tietoisuustaidot - Kiintymysvanhemmuus ry

Ajatuksiani Ronnie Grandellin haastattelusta

Kiintymysvanhemmuus ry — Fri, 26 Nov 2021 08:38:54 +0000

Sain kunnian osallistua itsemyötätuntoteemaiseen haastatteluun, jossa haastattelimme Petra Maskon kanssa työterveyspsykologina ja kirjailijana tunnettua Ronnie Grandellia. Grandell oli persoonana hyvin helposti lähestyttävä, asiantunteva ja lämminhenkinen.

Heti haastattelun alussa minuun tulvahti voimakas seesteyden ja levollisuuden hyökyaalto. En usein koe noin voimakkaita tunnereaktioita, joten tuosta kokemuksesta jo tiesin, että nyt saan kokea jotain suurta!

Haastattelun ajankohta oli minulle hieman haasteellinen. Olin juuri tullut töistä ja hakenut 4,5- ja 3-vuotiaat lapseni hoidosta. Puolisoni oli ylitöissä eli lapset olivat vastuullani. Olin pyytänyt lapsilta rauhan tehdä haastattelua, ja ihailtavan hyvin he pyyntöäni kunnioittivatkin. Jouduin kuitenkin tekemään liikkuvaa työtä ja vaihtamaan työskentelytilaani kolme kertaa, samalla haastattelua tehden ja lasteni tekemisiä vilkuillen, koska näin pienet lapset ovat välillä hyvin arvaamattomia keksinnöissään. Sijaintini siis vaihtuu haastattelun aikana aina yläkerrasta ulos ja sieltä keittiöön. Ulkona ollessani lapseni pomppivat uimapuvut päällä trampoliinilla kaikkine uimavarusteineen ja välillä heillä oli kurahousut ja sateenvarjot, olihan kesäkuun alku ja epävakaa sää. Myötätuntoinen ja lämminhenkinen ilmapiiri auttoi suhtautumaan tähänkin tilanteeseen rauhallisella ja positiivisella otteella. Myötätunnolla lapsiini ja itseeni. Ronnie Grandellin tapa puhua oli sellainen, että se meni suoraan syvälle tajuntaani.

Haastattelun jälkeen pystyin allekirjoittamaan täysin Ronnie Grandellin siteeraamat sanat, joita hänen oma esikuvansa käyttää: “yksi itsemyötätuntoinen hetki voi muuttaa päiväsi, säännölliset hetket voivat muuttaa elämäsi”. Itsemyötätunto oli vielä tämän vuoden alussa minulle teema, jonka nimen olin joskus kuullut, mutta johon en ollut enempää syventynyt. Mielenkiintoiselta ja tärkeältä aihe kyllä oli kuulostanut! Kun aloin alkuvuodesta tutustua Grandellin Itsemyötätunto-kirjaan ja samoihin aikoihin luin muutakin aihepiirin kirjallisuutta ja katsoin erästä ihmismieleen liittyvää dokumenttia, joka paikassa tulivat vastaan myös erilaiset mindfulness-harjoitukset. Näihin olin törmännyt aiemminkin ja yrittänyt niitä opetellakin huonolla menestyksellä. Sen sijaan NLP-tyyliset harjoitukset ovat minulle hyvinkin tuttuja.

Mitä enemmän perehdyin itsemyötätuntoaiheeseen, sitä luontevammalta se tuntui, ja nyt minusta tuntuu, että myötätunto, itsemyötätunto ja tietoisuustaitoharjoitukset ovat jo hyvin kiinteä osa elämääni. Asioiden oppimisen myötä on alkanut tuntua siltä kuin jotain isoja kokonaisuuksia loksahtelisi kohdalleen.

– Lotta Parkkonen, Kiintymysvanhemmuus ry:n hallituksen jäsen –

Julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 2020.

Tervetuloa LKV: Myötätunto perheessä – apua kiukunhallintaan

Kiintymysvanhemmuus ry — Fri, 26 Nov 2021 08:28:52 +0000

Tietoisuustaidot ovat tämän hetken kuuma peruna monella kanavalla. Ulkomailla myötätuntotaitoja on tutkittu jo usean vuosikymmenen ajan. Mindfulnessia käytetään niin liike-elämässä kuin kasvatuksen kentälläkin.

