<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><rss version="2.0"
	xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/"
	xmlns:wfw="http://wellformedweb.org/CommentAPI/"
	xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/"
	xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"
	xmlns:sy="http://purl.org/rss/1.0/modules/syndication/"
	xmlns:slash="http://purl.org/rss/1.0/modules/slash/"
	>

<channel>
	<title>lempeä vuorovaikutus - Kiintymysvanhemmuus ry</title>
	<atom:link href="https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/lempea-vuorovaikutus/feed/" rel="self" type="application/rss+xml" />
	<link>https://kiintymysvanhemmuus.fi</link>
	<description>Kiintymysvanhemmuus ry - lempeää kasvatusta ja vertaistukea</description>
	<lastBuildDate>Fri, 12 May 2023 18:18:32 +0000</lastBuildDate>
	<language>fi</language>
	<sy:updatePeriod>
	hourly	</sy:updatePeriod>
	<sy:updateFrequency>
	1	</sy:updateFrequency>
	

<image>
	<url>https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2025/12/cropped-UUSITTU-logo-32x32.png</url>
	<title>lempeä vuorovaikutus - Kiintymysvanhemmuus ry</title>
	<link>https://kiintymysvanhemmuus.fi</link>
	<width>32</width>
	<height>32</height>
</image> 
	<item>
		<title>Lempeä vuorovaikutus parisuhteessa</title>
		<link>https://kiintymysvanhemmuus.fi/lempea-vuorovaikutus-parisuhteessa/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Kiintymysvanhemmuus ry]]></dc:creator>
		<pubDate>Fri, 12 May 2023 18:12:42 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Blogi]]></category>
		<category><![CDATA[Lempeän kasvatuksen viikko]]></category>
		<category><![CDATA[erimielisyydet]]></category>
		<category><![CDATA[lempeä vuorovaikutus]]></category>
		<category><![CDATA[parisuhde]]></category>
		<category><![CDATA[parisuhteen vuorovaikutus]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://kiintymysvanhemmuus.fi/?p=15496</guid>

					<description><![CDATA[Positiivinen vuorovaikutus parisuhteessa on yksinkertaisesti sanottuna ihan tavallista huomaavaista käytöstä. Tuntuuko sinustakin, että käyttäydyt tuntemattomien ihmisten kanssa paremmin kuin oman [&#8230;]<p>Read more at <a href="https://kiintymysvanhemmuus.fi/lempea-vuorovaikutus-parisuhteessa/">Kiintymysvanhemmuus ry</a></p>]]></description>
			<style id="elementor-post-15496">.elementor-15496 .elementor-element.elementor-element-cd5bc1e{text-align:justify;font-family:"Roboto Slab", Sans-serif;font-size:14px;}.elementor-15496 .elementor-element.elementor-element-49f58673{text-align:justify;font-family:"Roboto Slab", Sans-serif;font-size:14px;}.elementor-15496 .elementor-element.elementor-element-2160f00d{font-family:"Roboto Slab", Sans-serif;font-size:14px;}@media(min-width:768px){.elementor-15496 .elementor-element.elementor-element-2079f4fe{width:46.035%;}.elementor-15496 .elementor-element.elementor-element-37c77837{width:7.555%;}.elementor-15496 .elementor-element.elementor-element-4cc10750{width:46.036%;}}</style>							<content:encoded><![CDATA[		<div data-elementor-type="wp-post" data-elementor-id="15496" class="elementor elementor-15496">
						<section class="elementor-section elementor-top-section elementor-element elementor-element-1dce24da elementor-section-boxed elementor-section-height-default elementor-section-height-default" data-id="1dce24da" data-element_type="section" data-e-type="section">
						<div class="elementor-container elementor-column-gap-default">
					<div class="elementor-column elementor-col-100 elementor-top-column elementor-element elementor-element-35a6dafd" data-id="35a6dafd" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap elementor-element-populated">
