<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><rss version="2.0"
	xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/"
	xmlns:wfw="http://wellformedweb.org/CommentAPI/"
	xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/"
	xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"
	xmlns:sy="http://purl.org/rss/1.0/modules/syndication/"
	xmlns:slash="http://purl.org/rss/1.0/modules/slash/"
	>

<channel>
	<title>rakentava vuorovaikutus - Kiintymysvanhemmuus ry</title>
	<atom:link href="https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/rakentava-vuorovaikutus/feed/" rel="self" type="application/rss+xml" />
	<link>https://kiintymysvanhemmuus.fi</link>
	<description>Kiintymysvanhemmuus ry - lempeää kasvatusta ja vertaistukea</description>
	<lastBuildDate>Tue, 13 Oct 2026 13:05:24 +0000</lastBuildDate>
	<language>fi</language>
	<sy:updatePeriod>
	hourly	</sy:updatePeriod>
	<sy:updateFrequency>
	1	</sy:updateFrequency>
	

<image>
	<url>https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2025/12/cropped-UUSITTU-logo-32x32.png</url>
	<title>rakentava vuorovaikutus - Kiintymysvanhemmuus ry</title>
	<link>https://kiintymysvanhemmuus.fi</link>
	<width>32</width>
	<height>32</height>
</image> 
	<item>
		<title>Sukupolvien sopu ja rakentava vuorovaikutus</title>
		<link>https://kiintymysvanhemmuus.fi/sukupolvien-sopu-ja-rakentava-vuorovaikutus/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Kiintymysvanhemmuus ry]]></dc:creator>
		<pubDate>Wed, 10 May 2023 19:41:54 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Blogi]]></category>
		<category><![CDATA[Lempeän kasvatuksen viikko]]></category>
		<category><![CDATA[isovanhemmuus]]></category>
		<category><![CDATA[rakentava vuorovaikutus]]></category>
		<category><![CDATA[sopu]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://kiintymysvanhemmuus.fi/?p=15364</guid>

					<description><![CDATA[Haastattelimme vastuuasiantuntija Minna Oulasmaata Väestöliiton Sukupolvien sopu- palvelusta. Kysyimme vanhemman ja isovanhemman rakentavaan vuorovaikutukseen vinkkejä. Miten vanhempi voi luoda hyvän [&#8230;]<p>Read more at <a href="https://kiintymysvanhemmuus.fi/sukupolvien-sopu-ja-rakentava-vuorovaikutus/">Kiintymysvanhemmuus ry</a></p>]]></description>
			<style id="elementor-post-15364">.elementor-15364 .elementor-element.elementor-element-d279180{text-align:justify;font-family:"Roboto Slab", Sans-serif;font-size:14px;}.elementor-15364 .elementor-element.elementor-element-be492fb{text-align:justify;font-family:"Roboto Slab", Sans-serif;font-size:14px;}@media(min-width:768px){.elementor-15364 .elementor-element.elementor-element-60c8ccd{width:46.035%;}.elementor-15364 .elementor-element.elementor-element-20ac0fee{width:7.555%;}.elementor-15364 .elementor-element.elementor-element-2fe73fca{width:46.036%;}}</style>							<content:encoded><![CDATA[		<div data-elementor-type="wp-post" data-elementor-id="15364" class="elementor elementor-15364">
						<section class="elementor-section elementor-top-section elementor-element elementor-element-20bc3311 elementor-section-boxed elementor-section-height-default elementor-section-height-default" data-id="20bc3311" data-element_type="section" data-e-type="section">
						<div class="elementor-container elementor-column-gap-default">
					<div class="elementor-column elementor-col-100 elementor-top-column elementor-element elementor-element-24fcfad1" data-id="24fcfad1" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap elementor-element-populated">
						<section class="elementor-section elementor-inner-section elementor-element elementor-element-4b296b2c elementor-section-boxed elementor-section-height-default elementor-section-height-default" data-id="4b296b2c" data-element_type="section" data-e-type="section">
						<div class="elementor-container elementor-column-gap-default">
					<div class="elementor-column elementor-col-33 elementor-inner-column elementor-element elementor-element-60c8ccd" data-id="60c8ccd" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap elementor-element-populated">
						<div class="elementor-element elementor-element-d279180 elementor-widget elementor-widget-text-editor" data-id="d279180" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="text-editor.default">
				<div class="elementor-widget-container">
									<p><span style="font-weight: 400;">Haastattelimme vastuuasiantuntija Minna Oulasmaata Väestöliiton Sukupolvien sopu- palvelusta. Kysyimme vanhemman ja isovanhemman rakentavaan vuorovaikutukseen vinkkejä.</span></p><p><b style="font-family: &quot;Amatic SC&quot;, handwriting; font-size: 1.25rem; font-style: inherit;">Miten vanhempi voi luoda hyvän suhteen isovanhempien kanssa?</b></p>
<p></p>
<p><span style="font-weight: 400;">Kun henkilöstä tulee vanhempi ensimmäistä kertaa, kaikki roolit menevät uusiksi. Vanhempien ja isovanhempien suhde tulee yhä tasa-arvoisemmaksi: kahden aikuisen suhteeksi. Olisi hyvä keskustella jo odotusaikana lapsiperheen odotuksista ja toiveista. Keskustelua olisi hyvä käydä puolin ja toisin. Keskustelu voi lähteä liikkeelle esimerkiksi toiveista ja odotuksista. On hyvä kysyä suoraan: Mitä isovanhempi odottaa isovanhemmuudelta? Tämän jälkeen voi kertoa siitä, mitä vanhempi itse toivoo ja odottaa isovanhemmalta. Tulevat vanhemmat voivat myös kertoa, minkälaisia arvoja heillä on tai minkälaisia asioita toivovat isovanhempien ostavan vauvalle. Tällaisella keskustelulla vältetään välejä hiertäviä tilanteita siitä, että isovanhempi ostaa lapsiperheelle, jotain mitä eivät olisi toivoneet. Isovanhempi saattaa ostaa vaikka kalliit vaunut hyvää hyvyyttään ja lapsiperhe ei halua ottaa sellaisia rattaita vastaan, koska haluaa olla ekologinen ja ostaa kaikki käytettynä. Ajan kuluessa keskustelu toiveista ja odotuksista on hyvä toistaa, sillä tarpeet muuttuvat kun lapsi syntyy, tulee sisaruksia tai isovanhemman kunto heikkenee. Oulasmaa kertoo kohtaavansa todella usein tilanteita, joissa toiveista ja odotuksista ei ole juteltu. Isovanhempien tehtävä on kunnioittaa lapsiperheen arvoja. Vanhempien tehtävä on luoda kunnioitusta ja tunnetta isovanhemmille siitä, että kaikki suvun jäsenet ovat tärkeitä ja arvokkaita.</span></p>
<p></p>
<h2 class="kv-subheading"><b>Miten vanhempana voi tukea isovanhemman ja lapsen suhdetta?</b></h2>
<p></p>
<p><span style="font-weight: 400;">Vanhempi on etusijalla siinä, että hän tarjoaa isovanhemmalle mahdollisuuksia luoda suhdetta lapseen. Vanhempi voi ottaa isovanhemman mukaan heti vauvan hoitoon. Joskus isovanhemmat kokevat epävarmuutta pienen vauvan hoidossa. Tällöin voi kysyä minkälaisia ohjeita ja neuvoja isovanhempi kaipaa. Tutkimusten mukaan lapsenlapsilla on äidinäitiin läheisimmät suhteet. Isän puolen isovanhemmat jäävät usein etäisemmiksi. Vanhempien tärkeä tehtävä on luoda kontaktia molempiin isovanhempiin tasavertaisesti. Jos vanhempi ei pidä jonkun isovanhemman persoonasta ja isovanhempi on kuitenkin turvallinen, olisi tärkeää pystyä ylittämään tämä tunne ja antaa kuitenkin lapselle mahdollisuuksia luoda suhdetta isovanhempiinsa. Tutkimukset osoittavat, että suhteesta isovanhempiin on lukuisia etuja lapselle.<br></span><span style="font-style: inherit;"><br>Jos isovanhempi ei ole jollain tavalla turvallinen tai on sairas tai kovin iäkäs, vanhempi voi tällöin olla mukana tapaamisissa. Tällöin yhdessäolo voi olla yhteistä ulkoilua tai leikkiä. Jos vanhemmilla on huoli lapsen turvallisuudesta isovanhemman luona, kannattaa keskustella avoimesti. Avoin keskustelu huolesta ja pelisääntöjen sopiminen vanhempien ja isovanhempien välillä usein auttaa. Jos isovanhemmat eivät suostu muuttamaan toimintaansa, tällöin tapaamisissa on aina mukana aikuinen, joka voi taata lapsen turvallisuuden. Esimerkiksi lasinen lapsuus -vanhempien tulee olla tiukkana siinä, että mikäli isovanhempi juo alkoholia, lapsenlapsi ei voi mennä sinne. Joskus joudutaan ratkaisuihin, että välejä on katkaistava tai tapaamisia rajoitettava. Muistetaan kuitenkin, että jokainen on selityksen ja syyn arvoinen välien katkaisussa. Olisi hyvä, että vanhemmat kertovat syyt, eivätkä vain lakkaa pitämästä yhteyttä.&nbsp;&nbsp;<br></span><span style="font-style: inherit;"><br>Isovanhemmat toivovat saavansa palautetta ja kiitosta työstään. Isovanhemmat ovat usein niitä, jotka rientävät ensimmäisinä apuun, kun lapsiperheellä on vaikea hetki. Siksi heidän arvonsa ja merkityksensä kannattaa muistaa ja myös sanoittaa kiitoksen kautta.&nbsp;</span></p>
<p></p>
<h2 class="kv-subheading"><b>Mitä, jos vanhemmat ja isovanhemmat eivät ole samaa mieltä kasvatusasioista?</b></h2>
<p></p>
<p><span style="font-weight: 400;">Lapsiperheen kannattaa käydä keskustelua isovanhempien kanssa pelisäännöistä ja toimintatavoista sekä kasvatuskäytännöistä. Suurimman osan isovanhemmista täytyy päivittää tiedot ja taidot kasvatusasioissa. Siitä on kuitenkin aikaa, kun he ovat kasvattaneet omat lapsensa. Suositukset ja toimintatavat ovat muuttuneet paljonkin: enää ei ole soveliasta arvostella kenenkään lapsen kehoa tai sormiruokailu voi tuntua isovanhemmasta kamalan sotkuiselta. Nykyisin on vallalla täysin erilainen kasvatuskäytäntö. Puhutaan yhä enemmän lapsilähtöisestä kohtaamisesta ja lempeistä keinoista sekä kannustamisesta. On hyvä käydä läpi lapsiperheelle tärkeät asiat: mitkä ovat vanhempien linja ja toiveet? On hyvä ottaa isovanhemmat mukaan kasvatuskumppanuuteen ja luoda yhteinen kunnioituksen kehä. Vanhempien tulee myös arvostaa sitä, että isovanhemmat haluavat usein tarjota lapsenlapselleen jotain ekstraa hemmottelemalla esimerkiksi ruualla tai lahjoilla. Vanhemmat voivat suoda isovanhemmille antamisen ilon, suuntaamalla sen kaikkien kannalta hyvään lopputulokseen. Esimerkiksi sanomalla: <i>”Saadaanko esittää toivomus, että tavaran sijaan antaisittekin aikaa, vaikka retken kirjastoon isovanhemman kanssa&#8221;. </i>On tärkeää, että on erilaisia keinoja, miten isovanhemmat voivat ilmaista rakkauttaan lapsenlapseen.</span><span style="font-style: inherit;"><br></span></p>								</div>
				</div>
					</div>
		</div>
				<div class="elementor-column elementor-col-33 elementor-inner-column elementor-element elementor-element-20ac0fee" data-id="20ac0fee" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap">
							</div>
		</div>
				<div class="elementor-column elementor-col-33 elementor-inner-column elementor-element elementor-element-2fe73fca" data-id="2fe73fca" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap elementor-element-populated">
						<div class="elementor-element elementor-element-be492fb elementor-widget elementor-widget-text-editor" data-id="be492fb" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="text-editor.default">
				<div class="elementor-widget-container">
