Dynamiikka tarkoittaa fysiikassa liikkeen ja sitä aiheuttavan voiman suhteita. Perhedynamiikalla tarkoitetaan perheen suhteiden voiman vaihtelua. Esimerkiksi millainen suhde perheenjäsenillä on toisiinsa, millaista arkea he viettävät, kuinka perheenjäsenet toimivat keskenään ja kuinka he jakavat vastuun asioista. Perhedynamiikka muuttuu joka kerta, kun perhesuhteet muuttuvat. Ensimmäisen lapsen syntyminen on suuri mullistus vanhemmaksi kasvamisessa. Yhtälailla perhedynamiikka muuttuu jokaisen vauvan kohdalla. Jokainen uusi ihminen tuo jotain uutta vuorovaikutuksen suhteisiin. Lapsen saamisen lisäksi perhedynamiikkaa voivat muuttaa monenlaiset elämäntapahtumat ja kriisit esimerkiksi ero, uusi rakkaus, uusperheen perustaminen, perheenjäsenen vakava sairaus ja lapsen kotoa muutto. 

Marianna Savio tutki vauvaperheen dynamiikkaa vauvan ensimmäisen elinvuoden aikana. Väitöskirja, joka ilmestyi vuonna 2017, oli monimenetelmäinen tapaustutkimus perhesuhteista ja vuorovaikutuksesta. Tässä tekstissä tiivistän väitöskirjan sisällön, jotta sinäkin voit saada toimivampaa perhedynamiikka.

Väitöskirjan tutkimukseen osallistui seitsemän perhettä, joissa oli mukana sekä ensimmäisen lapsen saavia pariskuntia että useampilapsisia perheitä. Tutkittavien elämään mahtui vuoden aikana monenlaisia tapahtumia vauvan saamisen lisäksi. Perheiden elämään tuli suuria kriisejä, kuten ero sekä vanhemman vakava sairastuminen. Tutkijan mielenkiinto vauvaperheen dynamiikkaan nousi hänen työstään sairaalamaailmassa sekä siitä, miten tukipalvelut voisivat tukea paremmin erityisesti vauvaperheitä. Vauvavuosi voi synnyttää perheessä erityisen tuen tarpeen ja apua saatetaan tarvita myös viranomaistaholta. Tästä syystä olisi tärkeää, että perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon sekä sosiaalihuollon työntekijät osaisivat ottaa huomioon koko perheen dynamiikan.

Savion väitöskirjan tietopohja tarkastelee perheen vuorovaikutussuhteita. Perheen kulttuuri ja toimintatavat ovat kunkin perheen omat ja itsensä luomat. Mikäli perheen toimintamallit ovat toimivia ja vanhemmat ovat niihin tyytyväisiä, edistää perheympäristö lasten positiivista kasvua ja kehitystä. Jo Yrjö Alanen on kirjoittanut vuonna 1970, että tervettä perhettä määrittävät esimerkiksi seuraavat elämänalueet: puolisoiden keskinäinen suhde tyydyttää heitä, lapsia kohtaan osoitetaan riittävää lämpöä ja ymmärrystä ja lapsilla on mahdollisuus ilmaista omia toiveitaan ilman liiallisia rajoituksia sekä perheen sisäiset ristiriidat myönnetään useammin kuin kielletään. Mielestäni tässä kuvailtu terveen perheen määritelmä kuulostaa perheeltä, jossa käytetään rakentavan vuorovaikutuksen keinoja ja lempeää kasvatusta.

Perhedynamiikan toimivuus tulee ilmi väitöskirjassa esitellyn tutkimusperinteen mukaan seuraavilla alueilla: johtajuus, perheen rajat, tunnereaktiot ja kommunikaatio. Voit pohtia oman perheesi toimivuutta seuraavien kysymysten äärellä.

• Johtajuus: Miten vahvasti vanhemmat ovat keskenään liittoutuneet? Kuinka vanhempien yhteistyö sujuu? Kuinka hyvin heidän roolinsa täydentävät toisiaan? Miten vanhemmat käyttävät valtaa?
• Perheen rajat: Miten perheenjäsenet osaavat määritellä rajansa ja viestiä rajoistaan? Minkälaisia ovat sukupolvien väliset rajat perheen sisällä? Minkälaiset ovat perheen tukiverkostot? Minkälaista on yhteistyö vanhempien ja isovanhempien välillä?
• Tunnereaktiot: Miten perheessä ilmaistaan tunteita? Minkälainen tunteiden sietokyky perheessä on? Miten yhteys palautetaan riitelyn jälkeen? Minkälaisia ovat perheen yhteiset tunnekokemukset?
• Kommunikaatio: Miten perheessä vastataan toisten viesteihin ja aloitteisiin? Kuinka yhdenmukaista sanallinen ja sanaton viestintä on? (Tutkimusten mukaan lapsi hämmentyy sanattoman ja sanallisen viestin ristiriidasta.) Miten tehtäviä jaetaan ja kuinka niistä onnistutaan kommunikoimaan? Miten tavoitteita saavutetaan yhdessä? Minkälaista on lapsen hoiva ja käytöksen ohjailu?