						<section class="elementor-section elementor-inner-section elementor-element elementor-element-378cc935 elementor-section-boxed elementor-section-height-default elementor-section-height-default" data-id="378cc935" data-element_type="section" data-e-type="section">
						<div class="elementor-container elementor-column-gap-default">
					<div class="elementor-column elementor-col-33 elementor-inner-column elementor-element elementor-element-2079f4fe" data-id="2079f4fe" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap elementor-element-populated">
						<div class="elementor-element elementor-element-cd5bc1e elementor-widget elementor-widget-text-editor" data-id="cd5bc1e" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="text-editor.default">
				<div class="elementor-widget-container">
									<p><span style="font-weight: 400;">Positiivinen vuorovaikutus parisuhteessa on yksinkertaisesti sanottuna ihan tavallista huomaavaista käytöstä. Tuntuuko sinustakin, että käyttäydyt tuntemattomien ihmisten kanssa paremmin kuin oman puolison? Erityisesti pitkissä parisuhteissa on mahdollista ja jopa hyvin todennäköistä, että jossain vaiheessa arkinen huomaavaisuus ja kohteliaisuus unohtuvat. Oletetaan ja kuvitellaan, että toinen ymmärtää ne murahdukset ja silmien liikkeet, vaikka välttämättä toiselle ei ole harmainta aavistusta, mitä tarkoitit. Usein näihin vuorovaikutuksen ongelmiin herätään jossain kohdassa, yleensä kun suhteessa jommallakummalla ei olekaan enää hyvä olla. <br /></span><span style="font-style: inherit;"><br />Vaikka yhdistyksenä jaammekin lähinnä tietoa vanhemmuudesta, on parisuhde monen lapsen kasvualusta kotona. Parisuhde mallintaa lapsille pitkälti myös aikuisten välistä vuorovaikutusta. Jos vanhempi kohtaa lapsen pääosin lempeästi, mutta puolison kylmästi ja ikävästi, voi lapsen olla vaikea tulkita, millaista on toivottava vuorovaikutus. Kaikissa ihmissuhteissa, myös parisuhteissa, on monenlaista vuorovaikutusta, ja erilaiset tavat vuorovaikuttaa sopivat erilaisiin tilanteisiin. Jokapäiväinen juttelu kumppanin kanssa voi olla arkisten asioiden, lasten harrastusten ja kaupassa käyntien sopimista. Parisuhteen läheisyyden ja puolison ymmärtämisen kannalta on kuitenkin välttämätöntä, että ajoittain puolisot myös jakavat syvemmin omia ajatuksiaan ja mielipiteitään eivätkä pidä niitä sisällään yksin. </span><i style="font-weight: inherit;">Omista tunteista kertominen ja toisen kokemusten kuunteleminen on henkilökohtaista ja luottamuksellista vuorovaikutusta, sellaista vuorovaikutusta, jota harvemmin jaat muiden kuin sinulle todella läheisten ihmisten kanssa</i><i style="font-weight: inherit;">. </i><span style="font-style: inherit;">Tällainen vuorovaikutus osoittaa myös kumppanille, että hän on sinulle tärkeä, sinä arvostat hänen ajatuksiaan ja haluat kuulla hänen mielipiteitään. Sinä arvostat häntä. Arki on myös sujuvampaa, kun ei tarvitse arvailla, mitä toinen ajattelee.<br /></span><span style="font-style: inherit;"><br />Parisuhteen vuorovaikutuksessa voimakkaat negatiiviset tunteet saattavat vaikeuttaa rauhallista ja selkeää viestintää. Kumppani on usein se tutuin ja turvallisin henkilö, jolle voi huutaa ja räyhätä, vaikka sillä ei toivottua lopputulosta saavuttaisikaan. Toisaalta saatat olettaa puolisosi tietävän, mitä sinä haluat, etkä sen takia edes sano sitä ääneen. Parhaimmissakaan parisuhteissa puolisot eivät voi lukea toistensa ajatuksia, vaikka sanaton viestintä kertookin paljon. Omien tunteiden ja erityisesti tarpeiden selkeä ilmaiseminen onkin ehdottomasti pitkien parisuhteiden kiinnipitävä voima. Pitkät huokaukset ja tiuskiminen saa puolison ehkä