									<p><span style="font-style: inherit;">Joskus on tilanteita, että vanhemmat eivät ole tyytyväisiä siihen, miten paljon isovanhemmat hoitavat lapsenlapsia. Tällöin vanhempi voi kysyä suoraan, minkälaista isovanhemmuutta haluat toteuttaa. Vanhemman tulee kestää rehellinen vastaus. Joskus isovanhemmat kokevat, että he ovat oman osuutensa tehneet, kun ovat omat lapsensa kasvattaneet ja nyt olisi heidän aikansa matkustella. Vanhemman kannattaa tällöin hyväksyä tilanne ja antaa tilaisuus vastaantulolle. Joskus mieli muuttuu, ja parin vuoden päästä isovanhempi voi halutakin olla enemmän tekemisissä ja ottaa hoitovastuuta. Joskus kyse voi olla siitä, että isovanhemmat olettavat, että heidän täytyy hoitaa niin paljon, etteivät he jaksa. Silloin voi kysyä, mikä olisi kohtuullinen määrä ja mikä olisi määrä, mitä et haluaisi hoitaa. Isovanhempi voi esimerkiksi pelätä sairaan lapsen hoitamista. Isovanhemmuus on täysin vapaaehtoista eikä isovanhemmalla ole mitään juridisia oikeuksia lapsenlapseen. Vapaaehtoista on myös lapsen hoitoon antaminen tai jopa tekemisissä oleminen. Kaikki suhteessa perustuu vapaaehtoisuuteen. Nämä ovat jokaisen omia valintoja. Isovanhemmallakin saattaa olla omassa elämässään paljon asioita meneillään.</span></p><h2 class="kv-subheading"><b>Mikä on sukupolvien sopu -palvelu?</b></h2><p><span style="font-weight: 400;">Sukupolvien sopu on Väestöliiton maksutonta palvelua isovanhemmille ja heidän läheisilleen. <br /></span><span style="font-style: inherit;"><br />Isovanhempi tai läheinen voi varata viisi maksutonta Teams-keskustelua. Keskusteluissa voi olla yksin tai mukana voi olla läheisiä aikuisia. Näissä keskusteluissa voidaan ulkopuolisen kanssa keskustella kasvatusasioista tai sovitella välirikkoja.<br /></span><span style="font-style: inherit;"><br />Hankkeessa on myös tuotettu ”</span><i>Suukkoja ja säröjä sukupolvisuhteissa”</i><span style="font-style: inherit;"> -kirja. Kirjassa käsitellään sukupolvisuhteiden vuorovaikutusta ja ristiriitojen ratkaisukeinoja. Loppuvuodesta on ilmestymässä Kolmen sukupolven opas: </span><i>”Kerro mulle”</i><span style="font-style: inherit;">. Tähän oppaaseen on koottu tarinoita ja tilanteita, joissa käsitellään vaikeita tilanteita. <br /></span><span style="font-style: inherit;"><br />Lisätietoja palvelusta ja julkaisuista löytyy Väestöliiton </span><a href="https://www.vaestoliitto.fi/isovanhemmat/" target="_blank" rel="noopener">nettisivuilta</a><span style="font-style: inherit;">. </span></p><h2 class="kv-subheading"><b>Mitä muuta tärkeää haluat kertoa isovanhemmuudesta ja vuorovaikutuksesta?</b></h2><p><span style="font-weight: 400;">Isovanhemmuus on erilaista kuin vanhemmuus ja tosi iso ilon aihe. Isovanhemmilla on entistä enemmän yhteisiä vuosia lastenlastensa kanssa. Kun sukupolvien välinen yhteys löytyy, on se todella antoisaa. Oulasmaa pitää työssään tärkeänä tekijänä myös toiveikkuutta, vaikka hän kohtaakin usein vaikeita tilanteita vanhempien ja isovanhempien välillä. Kun uskallamme puhua ja selvittää asioita, monet asiat ratkeavat. Vanhemmaksi tulemista voi myös pitää mahdollisuutena käydä läpi vanhemman omaa lapsuutta ja sekä antaa että pyytää kaihertamaan jääneitä asioita anteeksi.</span></p><p> </p><p><em>J</em><i>ulkaistu 5/2023. </i></p>								</div>
				</div>
					</div>
		</div>
					</div>
		</section>
				<div class="elementor-element elementor-element-f81fbb4 elementor-widget elementor-widget-image" data-id="f81fbb4" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="image.default">
				<div class="elementor-widget-container">
															<img fetchpriority="high" decoding="async" title="Sukupolvien sopu ja rakentava vuorovaikutus" width="300" height="298" src="https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2019/05/LKV_logo-300x298.png" class="attachment-medium size-medium wp-image-2718" alt="lkv logo" srcset="https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2019/05/LKV_logo-300x298.png 300w, https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2019/05/LKV_logo-150x150.png 150w, https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2019/05/LKV_logo-768x762.png 768w, https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2019/05/LKV_logo-1024x1017.png 1024w, https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2019/05/LKV_logo-1200x1191.png 1200w" sizes="(max-width: 300px) 100vw, 300px" />															</div>
				</div>
					</div>
		</div>
					</div>
		</section>
				</div>
		<p>Read more at <a href="https://kiintymysvanhemmuus.fi/sukupolvien-sopu-ja-rakentava-vuorovaikutus/">Kiintymysvanhemmuus ry</a></p>]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Kiintymysvanhemmuuden merkitys minulle</title>
		<link>https://kiintymysvanhemmuus.fi/kiintymysvanhemmuuden-merkitys-minulle/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Kiintymysvanhemmuus ry]]></dc:creator>
		<pubDate>Fri, 26 Nov 2021 09:57:36 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Blogi]]></category>
		<category><![CDATA[Kiintymysvanhemmuus]]></category>
		<category><![CDATA[kohtaminen]]></category>
		<category><![CDATA[läsnäolo]]></category>
		<category><![CDATA[rakentava vuorovaikutus]]></category>
		<category><![CDATA[vanhemmuudessa kasvaminen]]></category>
		<category><![CDATA[vertistuki]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://kiintymysvanhemmuus.fi/?p=8994</guid>

					<description><![CDATA[Kun pohdin kiintymysvanhemmuuden merkitystä minulle, tulee mieleeni keskustelu ystäväni kanssa muutaman vuoden takaa. &#8221;Tiedätkö sellaisesta Kiintymysvanhemmuusperheet-ryhmästä?” kysyi ystäväni, kun lapseni [&#8230;]<p>Read more at <a href="https://kiintymysvanhemmuus.fi/kiintymysvanhemmuuden-merkitys-minulle/">Kiintymysvanhemmuus ry</a></p>]]></description>
			<style id="elementor-post-8994">.elementor-8994 .elementor-element.elementor-element-27f79498{text-align:justify;font-family:"Roboto Slab", Sans-serif;font-size:14px;}.elementor-8994 .elementor-element.elementor-element-10f2f689{text-align:justify;font-family:"Roboto Slab", Sans-serif;font-size:14px;}@media(min-width:768px){.elementor-8994 .elementor-element.elementor-element-c322912{width:46.035%;}.elementor-8994 .elementor-element.elementor-element-5fe8408f{width:7.555%;}.elementor-8994 .elementor-element.elementor-element-7628fe57{width:46.036%;}}</style>							<content:encoded><![CDATA[		<div data-elementor-type="wp-post" data-elementor-id="8994" class="elementor elementor-8994">
						<section class="elementor-section elementor-top-section elementor-element elementor-element-6c074460 elementor-section-boxed elementor-section-height-default elementor-section-height-default" data-id="6c074460" data-element_type="section" data-e-type="section">
						<div class="elementor-container elementor-column-gap-default">
					<div class="elementor-column elementor-col-100 elementor-top-column elementor-element elementor-element-4b037a66" data-id="4b037a66" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap elementor-element-populated">
						<section class="elementor-section elementor-inner-section elementor-element elementor-element-73cd49af elementor-section-boxed elementor-section-height-default elementor-section-height-default" data-id="73cd49af" data-element_type="section" data-e-type="section">
						<div class="elementor-container elementor-column-gap-default">
					<div class="elementor-column elementor-col-33 elementor-inner-column elementor-element elementor-element-c322912" data-id="c322912" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap elementor-element-populated">
						<div class="elementor-element elementor-element-27f79498 elementor-widget elementor-widget-text-editor" data-id="27f79498" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="text-editor.default">
				<div class="elementor-widget-container">
									<p><span style="font-weight: 400;">Kun pohdin kiintymysvanhemmuuden merkitystä minulle, tulee mieleeni keskustelu ystäväni kanssa muutaman vuoden takaa. <i>&#8221;Tiedätkö sellaisesta Kiintymysvanhemmuusperheet-ryhmästä?”</i> kysyi ystäväni, kun lapseni oli ihan pieni vauva. Olimme tutustuneet kun odotimme lapsia, jotka syntyivät parin kuukauden ikäerolla. Tästä kysymyksestä ja ystävyydestä olen äärettömän kiitollinen! Yhtäkkiä löytyi kokonainen ryhmä vanhempia, joiden kanssa pystyi pallottelemaan ajatuksia ja joilta sai tukea omaan vanhemmuuteen. Samalla kun olin mukana keskusteluissa vahvistui ajatus siitä, millä periaatteilla haluan lapseni kanssa toimia. Kantaviksi arvoiksi muodostuivat lempeys ja rakentava vuorovaikutus. Sain ryhmän kautta rohkeutta seisoa omien valintojeni takana ja kyvyn halutessani perustella, miksi meillä tehdään näin.&nbsp;</span></p>
<p><span style="font-weight: 400;">Tilanteita, joissa lempeällä läsnäololla ja rakentavalla vuorovaikutuksella on selvitty haasteista ja onnistuttu vahvistamaan yhteyttä perheen sisällä on lukemattomia. Samalla koen, että olen myös vahvistanut yhteyttä itseeni, millä on ollut suuri vaikutus kaikkeen vuorovaikutukseen, myös perheen ulkopuolella. Suurimmat oivallukset liittyvät lapsen rajojen kunnioittamiseen ja omista rajoista kiinnipitämiseen selkeästi ja lempeästi. Ja se, että kaikki lähtee itsestä ja omista tunnetaidoista. Omien haasteiden kohtaaminen auttaa suhtautumaan sekä itseen, että lapseen myötätunnolla. Valmista tuskin tulee tunnetaitojen saralla, mutta ainakin tilanteita, joissa pääsee harjoittelemaan tulee jatkuvalla syötöllä. Ja eikö sitä sanota, että harjoitus tekee mestarin</span><span style="font-style: inherit; font-weight: inherit;">.</span></p>								</div>
				</div>
					</div>
		</div>
				<div class="elementor-column elementor-col-33 elementor-inner-column elementor-element elementor-element-5fe8408f" data-id="5fe8408f" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap">
							</div>
		</div>
				<div class="elementor-column elementor-col-33 elementor-inner-column elementor-element elementor-element-7628fe57" data-id="7628fe57" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap elementor-element-populated">
						<div class="elementor-element elementor-element-10f2f689 elementor-widget elementor-widget-text-editor" data-id="10f2f689" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="text-editor.default">
				<div class="elementor-widget-container">
									<p>Kaikista sykähdyttävimmät hetket olen kuitenkin kokenut Kiintymysvanhemmuus-leireillä. Toisten samoilla periaatteilla toimivien perheiden kohtaaminen, kokemusten jakaminen ja yhdessä lapsista huolehtiminen ovat sellaisia asioita, jotka antavat voimaa omaan vanhemmuuteen ja saavat palaamaan leireille yhä uudestaan. Ne lukuisat leireiltä löytyneet ystävät ja ihanat häröilyt lasten kanssa saavat nytkin hymyn huulille.<br><span style="font-weight: inherit;"></span></p>
<p><i>– Mia&nbsp;</i><i>–</i></p>
<p></p>
<p>Lue myös yhdistyksen varapuheenjohtaja Petra Maskon blogaus&nbsp;<a href="https://kiintymysvanhemmuus.fi/mita-kiintymysvanhemmuus-on/">Mitä Kiintymysvanhemmuus on?</a><br><span style="font-style: inherit; font-weight: inherit;"><br>Tervetuloa Kiintymysvanhemmuus ry:n ylläpitämään&nbsp;</span><a style="font-style: inherit; font-weight: inherit; background-color: #fff2dc;" href="https://www.facebook.com/groups/kiintymysvanhemmuus">Facebook-vertaistukiryhmään</a><span style="font-style: inherit; font-weight: inherit;">. Muistathan liittyessä vastata ryhmän kysymyksiin.&nbsp;<br><br><br><br></span></p><p><i>Julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 2021.&nbsp;<o:p></o:p></i></p>								</div>