Suomessakin tietoisuustaitoja tutkitaan siitä näkökulmasta, miten niiden avulla voidaan tuoda helpotusta työhön ja arkeen. Esimerkkinä tästä Terve Oppiva Mieli, joka on Folkhälsanin tutkimuskeskuksen ja Helsingin yliopiston yhteistyössä toteutettava monitieteinen tutkimus- ja kehittämishanke. Siinä selvitetään tietoisuustaitojen vaikuttavuutta 12-15-vuotiaiden koululaisten tarkkaavaisuuteen, stressinhallintaan, mielenterveyteen, onnellisuuteen ja myötätuntoon.

Kun vuosi sitten pohdimme teemaa tulevalle Lempeän kasvatuksen viikolle, olin juuri itse löytänyt tietoisuustaidot ja erityisesti itsemyötätunnon. Tietoinen läsnäolo oli vakuuttanut minut ja koin, että niiden taitojen ansiosta pystyn kokemaan olevani riittävän hyvä vanhempi, joka päivä. Halusin osaltani tuoda tätä tietoa kaikkien vanhempien saataville, jotta pääsisimme kaikki oivaltamaan, ettei vanhemmuuden tarvitse olla raskasta, vaikka se monesti vaikeaa onkin. Kun itsemyötätuntoa alettiin tarkemmin tutkimaan yhdistyksen aktiivien kanssa, oli nopeasti selvää, että aihepiiri kulkee käsi kädessä Lempeän kasvatuksen sanoman kanssa. Se tuo siihen ripauksen lisää tärkeää sanomaa ja muistuttaa myötätunnon merkityksestä arjessa ja tunnetaidoissa ja niiden kehittymisessä – sekä aikuisella että lapsella.

Myötätuntoinen ihminen on aidosti läsnä, kuulee toista ja pyrkii auttamaan toista eli lievittämään toisen kärsimystä. On luonnollista, että vanhempi on myötätuntoinen omia lapsiaan kohtaan. Varsinaisesti pelkkä myötätunto ei kuitenkaan ole avain kiukunhallintaan. Myötätuntoisinkin äiti saattaa räjähtää lapselle pukemistaisteluissa tai nukkumaan mennessä, ja potea siitä syyllisyyttä jälkeenpäin. Mikä sitten auttaa, kun haluaa olla lempeä ja myötätuntoinen, mutta toistuvasti kokee, ettei se onnistu?

Vastaus löytyy itseen kohdistuvasta myötätunnosta. Vanha sanonta siitä, että täytyy pukea ensin happinaamari itselle, pätee tässäkin. Ollakseen myötätuntoinen niin, että perhe-elämä on onnellista, laadukasta ja hyvää, on aikuisen löydettävä tie itsemyötätuntoon. Siihen me tarjoamme tällä viikolla keinoja.

Tiiviistettynä itsemyötätuntoon perustuva kiukunhallinta on sitä, että aikuinen kohtelee itseään kuten parasta ystäväänsä. Aikuinen tunnistaa omat tarpeensa, tunteensa ja heikkoutensa, ja suhtautuu niihin lempeästi ja myötätuntoisesti. Aikuisen tulee kohdella itseään samalla lämmöllä, jolla hän haluaa kohdella lastaan. Kun aikuinen harjoittaa itsemyötätunnon taitojaan, hän kykenee tunnistamaan ja sitä kautta hallitsemaan tunnekuohujaan paremmin. Ja kun ei kykene, suhtautuu itseensä edelleen myötätunnolla. Kun sydän on täynnä itsemyötätuntoa, on helpompi olla aidosti myötätuntoinen muita kohtaan.

Useissa tutkimuksissa on todettu, että ne, jotka kiinnittävät huomion sen hetkiseen kokemukseen ja kärsimykseen ovat tunne-elämältään tasapainoisempia. He myös ovat vähemmän olosuhteiden uhreja ja tunteiden vietävissä. Tietoisuustaitojen kehittäminen on siis mahdollisuus kehittää kiukunhallintaa.

Kiintymysvanhemmuus ry seuraa ympäröivän yhteiskunnan tapahtumia aktiivisesti ja on tässäkin asiassa tiiviisti mukana tieteen ja yhteiskunnan kehityksessä. Myötätunnon avulla saamme voimaa arkeen, työhön ja juhlaan positiivisella ja lempeällä tavalla.