miettimään, </span><i>“mikähän tuota vaivaa”</i><span style="font-style: inherit;">, mutta hän ei välttämättä osaa ja ymmärrä kysyä, mitä sinä haluat ja toivot. Sen sijaan jos sanot ääneen:</span><i> “minulla on ollut tosi raskas päivä, ja kaipaisin nyt hetken yksinäisyyttä ja rauhaa”,</i><span style="font-style: inherit;"> puolison on paljon helpompi toimia tämän tarpeen mukaan. <br /><br /></span>Kaikissa parisuhteissa on ajoittain riitoja ja erimielisyyksiä. Joskus erimielisyydeltä tuntuva asia voikin olla vain huonosta vuorovaikutuksesta syntynyt väärinkäsitys. Väärinkäsitykset johtuvat usein siitä, että puolisot eivät kuuntele riittävän tarkasti, mitä heille kerrotaan tai vaihtoehtoisesti ei ole edes yritetty puhua, vaan on vain oletettu toisen olevan ajatustenlukija. Erityisesti pitkissä parisuhteissa yksilöille voi tulla yllätyksenä, että puolison ajatukset ja toiveet ovatkin vuosikymmenien aikana muuttuneet. Pitkissä parisuhteissa toinen voi myös olettaa tietävänsä, mitä toinen toivoo ja haluaa, ja näin ollen ohittaa jopa ne puhutut toiveet. <span style="font-style: inherit;"><br /></span></p>								</div>
				</div>
					</div>
		</div>
				<div class="elementor-column elementor-col-33 elementor-inner-column elementor-element elementor-element-37c77837" data-id="37c77837" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap">
							</div>
		</div>
				<div class="elementor-column elementor-col-33 elementor-inner-column elementor-element elementor-element-4cc10750" data-id="4cc10750" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap elementor-element-populated">
						<div class="elementor-element elementor-element-49f58673 elementor-widget elementor-widget-text-editor" data-id="49f58673" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="text-editor.default">
				<div class="elementor-widget-container">
									<p><span style="font-style: inherit;">Parisuhteessa on erityisen arvokasta, että yksilö kokee kumppaninsa ymmärtävän, miltä hänestä tuntuu. Mentalisaatio ja toisen asemaan asettuminen on tärkeässä roolissa myös parisuhteessa, ei vain lasten kanssa. Puolisoiden ei tarvitse olla kaikista asioista samaa mieltä, mutta on arvokasta, että ymmärtää toisen näkökannan ja keskustelee asioista tasavertaisesti. Toisen tunteiden sanoittaminen toimii myös parisuhteessa hyvin ja helpottaa vuorovaikutusta. <br /></span><span style="font-style: inherit;"><br />Positiivista vuorovaikutusta on mahdollista harjoitella ja vahvistaa omatoimisesti tai pariskunnan yhteisen päätöksen perusteella. Ohjeita ja harjoituksia löytyy erilaisista parisuhde kirjoista sekä erilaisilta kursseilta.</span></p><p> </p><blockquote><p><i><span style="font-weight: 400;">Jokainen voi itse ottaa vastuuta siitä, että kertoo selkeästi omista tarpeistaan ja tunteistaan, ja myös kuuntelee tarkasti puolisoaan.</span></i></p></blockquote><p><span style="font-weight: 400;">Kiireisessä arjessa kuunteleminen on usein haastavaa. Kuuntelutaitoja voi kuitenkin harjoitella siten, että yrittää mahdollisimman hyvin ymmärtää, mitä puoliso kertoo. Apuna voi käyttää tarkentavia kysymyksiä. Seuraavista esimerkeistä voi valita itselleen parhaiten sopivat:</span></p>								</div>
				</div>
				<div class="elementor-element elementor-element-1d725ad elementor-widget elementor-widget-image" data-id="1d725ad" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="image.default">
				<div class="elementor-widget-container">