				</div>
					</div>
		</div>
					</div>
		</section>
					</div>
		</div>
					</div>
		</section>
				</div>
		<p>Read more at <a href="https://kiintymysvanhemmuus.fi/kiintymysvanhemmuuden-merkitys-minulle/">Kiintymysvanhemmuus ry</a></p>]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Mitä kiintymysvanhemmuus on minulle?</title>
		<link>https://kiintymysvanhemmuus.fi/mita-kiintymysvanhemmuus-on-minulle/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Kiintymysvanhemmuus ry]]></dc:creator>
		<pubDate>Fri, 19 Nov 2021 10:12:26 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Blogi]]></category>
		<category><![CDATA[imetys]]></category>
		<category><![CDATA[lapsentahtisuus]]></category>
		<category><![CDATA[lempeys]]></category>
		<category><![CDATA[nukkuminen]]></category>
		<category><![CDATA[rakentava vuorovaikutus]]></category>
		<category><![CDATA[vanhemmuudessa kasvaminen]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://kiintymysvanhemmuus.fi/?p=8834</guid>

					<description><![CDATA[Kiintymysvanhemmuus koetaan eri tavoin eri perheissä. Tässä blogitekstissä yhdistyksemme aktiivi kertoo, miten hän on löytänyt kiintymysvanhemmuuden pariin ja miten hän [&#8230;]<p>Read more at <a href="https://kiintymysvanhemmuus.fi/mita-kiintymysvanhemmuus-on-minulle/">Kiintymysvanhemmuus ry</a></p>]]></description>
			<style id="elementor-post-8834">.elementor-8834 .elementor-element.elementor-element-47e80ea5{text-align:justify;font-family:"Roboto Slab", Sans-serif;font-size:14px;}.elementor-8834 .elementor-element.elementor-element-459b7e5d{text-align:justify;font-family:"Roboto Slab", Sans-serif;font-size:14px;}.elementor-8834 .elementor-element.elementor-element-5ada861{text-align:justify;font-family:"Roboto Slab", Sans-serif;font-size:14px;}@media(min-width:768px){.elementor-8834 .elementor-element.elementor-element-2e775046{width:46.035%;}.elementor-8834 .elementor-element.elementor-element-1e966698{width:7.555%;}.elementor-8834 .elementor-element.elementor-element-3e737a9{width:46.036%;}}</style>							<content:encoded><![CDATA[		<div data-elementor-type="wp-post" data-elementor-id="8834" class="elementor elementor-8834">
						<section class="elementor-section elementor-top-section elementor-element elementor-element-69910d17 elementor-section-boxed elementor-section-height-default elementor-section-height-default" data-id="69910d17" data-element_type="section" data-e-type="section">
						<div class="elementor-container elementor-column-gap-default">
					<div class="elementor-column elementor-col-100 elementor-top-column elementor-element elementor-element-5d24f6ce" data-id="5d24f6ce" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap elementor-element-populated">
						<div class="elementor-element elementor-element-47e80ea5 elementor-widget elementor-widget-text-editor" data-id="47e80ea5" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="text-editor.default">
				<div class="elementor-widget-container">
									<p><i><span style="font-weight: 400;">Kiintymysvanhemmuus koetaan eri tavoin eri perheissä. Tässä blogitekstissä yhdistyksemme aktiivi kertoo, miten hän on löytänyt kiintymysvanhemmuuden pariin ja miten hän siihen liittyvät asiat kokee.</span></i></p>								</div>
				</div>
				<section class="elementor-section elementor-inner-section elementor-element elementor-element-5ebfe7e8 elementor-section-boxed elementor-section-height-default elementor-section-height-default" data-id="5ebfe7e8" data-element_type="section" data-e-type="section">
						<div class="elementor-container elementor-column-gap-default">
					<div class="elementor-column elementor-col-33 elementor-inner-column elementor-element elementor-element-2e775046" data-id="2e775046" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap elementor-element-populated">
						<div class="elementor-element elementor-element-459b7e5d elementor-widget elementor-widget-text-editor" data-id="459b7e5d" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="text-editor.default">
				<div class="elementor-widget-container">
									<p><span style="font-weight: 400;">Minulla on kolme lasta, joista vanhin on pian esikoululainen ja nuorin täytti äskettäin vuoden. Olen siis kohta kuusi vuotta saanut olla äiti. Lempeä kasvatus ja lapsentahtisuus olivat pinnalla, kun esikoiseni syntyi vuonna 2014. Tutustuin silloin myös kiintymysvanhemmuuteen, joka tuntui heti luontevalta ja huomattavasti perustellummalta tavalta toimia kuin hieman vanhanaikaisiksi kokemani autoritaariset kasvatusmallit. Usein sanotaan, että esikoinen on koekappale ja vasta nuorempien lasten kanssa oikeasti tietää, miten haluaa lapsensa kasvattaa. Itse koen olevani onnekas, koska uskon löytäneeni itselleni ja perheelleni parhaat mahdolliset kasvatuskäytännöt jo esikoiseni kohdalla. Se on pitkälti kiintymysvanhemmuuden ansiota, mutta varmasti myös oman lapsuudenkotini suosima lempeä kasvatus on auttanut minua luottamaan rohkeasti omaan intuitiooni vanhemmuudesta jo tilastollisesti nuorena, 26-vuotiaana esikoisen äitinä. Lisäksi myös puolisoni on vahvasti lempeän kasvatuksen kannalla. Jos saisin palata esikoiseni vauva-aikaan, tekisin kaiken uudestaan ihan samalla tavalla. Olen myös toiminut nuorempien lasteni kanssa mahdollisimman pitkälti samoin kuin esikoisen kanssa. Kiintymysvanhemmuus onkin minulle ennen kaikkea elämäntapa ja viitekehys, joka tarjoaa luonnollisiksi ja toimiviksi kokemieni kasvatusvalintojen taustalle vahvan tutkimusnäytön.</span></p><h2 class="kv-subheading"><b style="font-style: inherit;">Mitä ajattelen imetyksestä ja nukkumisesta?</b></h2><p><span style="font-weight: 400;">Olen imettänyt kaikkia lapsiani varsin pitkään ja nukun kaikkien kolmen kanssa perhepedissä. Minusta perhepeti on maailman helpoin ja mukavin tapa nukkua. Turvallinen perhepeti on myös lapsen terveyden kannalta selvästi hyödyllinen. Se suojaa vauvaa kätkytkuolemalta ja mahdollistaa osaltaan pitkän imetyksen, joka taas tutkitusti edistää lapsen terveyttä monin tavoin läpi koko elämän. Olen myös itse hyötynyt perhepedistä, jossa olen saanut jopa vastasyntyneen kanssa nukkua aikuisen mittapuulla arvioituna kokonaisia öitä, kun normaaliin kehitykseen kuuluvat lasten yöheräilyt eivät pakota minua nousemaan sängystä. Lapseni rauhoittuvat itse jatkamaan unia, kun ovat ensin varmistaneet, että aikuinen nukkuu lähellä. Yöimetyksetkin sujuvat helposti, kun jo muutaman kuukauden iästä lähtien lapset ovat voineet minua herättämättä syödä tarjolla olevasta rinnasta.<br /></span><span style="font-style: inherit;"><br />Nykypäivän aikuislähtöisessä kulttuurissa vauvojen ja lasten unesta on tehty bisnes, jossa lapselle täysin normaalista nukkumisrytmistä on tekemällä tehty ongelma. Epärealistiset odotukset ja lapsen luontaista yöheräilyä kestämätön yhteiskuntarakenne ajavat monet perheet unikoulujen kierteeseen. Unikoulubisneksen sallimien uniassosiaatioiden (esim. tietyt rituaalin tavoin toistettavat iltarutiinit, unilelu, tietty tuutulaulu, tutti) sijasta olen itse kokenut hyväksi biologisesti normaalit uniassosiaatiot, kuten rinnalle nukahtamisen. Isompien lasteni kanssa olen jo saanut myös nähdä, kuinka nämä assosiaatiot vaihtuvat itsestään lasten kasvaessa uusiin ja yöheräily itsestään vähenee iän myötä. Myös monissa muissa asioissa uskon täysin siihen, että lapsi kyllä iän myötä oppii tarvittavat taidot, ellei häntä varta vasten estä opettelemasta. Harva tietoisesti opettaa lastaan kävelemään, mutta silti lapset sen ennemmin tai myöhemmin oppivat. Samalla tavalla lapset oppivat myös vaikkapa nukahtamaan yksin tai vieroittuvat rinnalta, kun ovat siihen valmiita. </span></p><h2 class="kv-subheading"><b>Miten koen lapsentahtisuuden?</b></h2><p><span style="font-weight: 400;">Julkisuudessa on puhuttu lapsentahtisuuden kuormittavuudesta. Itse koen asian täysin päinvastoin. Lapsentahtisuus ja lapsen erilaisten kehitysvaiheiden hyväksyminen on helpottanut ja sujuvoittanut arkea  monella tavalla. Kiintymysvanhemmuudessa huomioidaan myös se, ettei tarkoitus ole pyrkiä lapsentahtisuuteen oman itsensä kustannuksella. Ajattelen, että kiintymysvanhemmuus tarjoaa turvalliset raamit lapsentahtiselle kasvatukselle, koska sen periaatteisiin kuuluu myös aikuisen omien rajojen tunnistaminen. Lapsentahtisuus ei siinä tarkoita vanhemman omien rajojen rikkomista vaan koko perheen hyvinvointia tukevan tasapainon etsimistä.</span></p>								</div>
				</div>
				<div class="elementor-element elementor-element-2da3515 elementor-widget elementor-widget-image" data-id="2da3515" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="image.default">
				<div class="elementor-widget-container">
															<img decoding="async" title="Mitä kiintymysvanhemmuus on minulle?" width="400" height="400" src="https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2021/11/Kuva6.png" class="attachment-large size-large wp-image-8837" alt="Kuva6" srcset="https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2021/11/Kuva6.png 400w, https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2021/11/Kuva6-300x300.png 300w, https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2021/11/Kuva6-150x150.png 150w" sizes="(max-width: 400px) 100vw, 400px" />															</div>
				</div>
					</div>
		</div>
				<div class="elementor-column elementor-col-33 elementor-inner-column elementor-element elementor-element-1e966698" data-id="1e966698" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap">
							</div>
		</div>
				<div class="elementor-column elementor-col-33 elementor-inner-column elementor-element elementor-element-3e737a9" data-id="3e737a9" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap elementor-element-populated">
						<div class="elementor-element elementor-element-5ada861 elementor-widget elementor-widget-text-editor" data-id="5ada861" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="text-editor.default">
				<div class="elementor-widget-container">
									<h2 class="kv-subheading"><b>Mitä mieltä olen rajoista?</b></h2>
<p>Minusta on melko absurdia, että vanhemman tulisi ensin tiukasti rajoittaa lasta, mutta aikuisena saman lapsen tulisi maagisesti oppia määrittelemään omat rajansa. Minusta on huomattavasti järkevämpää pyrkiä tunnistamaan ja määrittelemään omat rajani, jotka osaltaan ovat vaikuttaneet meidän perheemme sääntöihin. Kiintymysvanhemmuus tarkoittaa minulle perinteisestä ”rajat on rakkautta” -ajattelumallista perustellulla tavalla poikkeavaa käytäntöä, jossa jokainen perheessä pyrkii tunnistamaan omat tarpeensa ja omat rajansa. Kun omat rajat on määritelty, on helpompaa luoda yhteiset säännöt, joiden turvin kenenkään ei tarvitse sietää rajojensa rikkomista ja arki sujuu. Tältä pohjalta kasvatettujen lasten on myös aikuisina helpompaa pitää puolensa esimerkiksi työelämässä tai parisuhteissa.</p>
<h2 class="kv-subheading"><b>Mitä rakentava vuorovaikutus merkitsee minulle?</b></h2>