Henkilökohtaisesti itsemyötätunnon merkityksen ymmärtäminen on avannut minulle oven hyvän vanhemmuuden kokemukseen. En ehkä tee moniakaan asioita ulkoisesti toisin, mutta koska minulla on koko ajan kokemus, että olen riittävän hyvä tai oikeastaan aika mainio, on elämä lasten kanssa enimmäkseen vaivatonta. Tämä ei tarkoita, etteivät lapset riitelisi tai etten minä suuttuisi. Se tarkoittaa sitä, että osaan hallita tunteitani, mutta myös tarjota itselleni huononakin hetkenä lohtua ja arvostusta sekä mallintaa myös lapsille itsemyötätuntoista kohtaamista. Koska en enää säti itseäni epäonnistumisista, tunnen olevani riittävän hyvä juuri näin. Silti minulla säilyy halu kannustaa itseäni vielä parempiin suorituksiin ja ikuiseen oppimiseen. Teen tietoisuustaitoharjoituksia nykyään päivittäin.

Meillä oli eilen esiteinin kanssa eripuraa. Hän suuttui kovasti, mekasti ja oli vihainen. Kun yritin tarjota hänelle myötätuntoa hän sanoi “Älä yritä tarjota mulle tota kiintymysvanhemmuus-lässynläätä, se ei auta ketään.” Vastasin: “Mulle se auttaa. Sen ansiosta en nyt hermostu sulle, vaikka lähellä se on.” Onnistuin siis tunnistamaan vaikean hetken ja muistamaan, että muutkin kokevat vaikeita hetkiä lastensa kanssa. Samalla koko ajan silitin peukalolla kättäni, tarjosin itselleni lohtua. Saattaa kuulostaa erikoiselta, mutta toimii. Kun lapsikin oli rauhoittunut, saimme purettua tilanteen ja arki jatkui taas normaaliin, kivaan tapaan.

– Petra Masko –

P.S. Tätä voit kokeilla jo tänään:
Helpoin ohje kiukun hetkeen on vetää syvään henkeä kolme kertaa, silittää itseään ja toistaa omaa itsemyötätuntomantraa. Näin aivoille saadaan signaali, ettei hätätilaa ole ja ne ehtivät rauhoittumaan.

On kuitenkin tärkeä muistaa, että aivotkin kaipaavat harjoitusta, eivätkä ne kiukun hetkellä ole kykenevät oppimaan. Niinpä kannattaa alkaa harjoitella itsesi hellimistä ihan heti.

Julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 2020.

Mindfulnessin, eli tietoisuustaitojen, hyödyt ja käyttö lapsiperhearjessa

Kiintymysvanhemmuus ry — Thu, 18 Nov 2021 12:19:14 +0000

Mindfulness, eli hyväksyvä tietoinen läsnäolo, auttaa meitä elämään nauttien nykyhetkestä ja toimimaan vaikeissa tilanteissa. Arjen perhe-elämään niiden käyttö voi tuoda monenlaista helpotusta. Mindfulnessissa harjoitellaan tietoisuutta omista ajatuksista, tunteista ja aisteista. Siksi sen avulla opitaan tunnetaitoja, eli opitaan hillitsemään ja hallitsemaan omia tunnereaktioita.

Olennaisena osana tietoisuustaitoihin kuuluu itsemyötätunto ja sen kehittäminen. Itsemyötätunto on lempeää ja hyväksyvää suhtautumista itseensä. Kun vanhempi opettelee lempeydellä tunnistamaan ja hyväksymään omia reaktioitaan ja ajatuksiaan, hän voi samalla lempeydellä suhtautua myös lapseen. Itsemyötätunnon harjoittelu ei välttämättä ole helppoa, mutta se on silti kannattavaa. On tärkeä kyetä lohduttamaan itseään ja sallia itseltään myös virheitä, vaikka me usein olemme taipuvaisempia piiskaamaan itseämme. Kuitenkin tutkimustulosten perusteella itsemyötätunto kannattaa, koska siten ihminen kokee vähemmän ahdistusta, on tyytyväisempi ihmissuhteissa ja ylipäätään elämässä. Itsemyötätuntoinen ihminen on myös sinnikkäämpi, koska hän vastoinkäymisten kohdatessa suhtautuu itseensä kannustaen ja myötätunnolla. Se tarkoittaa, että positiivisen itseohjauksen myötä ihminen yrittää mieluummin uudelleen, kuin kaatuu vastoinkäymisen edessä.