															<img fetchpriority="high" decoding="async" width="462" height="461" src="https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2023/05/tarkoititko-siis.png" class="attachment-large size-large wp-image-15500" alt="tarkoititko siis" srcset="https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2023/05/tarkoititko-siis.png 462w, https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2023/05/tarkoititko-siis-300x300.png 300w, https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2023/05/tarkoititko-siis-150x150.png 150w" sizes="(max-width: 462px) 100vw, 462px"  title="Lempeä vuorovaikutus parisuhteessa" />															</div>
				</div>
				<div class="elementor-element elementor-element-2160f00d elementor-widget elementor-widget-text-editor" data-id="2160f00d" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="text-editor.default">
				<div class="elementor-widget-container">
									<p><br /><br /><br /><br /><i>Julkaistu 5/2023. </i></p>								</div>
				</div>
					</div>
		</div>
					</div>
		</section>
				<div class="elementor-element elementor-element-cea33d1 elementor-widget elementor-widget-image" data-id="cea33d1" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="image.default">
				<div class="elementor-widget-container">
															<img decoding="async" width="300" height="298" src="https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2019/05/LKV_logo-300x298.png" class="attachment-medium size-medium wp-image-2718" alt="lkv logo" srcset="https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2019/05/LKV_logo-300x298.png 300w, https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2019/05/LKV_logo-150x150.png 150w, https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2019/05/LKV_logo-768x762.png 768w, https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2019/05/LKV_logo-1024x1017.png 1024w, https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2019/05/LKV_logo-1200x1191.png 1200w" sizes="(max-width: 300px) 100vw, 300px"  title="Lempeä vuorovaikutus parisuhteessa" />															</div>
				</div>
					</div>
		</div>
					</div>
		</section>
				</div>
		<p>Read more at <a href="https://kiintymysvanhemmuus.fi/lempea-vuorovaikutus-parisuhteessa/">Kiintymysvanhemmuus ry</a></p>]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Lempeä vuorovaikutus vai jokin tieteellisistä termeistä?</title>
		<link>https://kiintymysvanhemmuus.fi/lempea-vuorovaikutus/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Kiintymysvanhemmuus ry]]></dc:creator>
		<pubDate>Mon, 25 Oct 2021 08:54:03 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Blogi]]></category>
		<category><![CDATA[Lempeän kasvatuksen viikko]]></category>
		<category><![CDATA[kasvatustyylit]]></category>
		<category><![CDATA[lempeä vuorovaikutus]]></category>
		<category><![CDATA[LKV]]></category>
		<category><![CDATA[lkv2022]]></category>
		<category><![CDATA[vanhemmuudessa kasvaminen]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://kiintymysvanhemmuus.fi/?p=7616</guid>

					<description><![CDATA[Tiedemaailmassa ei ole yksittäisiä vakiintuneita termejä, jotka tyydyttävästi kattaisivat kaikki Kiintymysvanhemmuus ry:n edistämät vauvanhoitotavat ja kasvatustyylit. Olemme siksi päätyneet käyttämään [&#8230;]<p>Read more at <a href="https://kiintymysvanhemmuus.fi/lempea-vuorovaikutus/">Kiintymysvanhemmuus ry</a></p>]]></description>
			<style id="elementor-post-7616">.elementor-7616 .elementor-element.elementor-element-fe7efee{text-align:justify;font-family:"Roboto Slab", Sans-serif;font-size:14px;}.elementor-7616 .elementor-element.elementor-element-59e058b{text-align:justify;font-family:"Roboto Slab", Sans-serif;font-size:14px;}.elementor-7616 .elementor-element.elementor-element-23b04a28{text-align:justify;font-family:"Roboto Slab", Sans-serif;font-size:14px;}@media(min-width:768px){.elementor-7616 .elementor-element.elementor-element-1b2ed937{width:46.035%;}.elementor-7616 .elementor-element.elementor-element-44542719{width:7.555%;}.elementor-7616 .elementor-element.elementor-element-41eed0b{width:46.036%;}}</style>							<content:encoded><![CDATA[		<div data-elementor-type="wp-post" data-elementor-id="7616" class="elementor elementor-7616">