<p>Ajoittain arjen kiire ja väsymys kuormittavat niin paljon, ettei rakentavaan vuorovaikutukseen tunnu riittävän voimavaroja. Tällaisina kausina huomaan heti, miten yhteyden heikkeneminen ja aikuisen antama malli vaikuttavat lasten käytökseen. Vaikka väsyneenä lapsen tunnetilan empaattinen vastaanottaminen voi tuntua ylivoimaiselta, on se kuitenkin lopulta helpoin ja toimivin tapa rauhoittaa tilanne. Kiintymysvanhemmuus on tarjonnut minulle konkreettisia työkaluja ja keinoja näiden arkisten vuorovaikutushaasteiden voittamiseen. Itse koen saaneeni hyviä vinkkejä esimerkiksi Thomas Gordonin kirjasta Toimiva perhe. En ole koskaan joutunut tappelemaan uhmakohtauksen saaneen lapsen kanssa, koska valtataistelun sijaan olen kohdannut tahtoikäisen tunteet aktiivisen kuuntelun avulla. Ja kun vauvasta asti ristiriitojen ratkaisuun on käytetty kaikki voittavat -periaatetta, ei turhaa valtataistelua lasten ja aikuisten välille synny. Kun menetelmä on kaikille tuttu, niin parhaimmillaan 3- ja 5-vuotiaat lapset osaavat kahdestaankin etsiä molemmille sopivia ratkaisuja leikeissään, jolloin yhteentörmäyksiä tulee vähemmän ja tuntikausien sujuvat yhteisleikit taas muuttuvat osaksi normaalia arkea.</p>
<h2 class="kv-subheading"><b>Mitä muuta Kiintymysvanhemmuus on minulle?</b></h2>
<p>Vaikka monet kiintymysvanhemmuuteen liittyvät toimintatavat ovat minulle tärkeitä, en kuitenkaan noudata jatkuvasti ja ehdoitta niitä kaikkia. En ole itse esimerkiksi koskaan kokenut vessahätäviestintää omakseni. Lempeys ja joustavuus ovat kiintymysvanhemmuuden etuja. Voin valita juuri ne toimintatavat, jotka sopivat meidän perheellemme.<br><span style="font-style: inherit; font-weight: inherit;"><br>Vuosien aikana osa aiemmista kasvatusperiaatteistani on muuttunut. En kuitenkaan ajattele, että se olisi </span><span style="font-weight: inherit;"><i>”riman laskemista”</i></span><span style="font-style: inherit; font-weight: inherit;">. Kokemus vanhemmuudesta ja omassa perheessä toimivista kasvatustavoista mahdollistaa kehityksen myös tässä asiassa. Vaikka jokin tietty toimintamalli olisi yleisellä tasolla ensisijaisesti suositeltava, voi se jossain kontekstissa osoittautua toimimattomaksi. Silloin luopuminen aiemmista periaatteista on hyvää vanhemmuutta ja tarpeellista sopeutumista tilanteeseen. Periaatteellinen omien mielipiteidensä takana seisominen ei muutenkaan ole minusta osoitus älykkyydestä. Sen sijaan todellista viisautta on kyky sopeuttaa omaa toimintaansa ja kyky muuttaa perustellusti mieltään alati lisääntyvän tiedon ja kokemuksen myötä.<br></span><span style="font-weight: inherit;"><br><span style="font-style: inherit;">Yksi kiintymysvanhemmuuden keskeisistä ajatuksista on lempeys. Lasten lisäksi kiintymysvanhemmuus merkitsee minulle myös lempeyttä omaa itseäni ja vanhemmuuttani kohtaan. Koen, että vanhemmuus on jatkuvasti muuttuva ja kehittyvä prosessi ja nämä ensimmäiset kuusi vuotta vasta pieni pintaraapaisu. Muutoksen keskellä haluan, että kiintymysvanhemmuus, lempeä kasvatus ja lasta arvostava vuorovaikutus ovat pysyvä osa meidän perheemme arkea.</span><br></span><span style="font-weight: inherit;"><br><br><br><br><i>– kirjoittaja on Kiintymysvanhemmuus ry:n toimihenkilö&nbsp;</i></span><i>–<br><br><br><br><br></i></p>
<p><i>Julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 2020.<o:p></o:p></i></p>								</div>
				</div>
					</div>
		</div>
					</div>
		</section>
					</div>
		</div>
					</div>
		</section>
				</div>
		<p>Read more at <a href="https://kiintymysvanhemmuus.fi/mita-kiintymysvanhemmuus-on-minulle/">Kiintymysvanhemmuus ry</a></p>]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Lempeää arkea: vanhemman selviytymispakkaus</title>
		<link>https://kiintymysvanhemmuus.fi/lempeaa-arkea-vanhemman-selviytymispakkaus/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Kiintymysvanhemmuus ry]]></dc:creator>
		<pubDate>Fri, 19 Nov 2021 09:44:47 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Blogi]]></category>
		<category><![CDATA[arki]]></category>
		<category><![CDATA[koululaiset]]></category>
		<category><![CDATA[leikki-ikäiset]]></category>
		<category><![CDATA[rakentava vuorovaikutus]]></category>
		<category><![CDATA[rutiinit]]></category>
		<category><![CDATA[STOP-harjoitus]]></category>
		<category><![CDATA[vanhemmuus]]></category>
		<category><![CDATA[yhteys]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://kiintymysvanhemmuus.fi/?p=8813</guid>

					<description><![CDATA[Arjen kiireiden keskellä yhteyden ja rakentavan vuorovaikutuksen ylläpitäminen on haastavaa. Kun lähtee aamuvarhain päiväkoti-, koulu- ja työpäivää viettämään ja illalla [&#8230;]<p>Read more at <a href="https://kiintymysvanhemmuus.fi/lempeaa-arkea-vanhemman-selviytymispakkaus/">Kiintymysvanhemmuus ry</a></p>]]></description>
			<style id="elementor-post-8813">.elementor-8813 .elementor-element.elementor-element-4c8ebcb8{text-align:justify;font-family:"Roboto Slab", Sans-serif;font-size:14px;}.elementor-8813 .elementor-element.elementor-element-2f036ed .elementor-wrapper{--video-aspect-ratio:1.77777;}.elementor-8813 .elementor-element.elementor-element-020f0c9{text-align:justify;font-family:"Roboto Slab", Sans-serif;font-size:14px;}@media(min-width:768px){.elementor-8813 .elementor-element.elementor-element-55481cc0{width:46.035%;}.elementor-8813 .elementor-element.elementor-element-6abb37ba{width:7.555%;}.elementor-8813 .elementor-element.elementor-element-3842601c{width:46.036%;}}</style>							<content:encoded><![CDATA[		<div data-elementor-type="wp-post" data-elementor-id="8813" class="elementor elementor-8813">
						<section class="elementor-section elementor-top-section elementor-element elementor-element-4a36413 elementor-section-boxed elementor-section-height-default elementor-section-height-default" data-id="4a36413" data-element_type="section" data-e-type="section">
						<div class="elementor-container elementor-column-gap-default">
					<div class="elementor-column elementor-col-100 elementor-top-column elementor-element elementor-element-1689a7ca" data-id="1689a7ca" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap elementor-element-populated">
						<section class="elementor-section elementor-inner-section elementor-element elementor-element-36de2070 elementor-section-boxed elementor-section-height-default elementor-section-height-default" data-id="36de2070" data-element_type="section" data-e-type="section">
						<div class="elementor-container elementor-column-gap-default">
					<div class="elementor-column elementor-col-33 elementor-inner-column elementor-element elementor-element-55481cc0" data-id="55481cc0" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap elementor-element-populated">
						<div class="elementor-element elementor-element-4c8ebcb8 elementor-widget elementor-widget-text-editor" data-id="4c8ebcb8" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="text-editor.default">
				<div class="elementor-widget-container">
									<p><span style="font-weight: 400;">Arjen kiireiden keskellä yhteyden ja rakentavan vuorovaikutuksen ylläpitäminen on haastavaa. Kun lähtee aamuvarhain päiväkoti-, koulu- ja työpäivää viettämään ja illalla saapuu kotiin, koko perhe nälkäisenä ja väsyneenä, niin mihinkään isoon ei rahkeet riitä, mutta onneksi pienilläkin teoilla saa paljon aikaiseksi. Tässä kootut vinkkini, joiden avulla arjen saa sujumaan pääsääntöisesti mukavasti.</span></p><h2 class="kv-subheading"><strong>Jokapäiväiset pienet teot:</strong></h2><h2 class="kv-subheading"><span style="font-size: 14px; font-weight: inherit; font-family: 'Roboto Slab', sans-serif;">1. <i><u>Huumori ja rentous</u></i></span></h2><p><span style="font-weight: 400;">Lasten kanssa kaikenlaisissa tilanteissa pääsee usein helpommalla pienen hassuttelun avulla. Huumori alentaa stressitasoja sekä vahvistaa yhteyttä ihmisten välillä.<br /></span><span style="font-style: inherit;"><br />Jos on esimerkiksi aamulla tiukka tilanne ja alkaa hermot kiristyä, niin tilanne usein helpottuu, jos onnistun päästämään irti omasta kiireen tunteesta tai turhautumisesta ja tuomaan tilanteeseen jotain hassua. Lapsen isoihin tunteenpurkauksiin huumori ei tietenkään sovi, koska se mitätöi lapsen kokemuksen, mutta sellaisiin tilanteisiin, joissa lapsella on ihan hyvä mieli, mutta itseä alkaa hermostuttaa, on huumori  oivallinen tapa rauhoittaa itseään ja saada lapsi toimimaan yhteistyössä. Saatan puhua hassulla äänellä, laulaa itse keksimääni hassua laulua tai juksata, että ymmärrän kaiken päinvastoin tai esittää esimerkiksi hassua tai aavistuksen pelottavaa mörköä, dinosaurusta tai vaikka robottia. Yleensä lapset lähtevät tällaiseen leikkiin innolla mukaan eivätkä edes huomaa, että aamu- tai iltatoimet tulivat suoritetuksi.<br /></span><br /><span style="font-weight: inherit;">2. <u style="font-style: italic;">Rutiinien tarkastelu</u></span></p><p><span style="font-weight: 400;">Miksi tietyt asiat ovat tärkeitä? Ovatko ne kaikki pakollisia tai edes tarpeellisia tai käytännöllisiä? Voiko järjestystä muuttaa? Mikä toimisi paremmin? Meillä esimerkiksi välillä syödään “iltapala” heti työpäivän jälkeen ja päivällinen vasta illemmalla. Näin saamme heti jotain ruokaa, nälkäkiukku on vältetty ja itse ruoan laittamiseen jää enemmän rauhallista aikaa.  <br /></span><span style="font-weight: inherit;"><br />3. <u><i>Lasten osallistaminen<br /></i></u></span><i><u><br /></u></i><span style="font-style: inherit;">Lapset yleensä haluavat tehdä yhteistyötä, auttaa perheessä tekemällä asioita ja olla hyödyksi tai ainakin kokea itsensä hyödyllisiksi. Yleensä lapset myös toimivat paremmin yhteistyössä, kun he saavat puuhailla jotain sen sijaan, että pitäisi odottaa tai olla passiivisia. Joskus lasten auttaminen tosin hidastaa asiaa tai jopa sotkee, mutta koen tärkeänä tällaisen pienen sekasorron sietämisen, jotta lapsetkin saavat onnistumisen kokemusta. Meillä esim 5- ja 7-vuotiaat osaavat tyhjentää ja täyttää tiskikoneen, tehdä lihapullia ja leipoa mokkapaloja ja lettuja (avustetusti). Olen siis antanut heidän tehdä näitä ilman pikkuasioihin puuttumista tai lapsen tekemisten korjaamista. Olen myös yrittänyt sietää sitä, että tämä on minulle aluksi vähän työläämpää, mutta toisaalta sitten taas paljon ihanampaa, kun saadaan mukavia yhdessäolon hetkiä ja jossain vaiheessa saan jopa apua, kun lapset osaavat ja haluavat tehdä tiettyjä juttuja. </span><br /><span style="font-weight: inherit;"><br />4. <i><u>Oma jaksaminen<br /></u></i></span><i><u><br /></u></i><span style="font-style: inherit;">Kaikenlainen jousto, venyminen, huumori, rentous jne edellyttää, että omat voimavarat ovat kunnossa. Tämä ei aina ole helppoa, mutta yksi tärkeimpiä asioita, joista vanhempien täytyisi pitää huolta on se,  että saa itse tehdä sellaisia asioita, jotka lisäävät omia voimavaroja. Itse myös koen, että huumori ja rentous sekä yhteys lasten kanssa kasvattavat omia voimavarojani eli tästä seuraa helposti positiivinen kierre, kun löytää ne pienetkin jutut, jotka itselle toimii.</span><br /><span style="font-weight: inherit;"><br />5. <i><u>Yhteyden ylläpito</u></i></span></p><p><span style="font-weight: 400;">Esimerkiksi blogitekstissä olen avannut niitä juttuja, jotka meillä ovat auttaneet yhteyden ylläpitoon: </span><a href="https://kiintymysvanhemmuus.fi/kun-perheeseemme-syntyi-sisarus/" target="_blank" rel="noopener"><span style="font-weight: 400;">Kun perheeseemme syntyi sisarus</span></a>.