Itsemyötätuntoa voi harjoitella monin eri tavoin. Omien tunteiden tunnistamisessa auttaa esimerkiksi tunnekehoyhteyden vahvistaminen, vaikkapa kehoskannaus-harjoituksen avulla. Kaikkein vaikeimpana hetkenä nimeämällä omia tunteitaan ja kertomalla itselleen, että tämä tunne on ihan ok. Ehkäpä voisi lohduttaa tai silittääkin itseään vaikealla hetkellä. Tämä voi tuntua hassulta, mutta totuus on, että kehomme reseptorit eivät tunnista kuka meitä silittää tai halaa. Kosketus tutkitusti laskee stressitasoa niin lapsella kuin aikuisellakin, joten silitys ja halaus auttavat meitä hankalissa tilanteissa eteenpäin, vaikka ne tulisivat meiltä itseltämme.

Tässä vaiheessa on tärkeä huomata, että mindfulness-harjoituksissa ei ole kyse mistään uskonnollisesta, eikä ole kyse rentoutusharjoituksesta. Sitä ei saa käyttää kurinpitokeinona, eikä se(kään) ole pikaratkaisu, vaan vaatii säännöllistä harjoittelua. Kuitenkin sen hyödyt ovat merkittäviä. Se vähentää stressiä sekä aikuisilta että lapsilta, auttaa meitä keskittymään, olemaan läsnä ja helpottaa yhdessä toimimista. Ja mikä parasta, kun opimme kiinnittämään huomion tähän hetkeen, opimme myös nauttimaan siitä. Mennyttä emme voi muuttaa ja tulevaisuudesta emme tiedä. Siksi on tärkeä keskittyä siihen, mitä meillä on tässä ja nyt.

Harjoittelua voi mainiosti tehdä yhdessä lasten kanssa. Lasten kanssa tehtäviin harjoituksiin löytyy monenlaisia vinkkejä verkosta. Alla on kerrottu yksi helppo ja nopeahko stressinpoistoharjoitus, jonka voi tehdä esimerkiksi ennen siirtymätilannetta. Mitä enemmän harjoittelee, sen paremmiksi taidot karttuvat.

Tätä harjoitusta voi käyttää monessa tilanteessa, koska sen kestoa on helppo säädellä. Tiukassa tilanteessa, kun ei meinaa hallita tunnereaktiota sen voi tehdä minuutissa. Silloin, kun on stressaantunut, tai haluaa aloittaa työskentelyn keskittymistä vaativassa tehtävässä, siihen kannattaa käyttää aikaa useampi minuutti. Keskeistä itselleni on keskittyä omaan hengitykseen ja muistaa, että se on ankkuri, joka on aina tässä hetkessä ja johon voin palata milloin vain.

STOP-harjoitus siis vähentää stressitilaa, auttaa siirtymissä ja toisaalta antaa hetken aikaa rauhoittua impulssin ja reaktion välissä.

S = Stop, pysähdy
Lopeta se, mitä olit tekemässä. Käännä tarvittaessa selkä ärsykkeelle.

T = Tiedosta hengityksesi
Ota kolme syvää hengitystä. (Harjoituksen kestoa voi pidentää keskittymällä syvien hengitysten jälkeen oman luonnollisen hengityksen rytmiin muutamaksi minuutiksi)

O = Ohjaa huomio
1) Kehoon: Miltä jalat tuntuvat lattiaa vasten? Onko kehossa kipuja?
2) Tunteisiin: Mitä tunteita tunnet nyt? Missä ne tuntuvat?
3) Mieleen, eli ajatuksiin. Mitä ajatuksia sinulla on mielessä? Ovatko ne totta, ovatko ne pysyviä?

P = Palaa takaisin siihen, mitä olit tekemässä
Tee jotain, joka tukee sinua hetkessä: helli itseäsi tarvittaessa.

Tätä harjoitusta voi toistaa päivän mittaan eri tilanteissa, tai vaikkapa aloittaa jokaisen aamun sillä. Se on hyvin tunnettu mindfulness-harjoitus ja siitä löytyy englanniksi paljon materiaalia. Suosittelen kokeilemaan tätä tai muita harjoituksia.

Jos olet jo tehnyt hyviä ja arkea auttavia harjoituksia, niin kerro niistä ihmeessä meille muillekin! Kommentteja otetaan mielellään vastaan.

– Petra Masko –

Julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 2019.