						<section class="elementor-section elementor-top-section elementor-element elementor-element-5ff56b75 elementor-section-boxed elementor-section-height-default elementor-section-height-default" data-id="5ff56b75" data-element_type="section" data-e-type="section">
						<div class="elementor-container elementor-column-gap-default">
					<div class="elementor-column elementor-col-100 elementor-top-column elementor-element elementor-element-5fc1bb82" data-id="5fc1bb82" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap elementor-element-populated">
						<section class="elementor-section elementor-inner-section elementor-element elementor-element-7b9071 elementor-section-boxed elementor-section-height-default elementor-section-height-default" data-id="7b9071" data-element_type="section" data-e-type="section">
						<div class="elementor-container elementor-column-gap-default">
					<div class="elementor-column elementor-col-33 elementor-inner-column elementor-element elementor-element-1b2ed937" data-id="1b2ed937" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap elementor-element-populated">
						<div class="elementor-element elementor-element-fe7efee elementor-widget elementor-widget-text-editor" data-id="fe7efee" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="text-editor.default">
				<div class="elementor-widget-container">
									<p><span style="font-weight: 400;">Tiedemaailmassa ei ole yksittäisiä vakiintuneita termejä, jotka tyydyttävästi kattaisivat kaikki Kiintymysvanhemmuus ry:n edistämät vauvanhoitotavat ja kasvatustyylit.<br /></span><span style="font-style: inherit;"><br />Olemme siksi päätyneet käyttämään termejä kiintymysvanhemmuus ja lempeä vuorovaikutus. Psykologiatiede kuitenkin käyttää tiettyjä termejä, jotka yhdistelemällä päästään määrittelemään edistämämme kasvatustyyli tieteellisesti.<br /></span><span style="font-style: inherit;"><br />Kehityspsykologian professori Kaisa Aunolan mukaan Baumrindin 1989 esittelemä klassinen kasvatustyylien kategorisointi ilmastaan nelikentässä, jossa toisella akselilla on tunteiden lämpimyys/kylmyys sekä lapsen käyttäytymisen suhteen kontroilloivuus/sallivuus. </span><i style="font-weight: inherit;">Auktoritatiiviset</i><span style="font-style: inherit;">, tai lapsikeskeiset, vanhemmat osoittavat paljon lämpöä, ovat sitoutuneita vanhemmuuteen ja osoittavat kuitenkin lapselle myös selviä rajoja, miten saa ja ei saa käyttäytyä, eli ovat kontrolloivia tarpeen mukaan. Autoritääriset, aikuiskeskeiset vanhemmat käyttävät paljon kontrollointia, mutta tunneilmapiiriä luonnehtii viileys, vähäinen lämpö. Kun rajat puuttuvat ja kontrolli on vähäistä, mutta lämmintä tunneilmaisua on paljon, kyse on sallivasta vanhemmuudesta. Laiminlyövästä vanhemmuudesta puuttuvat sekä lämmin tunneilmaisu että lapsen kontrollointi, lapsi siis jää vaille sekä emotionaalista että konkreettista turvaa ja vanhemmat ovat sitoutumattomia vanhemmuuteen ja välinpitämättömiä lasta kohtaan, tyypillisimmin vanhemman oman psyykkisen pahoinvoinnin ja vanhemmuuden jaksamisen puutteen vuoksi. </span></p><p> </p>								</div>
				</div>
				<div class="elementor-element elementor-element-6784a29 elementor-widget elementor-widget-image" data-id="6784a29" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="image.default">