<br /><span style="font-style: inherit;"><br />Yhdistyksen kotisivuilta löytyy monta muutakin tekstiä ja videota yhteydestä ja sen vaalimisesta  (Esim: Tietoisku: <a href="https://kiintymysvanhemmuus.fi/miksi-lapsen-ja-aikuisen-valisen-yhteyden-vaaliminen-on-tarkeaa/" target="_blank" rel="noopener">Miksi lapsen ja aikuisen välisen yhteyden vaaliminen on tärkeää?</a> </span><span style="font-style: inherit;">ja  </span>Lempeän kasvatuksen viikko 2019 – lauantai <span style="font-style: inherit;">).</span></p><h2 class="kv-subheading"><strong>Tilanteen ollessa päällä:</strong></h2><h2 class="kv-subheading"><span style="font-size: 14px; font-weight: inherit; font-family: 'Roboto Slab', sans-serif;">1. </span><i style="font-size: 14px; font-weight: inherit; font-family: 'Roboto Slab', sans-serif;"><u>Pysähdy</u></i></h2><p>Konfliktien ratkominen vaatii läsnäoloa eli sitä ei saa kunnolla tehtyä, jos miettii jotain seuraavaa asiaa tai on jo ratkaisussa, ilman että on oikeasti pysähtynyt kuuntelemaan. Arjessa on usein miljoona asiaa meneillään samaan aikaan tai tulossa tehtävälistalle, ja voi tuntua siltä, ettei aikaa tai energiaa oikeasti ole pysähtymiseen ja asioiden selvittämiseen. Mutta jos jyrää läpi oman agendansa, siitä seuraa usein vain se, että kaikki itkevät tai ovat kiukkuisia, ja aikaa ja energiaa meneekin sitten siihen, että rauhoitutaan tai siihen, että kaikki ovat tyytymättömiä tilanteeseen. <br /><span style="font-style: inherit;"><br />Ihan konfliktin ollessa päällä voi soveltaa esimerkiksi STOP-tekniikkaa, ja muuten hetkessä olemista voi harjoitella mindfulnessin avulla. Elina Kauppilan </span><i style="font-weight: inherit;">Huomaa hetki perheessä </i><span style="font-style: inherit;">-kirjassa on myös esimerkkejä ja harjoituksia tähän aiheeseen</span></p>								</div>
				</div>
				<div class="elementor-element elementor-element-7bfe228 elementor-widget elementor-widget-image" data-id="7bfe228" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="image.default">
				<div class="elementor-widget-container">
															<img decoding="async" title="Lempeää arkea: vanhemman selviytymispakkaus" width="724" height="1024" src="https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2019/10/Stop-724x1024.png" class="attachment-large size-large wp-image-3243" alt="Stop 724x1024" srcset="https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2019/10/Stop-724x1024.png 724w, https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2019/10/Stop-212x300.png 212w, https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2019/10/Stop-768x1086.png 768w, https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2019/10/Stop-1200x1698.png 1200w, https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2019/10/Stop.png 1587w" sizes="(max-width: 724px) 100vw, 724px" />															</div>
				</div>
					</div>
		</div>
				<div class="elementor-column elementor-col-33 elementor-inner-column elementor-element elementor-element-6abb37ba" data-id="6abb37ba" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap">
							</div>
		</div>
				<div class="elementor-column elementor-col-33 elementor-inner-column elementor-element elementor-element-3842601c" data-id="3842601c" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap elementor-element-populated">
						<div class="elementor-element elementor-element-2f036ed elementor-widget elementor-widget-video" data-id="2f036ed" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-settings="{&quot;youtube_url&quot;:&quot;https:\/\/www.youtube.com\/watch?v=-Z89EUsRhKA&quot;,&quot;video_type&quot;:&quot;youtube&quot;,&quot;controls&quot;:&quot;yes&quot;}" data-widget_type="video.default">
				<div class="elementor-widget-container">
							<div class="elementor-wrapper elementor-open-inline">
			<div class="elementor-video"></div>		</div>
						</div>
				</div>
				<div class="elementor-element elementor-element-020f0c9 elementor-widget elementor-widget-text-editor" data-id="020f0c9" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="text-editor.default">
				<div class="elementor-widget-container">
									<p>2.<i> </i><span style="text-decoration: underline;"><i>Soinnuta</i></span></p>
<p>Soinnutaminen pitää sisällään sekä lapseen että itseen kohdistuvan empatian. Pysähtyminen on helpompaa, kun&nbsp; kuuntelee ja ymmärtää myös itseään. Miksi mulla alkaa tässä tilanteessa keittää? Mikä tunne tai täyttymätön tarve siellä takana on? Ja tärkeää on myös päästä pintaa syvemmälle. Eli ei vain “mua ärsyttää, kun tässä kestää” vaan mietitään myös sitä, miksi ei kestä sitä, etteivät asiat mene just niin kuin on ajatellut. Onko se väsymys tai nälkä vai esimerkiksi hallinnan tarve, ja mistä se hallinnan tarve sitten johtuu? Ensinnäkin, kun tunnistaa itsessään niitä asioita, joita tarvitsee tai joista triggeröityy, niitä on helpompi pyytää muilta (tarvitsen ruokaa, unta, 5 minuutin hiljaisuuden jne) ja toisaalta voi myös päästä käsiksi tunnelukkoihin tai haitallisiin ajatusmalleihin, kun miettii esimerkiksi, että “haluan, että lapset käyttäytyy, miksi, no mua hävettää, miksi, no pelkään että mun vanhemmuutta arvostellaan.” Sitten voi miettiä, oletko mielestäsi hyvä vanhempi? Millainen on hyvä vanhempi? Kuka sen määrittelee ja miten? Voiko siitä tehdä päätelmän jostain 10 minuutin irrotetusta kohtauksesta, joka tapahtui vaikka ostoskeskuksessa? Onko sillä edes väliä, mitä joku ulkopuolinen ajattelee? Näin voi myös oppia armollisuutta itseään kohtaan, koska se on toinen huipputärkeä asia vanhemmuudessa.&nbsp;<br><span style="font-weight: inherit;"><br><span style="font-style: inherit;">Ja aivan yhtä tärkeää on lapsen ymmärtäminen. Jokaisella on tarve tulla kuulluksi ja ymmärretyksi. Ja kaikilla menee hermo, jos ymmärryksen sijaan aletaan kertoa ratkaisua, perustella toista mielipidettä tai vähätellä tunnetta. Esimerkiksi, jos mä kerron, että mua väsyttää, niin en halua, että mies käskee mua nukkumaan enemmän, tai sanoo, etten voi olla väsynyt, kun olen kerta mennyt aikaisin nukkumaan, tai sanoo, että mitä sitten, hänkin on väsynyt. Mä haluaisin, että hän ymmärtää mun tunteeni ja hyväksyy sen, että musta tuntuu väsyneeltä. Ja antaa mulle tuen ja samalla myös mahdollisuuden selvittää itse, miten pääsen tilanteessa eteenpäin. Aivan sama toimii siis lapsen kanssa. Lapsen ymmärretyksi tulemisen kokemusta voi myös tehostaa sillä, että laskeutuu lapsen tasolle, koskettaa hellästi ja huolehtii siitä, että äänensävy on empaattinen.&nbsp;</span><br></span><span style="font-weight: inherit;"><br>3.&nbsp;<i><u>Selitä<br></u></i></span><span style="font-weight: inherit;"><i><u><br></u></i><span style="font-style: inherit;">Tilanteen ratkaisu ja lapsen/lapsien osallistaminen<br></span></span><span style="font-style: inherit; font-weight: inherit;"><br>Vasta tässä vaiheessa kannattaa alkaa miettiä ratkaisuja tai vetää rajoja. Se, että lasta ymmärtää ei tarkoita sitä, että lapsi saa jotain, mikä ei vaan sovi. Mutta lapsi ei hyväksy yleensä rajan vetoa ennen kuin hän on kokenut tulevansa kunnolla ymmärretyksi.<br></span><span style="font-style: inherit; font-weight: inherit;"><br>Ratkaisujen löytämiseksi aikuinen voi auttaa ensin lasta ehdottelemalla ratkaisuja tai kysymällä sopivia kysymyksiä. Esim. Mitä sinä tarvitsisit, jotta tämä onnistuisi? Miten me voidaan hoitaa tämä niin, että kaikki ovat tyytyväisiä? Tässä kannattaa olla luova ja miettiä, kuinka vakava jokin asia on. Esimerkiksi onko sillä väliä, jos lapsella on kengät väärissä jaloissa, housut väärinpäin tai “vääränlaiset” vaatteet tai kämppään jää pieni sotku odottamaan.&nbsp;</span></p>
<h2 class="kv-subheading"><strong>Lopuksi</strong></h2>
<p>Tähän kirjoitukseen olen koonnut sellaisen mallin, johon itse pyrin. Aina ei kuitenkaan jaksa/pysty/kykene ja silloin saattaa itse kullakin kilahtaa. Silloin tärkeintä on laittaa asiat oikeisiin mittasuhteisiin ja olla armollinen itselleen. Eli kannattaa pitää mielessä, että tämä on tavoitetilani, mutta ei ihmiset aina saavuta tavoitteitaan ja silloin se onkin oivallinen oppimistilanne. Miksi en päässyt ja mikä auttaisi minua seuraavalla kerralla pääsemään siihen, mihin pyrin. Epäonnistumiset eivät määrittele minua tai vanhemmuuttani, vaan se, mikä on perusvireeni ja ajatukseni, kun toimin lasteni kanssa.<br><span style="font-weight: inherit;"><br><br><br><i>– Annika Rintamäki, Kiintymysvanhemmuus ry:n puheenjohtaja&nbsp;</i></span><i>–<br><br><br><br><br></i></p><p><i>Julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 2020.<o:p></o:p></i></p>								</div>
				</div>
					</div>
		</div>
					</div>
		</section>
					</div>
		</div>
					</div>
		</section>
				</div>
		<p>Read more at <a href="https://kiintymysvanhemmuus.fi/lempeaa-arkea-vanhemman-selviytymispakkaus/">Kiintymysvanhemmuus ry</a></p>]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Mitä on rakentava vuorovaikutus?</title>
		<link>https://kiintymysvanhemmuus.fi/rakentava-vuorovaikutus/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Kiintymysvanhemmuus ry]]></dc:creator>
		<pubDate>Thu, 18 Nov 2021 11:45:35 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Blogi]]></category>
		<category><![CDATA[Lempeän kasvatuksen viikko]]></category>
		<category><![CDATA[arkielämä]]></category>
		<category><![CDATA[LKV]]></category>
		<category><![CDATA[lkv2019]]></category>
		<category><![CDATA[rakentava vuorovaikutus]]></category>
		<category><![CDATA[tunteet]]></category>
		<category><![CDATA[vanhemmuudessa kasvaminen]]></category>
		<category><![CDATA[yhteys]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://kiintymysvanhemmuus.fi/?p=8646</guid>

					<description><![CDATA[Tänään 6.5.2019 alkaa järjestyksessään toinen valtakunnallinen Lempeän kasvatuksen viikko. Kiintymysvanhemmuus ry:n tehtävä on jakaa tietoa ja tarjota vertaistukea kaikenlaisille perheille. [&#8230;]<p>Read more at <a href="https://kiintymysvanhemmuus.fi/rakentava-vuorovaikutus/">Kiintymysvanhemmuus ry</a></p>]]></description>
			<style id="elementor-post-8646">.elementor-8646 .elementor-element.elementor-element-73a5600{text-align:justify;font-family:"Roboto Slab", Sans-serif;font-size:14px;}.elementor-8646 .elementor-element.elementor-element-13c4070f{text-align:justify;font-family:"Roboto Slab", Sans-serif;font-size:14px;}.elementor-8646 .elementor-element.elementor-element-86113e7{text-align:justify;font-family:"Roboto Slab", Sans-serif;font-size:14px;}@media(min-width:768px){.elementor-8646 .elementor-element.elementor-element-1c884369{width:46.035%;}.elementor-8646 .elementor-element.elementor-element-1bae4bf{width:7.555%;}.elementor-8646 .elementor-element.elementor-element-6e43a277{width:46.036%;}}</style>							<content:encoded><![CDATA[		<div data-elementor-type="wp-post" data-elementor-id="8646" class="elementor elementor-8646">
						<section class="elementor-section elementor-top-section elementor-element elementor-element-1d880dd6 elementor-section-boxed elementor-section-height-default elementor-section-height-default" data-id="1d880dd6" data-element_type="section" data-e-type="section">
