Rankaisemisen käyttäminen kasvatusmenetelmänä on useastakin syystä kyseenalainen. Ensinnäkin se on tehotonta, koska se ei opeta lapselle toivottua toimintatapaa haitallisen tilalle. Rankaiseminen myös viestii lapselle, että lapsi on huono eikä osaa, ja on siten suoraan yhteydessä myös heikkoon itsetuntoon. Vaikka lyhyellä aikavälillä näyttäisikin siltä, että rankaiseminen – esimerkiksi lapselle annettu jäähy – toimii, pitkällä aikavälillä se tuottaa päinvastaisia tuloksia: rankaisemalla lapsista tulee aggressiivisempia ja heillä on enemmän käytöshäiriöitä.

Kun lapsi toimii väärin, on usein kyse yksinkertaisesti siitä, että hän ei vielä osaa toimia oikein. Voi myös olla, että hänen tunnemaailmansa on sillä hetkellä ylikuormittunut, jolloin lapsi ei itse pysty kontrolloimaan käytöstään. Tunnemaailman ollessa ylikuormittunut lapsi tarvitsee aikuista tasapainottamaan kuohuvia tunteitaan. Kun aikuinen pysyy rauhallisena, myös lapsi oppii rauhoittumaan. Rankaiseminen puolestaan haittaa oppimista lapsen kokeman häpeän, uhan ja vihan tunteiden myötä. Esimerkiksi jäähyt saavat lapsen helposti entistä vihaisemmaksi ja tuntemaan epäluottamusta vanhempaa kohtaan, eikä tunteiden ja käytöksen sääntely silloin parane. Oppiminen vaatii sille otollisen ilmapiirin.

Rankaiseminen johtaa myös helposti negatiiviseen kehään. Tuolloin lapsen ja vanhemman tunnesuhde rikkoutuu, jonka johdosta lapsen tarve saada kiitosta vähenee ja rankaisemisen voimakkuutta täytyy lisätä. Rankaiseminen ei myöskään kehitä lapsen omaa moraalitajua, oivalluskykyä, empatiaa tai ongelmanratkaisutaitoja.

Näitä kaikkia voidaan opetella vuorovaikutuksellisilla metodeilla. Lapsi oppii yhteyden kautta, jota hän kokee vanhempiensa kanssa. Kun ollaan hankalan tilanteen edessä, ollaan erityisen hyvän kasvatustilanteen äärellä. Kasvattaja mallintaa tuolloin lapselle tunteiden hallintaa omalla käytöksellään sekä rauhoittumista lohduttamalla, kosketuksella ja keskustelemalla. Parempaa toimintatapaa voi opetella yhdessä keskustelun lisäksi esimerkiksi konkretisoimalla lapselle tilannetta lelujen avulla tai vaikkapa piirtämällä.