				<div class="elementor-widget-container">
												<figure class="wp-caption">
										<img decoding="async" width="602" height="452" src="https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2021/10/Kasvatustyylit.jpg" class="attachment-large size-large wp-image-7621" alt="Kasvatustyylit" srcset="https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2021/10/Kasvatustyylit.jpg 602w, https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2021/10/Kasvatustyylit-300x225.jpg 300w" sizes="(max-width: 602px) 100vw, 602px"  title="Lempeä vuorovaikutus vai jokin tieteellisistä termeistä?" />											<figcaption class="widget-image-caption wp-caption-text"> Kuvan lähde: Kaisa Aunola ”Perhe koulutaitojen ja motivaation kehitysympäristönä”. Luentotallenne, Jyväskylän avoin yliopisto, 2011.</figcaption>
										</figure>
									</div>
				</div>
				<div class="elementor-element elementor-element-59e058b elementor-widget elementor-widget-text-editor" data-id="59e058b" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="text-editor.default">
				<div class="elementor-widget-container">
									<p>Hyvään itsetuntoon, sopeutuvuuteen, minäpystyvyyteen, koulumenestykseen ja ylipäätään kaikkeen hyvään on Aunolan mukaan eniten yhteydessä auktoritatiivinen, lapsilähtöinen vanhemmuus. Ongelmia, kuten huonoa itsetuntoa, välttämiskäyttäytymistä ja käytös- ja sopeutumisongelmia taas on eniten sekä laiminlyövien että autoritääristen vanhempien lapsilla. Sallivuus on ristiriitainen vanhemmuustyyli merkityksensä osalta, koska se tuottaa tyypillisesti hyvää itsetuntoa, mutta myös rajoittamattomasta impulsiivisuudesta johtuvia käyttäytymisongelmia. Kontrolloivuusakselilla siis ääripäät ovat riskejä ja kohtuus hyväksi, lämpimyys/vastaanottavaisuusakselilla toki suunta on yksiselitteisesti niin, että mitä enemmän lämpöä, avoimuutta ja luottamusta on, sen parempi.</p>								</div>
				</div>
					</div>
		</div>
				<div class="elementor-column elementor-col-33 elementor-inner-column elementor-element elementor-element-44542719" data-id="44542719" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap">
							</div>
		</div>
				<div class="elementor-column elementor-col-33 elementor-inner-column elementor-element elementor-element-41eed0b" data-id="41eed0b" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap elementor-element-populated">
						<div class="elementor-element elementor-element-23b04a28 elementor-widget elementor-widget-text-editor" data-id="23b04a28" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="text-editor.default">
				<div class="elementor-widget-container">
									<p><span style="font-style: inherit; font-weight: inherit;">Myöhempi lisäys näihin kahteen ulottuvuuteen on psykologinen kontrolli edellä kuvatun behavioraalisen eli käyttäytymisen kontrollin rinnalle. Psykologisella kontrollilla tarkoitetaan vanhemman tapaa manipuloida lapsen ajattelua ja kiintymyssuhdetta vanhempaan, esimerkiksi syyllistämistä, kiristämistä, ehdollista hyväksyntää tai lapsen näkökulman huomiotta jättäminen ja itseilmaisun rajoittaminen. Klassisia arjen esimerkkejä on vedota vanhemman uhrautumiseen lapsen eteen tai maailman nälkää näkeviin lapsiin ruokailutilanteissa, huomion pois vetäminen lapsen toimiessa toisin kuin vanhempi haluaisi ja vastaavasti lapsen hukuttaminen hellyydenosoituksiin kun hän toimii halutusti sekä lapsen eriävän mielipiteen sivuuttaminen. Arkikielellä psykologista kontrollia ovat siis uhkailu, kiristys ja lahjonta.