						<div class="elementor-container elementor-column-gap-default">
					<div class="elementor-column elementor-col-100 elementor-top-column elementor-element elementor-element-7adce24b" data-id="7adce24b" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap elementor-element-populated">
						<div class="elementor-element elementor-element-73a5600 elementor-widget elementor-widget-text-editor" data-id="73a5600" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="text-editor.default">
				<div class="elementor-widget-container">
									<p><i><span style="font-weight: 400;">Tänään 6.5.2019 alkaa järjestyksessään toinen valtakunnallinen Lempeän kasvatuksen viikko. Kiintymysvanhemmuus ry:n tehtävä on jakaa tietoa ja tarjota vertaistukea kaikenlaisille perheille. Eräs tärkeimpiä asioita, joita yhdistys haluaa tehdä, on antaa avaimia vanhemmuudessa kasvamisessa. Tämän viikon aikana aiomme antaa monipuolisesti vinkkejä rakentavaan vuorovaikutukseen perheissä.<br></span></i><i style="font-weight: inherit;"><br>Kaikki perheiden sisällä tapahtuva kasvu lähtee aikuisista. Lasta ei voi opettaa lukemaan osaamatta lukea itse, eikä lapsi voi oppia rakentavaa vuorovaikutusta ilman hyvää mallia. Lempeään kasvatukseen olennaisena osana kuuluu itsetuntemus, yhteys omaan itseen ja itsemyötätunto. Jotta aikuinen pystyy olemaan lempeä ja rakentava, on hänen ensisijaisesti oltava sellainen itselleen. Lempeää ja myötätuntoista rakentavan vuorovaikutuksen viikkoa teille kaikille!<br></i><i style="font-weight: inherit;"><br>Viikko avataan luontevasti määrittelemällä mitä rakentava vuorovaikutus pitää sisällään.</i></p>								</div>
				</div>
				<section class="elementor-section elementor-inner-section elementor-element elementor-element-592e92c elementor-section-boxed elementor-section-height-default elementor-section-height-default" data-id="592e92c" data-element_type="section" data-e-type="section">
						<div class="elementor-container elementor-column-gap-default">
					<div class="elementor-column elementor-col-33 elementor-inner-column elementor-element elementor-element-1c884369" data-id="1c884369" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap elementor-element-populated">
						<div class="elementor-element elementor-element-13c4070f elementor-widget elementor-widget-text-editor" data-id="13c4070f" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="text-editor.default">
				<div class="elementor-widget-container">
									<p><b>Rakentava vuorovaikutus</b><span style="font-weight: 400;"> muodostuu muutamasta tärkeästä osasta. Kokonaisuus on laaja, mutta yksinkertaistetusti voisi sanoa, että rakentava vuorovaikutus muodostuu läsnäolevan kuuntelemisen ja&nbsp; myötätuntoisen viestinnän kehästä.<br></span><span style="font-style: inherit;"><br>Läsnäoleva kuunteleminen on sitä, että kuullaan viesti kuten se on lähetetty, eli tehdään selkeä ja vailla tulkintoja oleva </span><b style="font-style: inherit;"><i>havainto</i></b><span style="font-style: inherit;">. Hyvä vuorovaikuttaja on hyvä kuuntelija. Vuorovaikutus vaatii tämän vuoksi myös ehdotonta läsnäoloa siinä hetkessä, jotta läsnäolevasti kuunnellen pystyy ottamaan viestin vastaan ja tekemään havainnon, joka sisältää myös nonverbaalin viestinnän. Tässä ehdottomaan tärkeää on havainnon ja tulkinnan erottaminen toisistaan. Jos erehdymme tekemään tulkintoja, jotka pohjaavat omiin tunteisiimme, myös omat viestimme värittyvät, eivätkä välttämättä ole enää rakentavia.</span><br><span style="font-weight: inherit;"><br><i>Omien</i></span><span style="font-style: inherit; font-weight: inherit;"> </span><b style="font-style: inherit;">tunteiden ja tarpeiden erottaminen </b><span style="font-style: inherit;">on tärkeää – niin kuunnellessa kuin puhuttaessakin. Omien tunteiden tunnistaminen ei ole välttämättä helppoa. Tunneilmaisussa tulisi myös kyetä erottamaan mikä on tunnetta, mikä puolestaan tarvetta tunteen takana ja mikä taas tunteen aiheuttamaa reaktiota. Tarpeita tunteiden takana voivat olla esimerkiksi tarve tulla kuulluksi, ymmärretyksi tai tarve saada myötätuntoa. Rakentavassa vuorovaikutuksessa on tärkeää tarvittaessa sanoittaa oma tunne ja tarve.<br></span><span style="font-style: inherit; font-weight: inherit;"><br>Kun puhumme hyvästä, rakentavasta ja lempeästä vuorovaikutuksesta huomaamme, että keskiössä onkin ihmisen&nbsp;</span><span style="font-style: inherit; font-weight: bold;">kyky olla yhteydessä&nbsp;</span><span style="font-style: inherit; font-weight: inherit;">omaan itseensä ja lapseen. Kun tunnistamme tarpeemme, halumme, odotuksemme, arvomme ja ajatuksemme, hyväksymme vastuun tunteistamme emmekä syytä niistä toisia. Tunteiden takana on aina tarpeita ja kunkin henkilökohtainen vastuu on selvittää mitä ne ovat. Mitä paremmin onnistumme löytämään yhteyden omiin tarpeisiimme, sen paremmin kykenemme viestimään myötätuntoisesti ja toisaalta, sen paremmin muut voivat reagoida meihin myötätuntoisesti.<br></span><span style="font-style: inherit; font-weight: inherit;"><br>Viimeinen, mutta ei vähäisin seikka rakentavassa vuorovaikutuksessa on&nbsp;</span><span style="font-style: inherit; font-weight: bold;">puhuttujen viestien muodostaminen.&nbsp;</span><span style="font-style: inherit; font-weight: inherit;">Kun olemme kuulleet sekä tunnistaneet tunteemme ja tarpeemme, on meidän ilmaistava ne muille niin, että muut tietävät mitä tarkoitamme ja haluamme sanoa. Rakentavan vuorovaikutuksen ottein sen voisi tehdä selkeän pyynnön muodossa. Pyynnöllä on tarkoitus ilmaista se, mitä toivomme ja&nbsp; pyyntö siis esitetään myönteisessä muodossa. Emme siis sano mitä emme toivo, koska kielteisessä muodossa ilmaistuissa pyynnöissä kuulija ei tiedä varmasti, mitä häneltä tarkkaan ottaen pyydetään. Lisäksi kielteisesti muotoiltu pyyntö todennäköisesti herättää vastustusta. Lempeässä kasvatuksessa tärkeänä pidetään kannustavaa ja kunnioittavaa vuorovaikutusta, jossa ei syytellä, eikä vähätellä vaan keskitytään myönteiseen ja selkeään viestintään. Viestien muotoilun helpottamisessa toimii mainiosti ajatus minä-viestistä, joka muodostuu havainnosta, oman tunteen ilmaisusta ja havainnosta aiheutuvasta konkreettisesta seurauksesta.&nbsp;&nbsp;</span></p>
<p></p>								</div>
				</div>
					</div>
		</div>
				<div class="elementor-column elementor-col-33 elementor-inner-column elementor-element elementor-element-1bae4bf" data-id="1bae4bf" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap">
							</div>
		</div>
				<div class="elementor-column elementor-col-33 elementor-inner-column elementor-element elementor-element-6e43a277" data-id="6e43a277" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap elementor-element-populated">
						<div class="elementor-element elementor-element-ea74e45 elementor-widget elementor-widget-image" data-id="ea74e45" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="image.default">
				<div class="elementor-widget-container">
												<figure class="wp-caption">
										<img loading="lazy" decoding="async" title="Mitä on rakentava vuorovaikutus?" width="351" height="311" src="https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2021/10/Yhteys-itseen-ja-lapseen.png" class="attachment-large size-large wp-image-7006" alt="Yhteys Itseen Ja Lapseen" srcset="https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2021/10/Yhteys-itseen-ja-lapseen.png 351w, https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2021/10/Yhteys-itseen-ja-lapseen-300x266.png 300w" sizes="(max-width: 351px) 100vw, 351px" />											<figcaption class="widget-image-caption wp-caption-text">Rakentava lapsen ja aikuisen välinen vuorovaikutus kuvana</figcaption>
										</figure>
									</div>
				</div>
				<div class="elementor-element elementor-element-86113e7 elementor-widget elementor-widget-text-editor" data-id="86113e7" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="text-editor.default">
				<div class="elementor-widget-container">
									<p></p>
<p><span style="font-weight: inherit;"><span style="font-style: inherit;">Kun puhumme normaalista arkielämän vuorovaikutuksesta, ei aika tietenkään riitä jokaista tilannetta pohtimaan näin huolellisesti. Rakentavaan vuorovaikutukseen yleensä riittää, että on tietoinen asioista, joista se muodostuu ja vastaavasti myös haluaa ilmaista itseään rakentavasti. Harjoittelu tekee mestarin ja hyvä toistaa hyvää, tässäkin asiassa. Parhaassa tapauksessa myös henkilö, kenen kanssa vuorovaikutetaan on tietoinen rakentavasta vuorovaikutuksesta. Aina näin ei kuitenkaan ole, ja silloin voi pyrkiä olemaan mallina. Jos edes toinen vuorovaikuttaa läsnäolevasti, toisen tarpeet kuullen sekä omansa selkeästi ilmaisten, on vuorovaikutuksen laatu taatusti parempi, kuin ilman yhtään rakentavaa vuorovaikuttajaa.&nbsp; </span><br></span><span style="font-weight: inherit;"><br><br><br><br><i>– Petra Masko, yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja&nbsp;</i></span><i>–<br><br><br><br><br></i></p><p><i>Julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 2019.<o:p></o:p></i></p>								</div>
				</div>
					</div>
		</div>
					</div>
		</section>
				<div class="elementor-element elementor-element-f003589 elementor-widget elementor-widget-image" data-id="f003589" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="image.default">
				<div class="elementor-widget-container">
															<img loading="lazy" decoding="async" title="Mitä on rakentava vuorovaikutus?" width="300" height="298" src="https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2018/04/LKV_logo-300x298.png" class="attachment-medium size-medium wp-image-1776" alt="LKV Logo 300x298" srcset="https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2018/04/LKV_logo-e1525204908664.png 300w, https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2018/04/LKV_logo-150x150.png 150w, https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2018/04/LKV_logo-768x762.png 768w, https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2018/04/LKV_logo-1024x1017.png 1024w, https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2018/04/LKV_logo-1200x1191.png 1200w" sizes="(max-width: 300px) 100vw, 300px" />															</div>
				</div>
					</div>
		</div>
					</div>
		</section>
				</div>
		<p>Read more at <a href="https://kiintymysvanhemmuus.fi/rakentava-vuorovaikutus/">Kiintymysvanhemmuus ry</a></p>]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Sanaton vuorovaikutus</title>
		<link>https://kiintymysvanhemmuus.fi/sanaton-vuorovaikutus/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Kiintymysvanhemmuus ry]]></dc:creator>
		<pubDate>Thu, 18 Nov 2021 09:18:47 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Blogi]]></category>
		<category><![CDATA[Lempeän kasvatuksen viikko]]></category>
		<category><![CDATA[aktiivinen kuuntelu]]></category>
		<category><![CDATA[koululaiset]]></category>
		<category><![CDATA[leikki-ikäiset]]></category>
		<category><![CDATA[LKV]]></category>
		<category><![CDATA[minä-viestit]]></category>
		<category><![CDATA[nuoret]]></category>
		<category><![CDATA[rakentava vuorovaikutus]]></category>
		<category><![CDATA[tunteet]]></category>
		<category><![CDATA[vuorovaikutus]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://kiintymysvanhemmuus.fi/?p=8597</guid>

					<description><![CDATA[Vuorovaikutuksella pyrimme tarpeiden täyttöön. Tunteet kertovat meille tarpeistamme. Rakentavaa vuorovaikutusta onkin se, että ihminen kertoo tunteistaan ja tarpeistaan mielekkäällä tavalla [&#8230;]<p>Read more at <a href="https://kiintymysvanhemmuus.fi/sanaton-vuorovaikutus/">Kiintymysvanhemmuus ry</a></p>]]></description>
			<style id="elementor-post-8597">.elementor-8597 .elementor-element.elementor-element-6a3b9eb8{text-align:justify;font-family:"Roboto Slab", Sans-serif;font-size:14px;}.elementor-8597 .elementor-element.elementor-element-42737aee{text-align:justify;font-family:"Roboto Slab", Sans-serif;font-size:14px;}@media(min-width:768px){.elementor-8597 .elementor-element.elementor-element-4a7a057c{width:46.035%;}.elementor-8597 .elementor-element.elementor-element-d0ad358{width:7.555%;}.elementor-8597 .elementor-element.elementor-element-3263803d{width:46.036%;}}</style>							<content:encoded><![CDATA[		<div data-elementor-type="wp-post" data-elementor-id="8597" class="elementor elementor-8597">
						<section class="elementor-section elementor-top-section elementor-element elementor-element-689bf0a7 elementor-section-boxed elementor-section-height-default elementor-section-height-default" data-id="689bf0a7" data-element_type="section" data-e-type="section">
						<div class="elementor-container elementor-column-gap-default">
					<div class="elementor-column elementor-col-100 elementor-top-column elementor-element elementor-element-1588f163" data-id="1588f163" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap elementor-element-populated">
						<section class="elementor-section elementor-inner-section elementor-element elementor-element-13d64d78 elementor-section-boxed elementor-section-height-default elementor-section-height-default" data-id="13d64d78" data-element_type="section" data-e-type="section">
						<div class="elementor-container elementor-column-gap-default">
					<div class="elementor-column elementor-col-33 elementor-inner-column elementor-element elementor-element-4a7a057c" data-id="4a7a057c" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap elementor-element-populated">
						<div class="elementor-element elementor-element-6a3b9eb8 elementor-widget elementor-widget-text-editor" data-id="6a3b9eb8" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="text-editor.default">
				<div class="elementor-widget-container">
									<p><span style="font-weight: 400;">Vuorovaikutuksella pyrimme tarpeiden täyttöön. Tunteet kertovat meille tarpeistamme. Rakentavaa vuorovaikutusta onkin se, että ihminen kertoo tunteistaan ja tarpeistaan mielekkäällä tavalla (minäviestit)  ja kuuntelee toisten tunteiden ja tarpeiden ilmaisuja hyväksyvän uteliaasti (aktiivinen kuuntelu).<br /></span><span style="font-style: inherit;"><br />Suurin osa vuorovaikutuksesta on sanatonta: äänensävyjä ja sanojen painotuksia, puheen rytmiä, taukoja ja korkeuden vaihteluita,  ilmeitä ja eleitä, asentoja ja lihaskireyksiä, katseita… Myös sanattomilla viesteillä ilmaistaan tunteita ja tarpeita sekä arvoja ja ajatuksia. Sanattomin viestein välittyy myös se, mitä ihminen ei osaa sanoittaa – ihmisen tiedostamaton mieli. Jos sanallinen ja sanaton viesti ovat ristiriidassa, vastaanottaja tulkitsee tilanteen sanattomien vihjeiden mukaan. Annan tästä muutamia esimerkkejä:</span></p><h2 class="kv-subheading"><strong>Esimerkki 1:</strong></h2><p><span style="font-weight: 400;">Molempien lasteni on hankalaa syödä vieraissa paikoissa ja saankin usein kuulla, että lapseni eivät ole syöneet. Tämä itsessään neutraali ja tosi toteamus voi saada erilaisia merkityksiä riippuen siitä, millä ilmeellä ja äänensävyllä se kerrotaan. Jos aikuinen arvostaa sitä, että lapsi syö ennakkoluulottomasti, tämä voi näkyä aikuisen sanattomassa vuorovaikutuksessa halveksuntana. Aikuinen saattaa tiedostamattaan pitää lapsen syömättömyyttä jopa loukkauksena, esimerkiksi silloin, jos aikuinen arvottaa kasvattamisessa tärkeimmäksi lapsen fyysisten tarpeiden täyttämisen. Tällöin sanattomasta vuorovaikutuksesta voi aistia vihaa. Lapset ovat taitavia nappaamaan sanattomasta vuorovaikutuksesta vihjeitä siitä, mitä heiltä odotetaan, ja lapset tulkitsevat herkästi olevansa itse viallisia, jos he eivät täytä aikuisen odotuksia.</span></p><h2 class="kv-subheading"><strong>Esimerkki 2:</strong></h2><p><span style="font-weight: 400;">Avauduin kahdelle eri ihmiselle samasta asiasta. Molempien vastaus oli sama: </span><i><span style="font-weight: 400;">“Ihan kauheaa!”</span></i><span style="font-weight: 400;">. Ensimmäisen ihmisen sanattomat viestit kertoivat minulle lisäksi: “Olen kokenut tuon ihan saman, se tuntuu niin vaikealta! Ymmärrän sinua ja olen valmis kuuntelemaan!” Toisen sanaton vuorovaikutus taas kertoi: “Ei sinun pitäisi tuntea noin, vaihdetaan puheenaihetta!” Ensimmäisen ihmisen kanssa oloni helpottui, koska koin tulleeni hyväksytyksi. Aloin jopa löytää ratkaisuja ongelmaani sisältäni. Toisen kanssa tunsin itseni täysin mitättömäksi. Aloin torjua ongelmaani, mikä paisutti sitä entisestään.<br /></span><span style="font-style: inherit;"><br />Vasta myöhemmin ymmärsin, että kummankaan reaktio ei kertonut minusta, vaan heistä  itsestään. Ensimmäinen oli tiedostanut ja hyväksynyt itsessään ne tunteet ja ajatukset, joita hänelle purin. Toisen saattoi olla hankalaa hyväksyä minussa asioita, joita hän ei ollut vielä valmis kohtaamaan itsessäänkään. Toisen yläpuolelle asettuminen ja aiheen sivuuttaminen voivat olla tiedostamattomia keinoja välttää kohtaamasta omia heikkouksia.</span></p><h2 class="kv-subheading"><strong>Esimerkki 3:</strong></h2><p><span style="font-weight: 400;">Lapseni olisi halunnut pitää kerhossa kaikki lelut itsellään, niin ettei muille jäisi mitään. Kotona hän haukkui kerhon henkilökunnan, joka oli käskenyt jakaa leluja myös muille. “Taidat olla pettynyt, kun et saanut kaikkia leluja”, sanoin hänelle. Sanaton vuorovaikutukseni paljasti alitajuiset ajatukseni: </span><i><span style="font-weight: 400;">“Oletpa itsekäs, ei kaikkea voi saada! En jaksaisi toistaa tätä joka päivä!”</span></i> <i><span style="font-weight: 400;">“Enkä ole!!!”</span></i><span style="font-weight: 400;"> lapseni huusi todella vihaisena.<br /></span><span style="font-style: inherit;"><br />Seuraavalla kerralla olin tunnistanut alitajuiset ajatukseni; olin tulkinnut lapseni käytöksen itsekkyydeksi, koska en ollut sallinut itselleni edes perustarpeideni </span><i style="font-weight: inherit;">”itsekästä” </i><span style="font-style: inherit;">täyttämistä. Sanoin samat sanat, mutta sanaton vuorovaikutus kertoi tällä kertaa: </span><i style="font-weight: inherit;">“Ymmärrän, että jakaminen on sinulle vielä vaikeaa. Hyväksyn vihan tunteesi ja autan sinua selviytymään sen kanssa.”</i><span style="font-style: inherit;"> Tällä kertaa lapsi myönsi pettymyksensä ja rauhoittui.</span></p><h2 class="kv-subheading"><strong>Esimerkki 4:</strong></h2><p style="font-size: 14px; font-style: normal; font-weight: 400;">Perustelen erityislapselleni usein, miksi jotain täytyy tehdä. Joskus perustelin asioita pelosta; pyrin lapseni reaktioita kontrolloimalla täyttämään omaa turvallisuuden tarvettani. <i>“Minun on pakko perustella, ettet raivostu”</i>, viestin sanattomasti lapselleni. Sittemmin opin kartuttamaan luottamusta elämään eri lähteistä ja katsomaan hankalia tilanteita enemmän lapsen tarpeista käsin. Sanaton viestini muuttui itsestään muotoon: <i>“Tiedän, kuinka tärkeää asioiden syiden ymmärtäminen on sinulle, ja haluan pyyteettömästi helpottaa oloasi.”<br /></i><br />Sanaton vuorovaikutus siis paljastaa, yritämmekö ymmärtää toisen näkökulmaa ja hyväksymmekö toisen tavan olla, tuntea ja ajatella. Kuulluksi, ymmärretyksi  ja hyväksytyksi tulemisen tunne on hyvinvoinnillemme tärkeää. Miksi kuitenkin meidän ihmisten on niin usein vaikeaa olla hyväksyviä ja läsnä?</p><p style="font-size: 14px; font-style: normal; font-weight: 400;"> </p>								</div>
				</div>
					</div>
		</div>
				<div class="elementor-column elementor-col-33 elementor-inner-column elementor-element elementor-element-d0ad358" data-id="d0ad358" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap">
							</div>
		</div>
				<div class="elementor-column elementor-col-33 elementor-inner-column elementor-element elementor-element-3263803d" data-id="3263803d" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap elementor-element-populated">
						<div class="elementor-element elementor-element-42737aee elementor-widget elementor-widget-text-editor" data-id="42737aee" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="text-editor.default">
				<div class="elementor-widget-container">
									<p>Uskon, että syyt löytyvät lapsuudesta. Jos olemme ajatelleet, halunneet tai tunteneet lapsina jotain, meille on saatettu viestiä, että niin ei pitäisi ajatella, haluta tai tuntea. Kuvittele vaikka tilanne, jossa lapsi kertoo vanhemmalle tämän olevan vihainen, silloin kun aikuinen ei sitä itse tahdo myöntää. “En minä ole vihainen!” aikuinen saattaa huutaa. Aikuinen saattaa pukea lasta tavalla, joka viestii vihasta, vaikka omien sanojensa mukaan hän <i>“vain auttaa”</i>. Jos lapsi kaatuu ja itkee, hänelle saatetaan sanoa: ”Ei se sattunut!” Lapsi saa toistuvasti ristiriitaista viestiä ja alkaa epäillä, uskoako omaa tunnetta vai toisen sanoja. Lisäksi, jos lapsen ei anneta tehdä päätöksiä itsemääräämisoikeutensa alueelle kuuluvissa asioissa (esimerkiksi siinä, onko hänellä pissahätä), vahvistuu ajatus: <i>“Toinen tietää minua paremmin, mitä tunnen.”<br /></i><span style="font-style: inherit; font-weight: inherit;"><br />Opimme lapsina epäilemään omia tunteitamme ja sisäistämme niiden tilalle ympäristön ihmisten ajatuksia, jotta tulisimme hyväksytyiksi. Jos emme kykene hyväksymään edes omia tunteitamme ja ajatuksiamme, voi olla vaikeaa hyväksyä toisenkaan autenttisuutta.<br /></span><span style="font-style: inherit; font-weight: inherit;"><br />Aikuisina koemme jatkuvaa mielen sisäistä ristiriitaa oman totuutemme (syvimmät tunteemme) ja opitun </span><i style="font-weight: inherit;">“totuuden”</i><span style="font-style: inherit; font-weight: inherit;"> välillä. Jos lopetamme itsemme hylkäämisen (tuomme esille oman totuutemme), koemme olevamme vaarassa tulla muiden hylkäämiksi.<br /></span><span style="font-style: inherit; font-weight: inherit;"><br />Kuvittele tilanne, jossa puhekumppanisi puhuu pahaa parhaasta ystävästäsi tietämättä suhteestanne. Saatat olla lapsena sisäistänyt ympäristöstä ajatuksen, että </span><i style="font-weight: inherit;">“yhteyden toiseen ihmiseen saa helpoiten valitsemalla yhteisen vihollisen</i><span style="font-style: inherit; font-weight: inherit;">” tai “</span><i style="font-weight: inherit;"> yhteyden laatua tärkeämpää on se, että yhteys syntyy”</i><span style="font-style: inherit; font-weight: inherit;">. Saatat myös olla oppinut, että </span><i style="font-weight: inherit;">“olet vastuussa toisen tunteista”.