<br></span><span style="font-style: inherit; font-weight: inherit;"><br>Behavioraalinen kontrolli on siis lapsen käyttäytymisen säätelyä hänen sopeutumisensa edistämiseksi sosiaalisissa ympäristöissä. Käytännössä tämä tarkoittaa toiminnan valvontaa ja sääntöjen asettamista. Psykologisessa kontrollissa pyritään vaikuttamaan (tietoisesti tai tiedostamatta) lapsen ajattelumaailmaan pyrkien perimmiltään toteuttamaan omaa tarvetta hallita ja säilyttää valta-asema. Näiden kahden kontrollimuodon hyödyllisyys on varsin erilainen – behavioraalinen kontrolli on kohtuullisena lapselle hyväksi, psykologinen kontrolli on haitallista ja yhteydessä esimerkiksi masennusoireisiin ja ahdistuneisuuteen.<br></span><span style="font-style: inherit; font-weight: inherit;"><br>Selittävä mekanismi lämpimän tunneilmaisun ja runsaan psykologisen kontrollin yhdistelmän haitallisuuden suhteen on Aunolan mukaan arveltu olevan se, että lämpimät tunnesiteet tekevät lapsen herkemmäksi vanhemman odotuksille ja psykologiselle manipulaatiolle. Yhdistelmä voi tarkoittaa ehdollista, lapsen suorituksista riippuvaista rakkaudenilmaisukulttuuria perheessä. Lapsi siis hukutetaan lämpimiin tunteenilmaisuihin ja palkintoihin hänen menestyessään tai toimiessa vanhempien tahdon mukaan, mutta kohdellaan kylmästi, jätetään huomiotta tai jopa syyllistetään tai rangaistaan, jos on epäonnistunut tai toiminut vasten vanhempien toiveita. Tällainen yhdistelmä ylläpitää Barberin mukaan lapsen riippuvuutta vanhemmasta ja asettaa lapselle paineita jättäen lapsen omat tarpeet, esimerkiksi ymmärretyksi tulemisen, itseilmaisun ja autonomiaan pyrkimisen, vajavaisesti tyydytetyiksi.<br></span><span style="font-style: inherit; font-weight: inherit;"><br>Näistä tieteellisistä tutkimustuloksista ja käsitteistä käsin määriteltynä lempeä vuorovaikutus on siis kasvatustyyli, jossa korostetaan läheistä ja lämminhenkistä vuorovaikutusta lapsen kanssa ja vältetään lapsen psykologista manipulointia, kuten syyllistämistä, kiristämistä ja ehdollista rakkautta, mutta kuitenkin asetetaan käyttäytymiselle rajat selkeillä säännöillä ja vanhemman perustelemilla jämäkillä kielloilla ja kehotuksilla.<br><br><br><br></span><span style="font-weight: inherit;"></span></p>
<p><i>– Katri Pääkkö-Matilainen – <br><br><br><br><em></em></i></p><i><em>
</em><p><em>Julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 2015.</em></p></i>								</div>
				</div>
					</div>
		</div>
					</div>
		</section>
				<div class="elementor-element elementor-element-76b19b0 elementor-widget elementor-widget-image" data-id="76b19b0" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="image.default">
				<div class="elementor-widget-container">
															<img loading="lazy" decoding="async" width="300" height="298" src="https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2019/05/LKV_logo-300x298.png" class="attachment-medium size-medium wp-image-2718" alt="lkv logo" srcset="https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2019/05/LKV_logo-300x298.png 300w, https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2019/05/LKV_logo-150x150.png 150w, https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2019/05/LKV_logo-768x762.png 768w, https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2019/05/LKV_logo-1024x1017.png 1024w, https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2019/05/LKV_logo-1200x1191.png 1200w" sizes="(max-width: 300px) 100vw, 300px"  title="Lempeä vuorovaikutus vai jokin tieteellisistä termeistä?" />															</div>
				</div>
					</div>
		</div>
					</div>
		</section>
				</div>
		<p>Read more at <a href="https://kiintymysvanhemmuus.fi/lempea-vuorovaikutus/">Kiintymysvanhemmuus ry</a></p>]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
	</channel>
</rss>