</i><span style="font-style: inherit; font-weight: inherit;"> Tällöin saatat jättää kertomatta poikkeavan mielipiteesi, koska paljastuksesi voisi saada puhekumppanisi kokemaan häpeää ja </span><i style="font-weight: inherit;">“hylkäämään” </i><span style="font-style: inherit; font-weight: inherit;">sinut. Voit katsoa toista silmiin ja yrittää hymyillä, mutta sanaton vuorovaikutuksesi paljastaa, että jokin vaivaa sinua. (Saatat soveltaa vastuuajatusta myös toisin perin: selittelet itsellesi jäävää hankalaa tunnetta sillä, että </span><i style="font-weight: inherit;">ympäristö on vastuussa sinun tunteistasi. </i><span style="font-style: inherit; font-weight: inherit;">Ajattelet, että hankala olotilasi johtuu suoraan toisen puheista, vaikka taustalla on paljon monimutkaisempi, oman alitajuntasi sisäinen prosessi, joka on saanut sinut hylkäämään itsesi.)<br /></span><span style="font-style: inherit; font-weight: inherit;"><br />Sanaton vuorovaikutus on osittain tietoisesti ohjailtavissa, mutta suuri osa sanattomasta vuorovaikutuksesta on kuitenkin alitajuntamme ohjaamaa. Esimerkiksi aidon hymyn voi erottaa tekohymystä, koska emme kykene liikuttamaan tietoisesti kaikkia niitä lihaksia, joita tiedostamaton mielemme liikuttaa aidon hymyn aikana. (Osa aikuisista on kokemukseni mukaan menettänyt tämän erottelukyvyn opittuaan luottamaan enemmän sanoihin ja </span><i style="font-weight: inherit;">“järkeen”</i><span style="font-style: inherit; font-weight: inherit;"> kuin sanattomaan vuorovaikutukseen ja omiin tunteisiin.)<br /></span><span style="font-style: inherit; font-weight: inherit;"><br />Alitajunta siis ohjaa sanatonta vuorovaikutusta. Sanaton vuorovaikutus taas kattaa suurimman osan vuorovaikutuksesta. Tästä syystä toisen ihmisen lempeään kohtaamiseen eivät riitä pelkät lempeät sanat. Myös ihmisen alitajuisten uskomusten täytyy olla linjassa sen kanssa, mitä hän sanoo.<br /></span><span style="font-style: inherit; font-weight: inherit;"><br />Onneksi alitajuntaa voi harjoittaa! Ihminen voi laittaa merkille toistuvia reagointitapojaan ja vetää niistä johtopäätöksiä joko itse tai terapeutin avustuksella. Omia arvojaan voi pohtia tietoisesti ja miettiä, mikä estää (ja edistää!) niiden toteuttamista. Oivalluksia tulee harjoitella arjessa toistuvasti, jotta vanhat aivoyhteydet korvautuisivat uusilla.<br /></span><span style="font-style: inherit; font-weight: inherit;"><br />Tavoitteena voidaan pitää omien syvimpien tunteiden ja tarpeiden tunnistamista, hyväksymistä ja mielekästä ilmaisua. Tämän jälkeen on mahdollista hyväksyä myös toisen tunteet ja tarpeet ja antaa toisen ilmaista niitä. Intiimein yhteys ihmisten välille syntyy, </span><span style="font-weight: inherit;"><span style="font-style: inherit;">kun molemmat saavat toimia omista totuuksistaan käsin ja tuntea itsensä samalla hyväksytyiksi. Tällöin myös sanallinen ja sanaton vuorovaikutus ovat sopusoinnussa keskenään.</span><br /></span></p><p><i>– Sonja Häkkinen </i><i>–<br /></i><span style="font-weight: inherit;"><i><br />PS. </i><span style="font-style: inherit;">Sanattomalla vuorovaikutuksella voi vaikuttaa hurjan paljon lapsen kokemaan stressitilaan. Lukaisepa vaikka Sajaniemen ym. teos </span></span>“Stressin säätely. Kehityksen, vuorovaikutuksen ja oppimisen ydin.”<br /><br /><br /><br /></p><p><i>Julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 2019.</i></p>								</div>
				</div>
					</div>
		</div>
					</div>
		</section>
				<div class="elementor-element elementor-element-2f2805d elementor-widget elementor-widget-image" data-id="2f2805d" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="image.default">
				<div class="elementor-widget-container">
															<img loading="lazy" decoding="async" title="Sanaton vuorovaikutus" width="300" height="298" src="https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2019/05/LKV_logo-300x298.png" class="attachment-medium size-medium wp-image-2718" alt="lkv logo" srcset="https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2019/05/LKV_logo-300x298.png 300w, https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2019/05/LKV_logo-150x150.png 150w, https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2019/05/LKV_logo-768x762.png 768w, https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2019/05/LKV_logo-1024x1017.png 1024w, https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2019/05/LKV_logo-1200x1191.png 1200w" sizes="(max-width: 300px) 100vw, 300px" />															</div>
				</div>
					</div>
		</div>
					</div>
		</section>
				</div>
		<p>Read more at <a href="https://kiintymysvanhemmuus.fi/sanaton-vuorovaikutus/">Kiintymysvanhemmuus ry</a></p>]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Miten koin Hanna Savannan haastattelun?</title>
		<link>https://kiintymysvanhemmuus.fi/miten-koin-hanna-savannan-haastattelun/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Kiintymysvanhemmuus ry]]></dc:creator>
		<pubDate>Thu, 18 Nov 2021 09:11:16 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Blogi]]></category>
		<category><![CDATA[Lempeän kasvatuksen viikko]]></category>
		<category><![CDATA[armollisuus]]></category>
		<category><![CDATA[itse-empatia]]></category>
		<category><![CDATA[LKV]]></category>
		<category><![CDATA[rakentava vuorovaikutus]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://kiintymysvanhemmuus.fi/?p=8585</guid>

					<description><![CDATA[Teimme Hanna Savannan haastattelua osin yhdessä niin, että Annika hoiti haastattelun ja minä sain kuunnella taustalla alusta loppuun. Olimme yhdessä [&#8230;]<p>Read more at <a href="https://kiintymysvanhemmuus.fi/miten-koin-hanna-savannan-haastattelun/">Kiintymysvanhemmuus ry</a></p>]]></description>
			<style id="elementor-post-8585">.elementor-8585 .elementor-element.elementor-element-77d4b3fd{text-align:justify;font-family:"Roboto Slab", Sans-serif;font-size:14px;}.elementor-8585 .elementor-element.elementor-element-fadc9a6{text-align:justify;font-family:"Roboto Slab", Sans-serif;font-size:14px;}.elementor-8585 .elementor-element.elementor-element-fd002be .elementor-wrapper{--video-aspect-ratio:1.77777;}.elementor-8585 .elementor-element.elementor-element-6eee7d45{text-align:justify;font-family:"Roboto Slab", Sans-serif;font-size:14px;}@media(min-width:768px){.elementor-8585 .elementor-element.elementor-element-6bf5901{width:46.035%;}.elementor-8585 .elementor-element.elementor-element-70e121bc{width:7.555%;}.elementor-8585 .elementor-element.elementor-element-208c18d6{width:46.036%;}}</style>							<content:encoded><![CDATA[		<div data-elementor-type="wp-post" data-elementor-id="8585" class="elementor elementor-8585">
						<section class="elementor-section elementor-top-section elementor-element elementor-element-2f562640 elementor-section-boxed elementor-section-height-default elementor-section-height-default" data-id="2f562640" data-element_type="section" data-e-type="section">
						<div class="elementor-container elementor-column-gap-default">
					<div class="elementor-column elementor-col-100 elementor-top-column elementor-element elementor-element-3f4027ed" data-id="3f4027ed" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap elementor-element-populated">
						<section class="elementor-section elementor-inner-section elementor-element elementor-element-67d86544 elementor-section-boxed elementor-section-height-default elementor-section-height-default" data-id="67d86544" data-element_type="section" data-e-type="section">
						<div class="elementor-container elementor-column-gap-default">
					<div class="elementor-column elementor-col-33 elementor-inner-column elementor-element elementor-element-6bf5901" data-id="6bf5901" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap elementor-element-populated">
						<div class="elementor-element elementor-element-77d4b3fd elementor-widget elementor-widget-text-editor" data-id="77d4b3fd" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="text-editor.default">
				<div class="elementor-widget-container">
									<p><span style="font-weight: 400;">Teimme Hanna Savannan haastattelua osin yhdessä niin, että Annika hoiti haastattelun ja minä sain kuunnella taustalla alusta loppuun. Olimme yhdessä keskustelleet kotona olevista kasvatustilanteista ja toivoimme, että saisimme niihin jotain uusia ajatuksia, vinkkejä ja neuvoja.<br></span><span style="font-style: inherit;"><br>Oli mukava tajuta, että Kiintymysvanhemmuus ry:n arvot ja yhdistyksen jakama tieto rakentavasta vuorovaikutuksesta on todella samanlaista kuin NCV-periaatteet. Hannan haastattelussa korostui etenkin tarpeiden ymmärtäminen, toisen kuunteleminen ja tietenkin kuulluksi ja ymmärretyksi tulemisen tarve ja tunteiden hyväksyntä. Rakentava vuorovaikutus siis pohjautuu siihen, että ymmärrämme oman toimintamme motiivit, kerromme ne muille ja yritämme ymmärtää myös muiden ihmisten motiiveja, eli tunteita ja tarpeita käytöksen takana.<br></span><span style="font-style: inherit;"><br>Lapsen kanssa vuorovaikuttamisen osalta Hannan haastattelu toi varmennusta siihen, että lapsi tosiaan oppii parhaiten mallista ja itse harjoittelemalla. Siksi esimerkiksi tunteiden sanoittaminen on tärkeää, näin lapsi oppii itse tunnistamaan tunteitaan sekä tarpeitaan. Ja sanoittaa voi tietenkin sekä omia, että lapsen tunteita.<br></span><span style="font-style: inherit;"><br>Hanna toi myös esille itse-empatian ja armollisuuden. Jokainen tekee virheitä ja tärkeintä on se, että virheet voi käsitellä ja korjata. Tätä ei voi korostaa liikaa, sillä parhainkin kasvattaja mokaa tai hermostuu tai sanoo ikävästi, mutta se ei ole maailmanloppu. Pääasia on, miten asia selvitetään.<br></span><span style="font-style: inherit;"><br>Aivan uudenlaista näkökulmaa sain siitä, että ei kannattaisi ajatella, että on oikeita tai vääriä tekoja, vaan on erilaisia tapoja, joista toiset tyydyttää tarpeita tehokkaasti ja toiset vähemmän tehokkaasti. Koen tämän itse niin, että tämä ajatus voisi tuoda rentoutta, etenkin jos on tottunut pitämään kaikki langat omissa käsissään. Voisi ollakin ihan hyvä antaa toisen kokeilla omaa tapaansa ja katsoa ja oppia, miten kyseinen teko vaikuttaa häneen itseensä sekä muihin.</span></p>
<p></p>								</div>
				</div>
					</div>
		</div>
				<div class="elementor-column elementor-col-33 elementor-inner-column elementor-element elementor-element-70e121bc" data-id="70e121bc" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap">
							</div>
		</div>
				<div class="elementor-column elementor-col-33 elementor-inner-column elementor-element elementor-element-208c18d6" data-id="208c18d6" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap elementor-element-populated">
						<div class="elementor-element elementor-element-fadc9a6 elementor-widget elementor-widget-text-editor" data-id="fadc9a6" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="text-editor.default">
				<div class="elementor-widget-container">
									<p>Hyvä muistutus haastattelussa oli myös se, että lapselle olisi hyvä antaa tilaa silloin, kun hänellä on tunnekuohu päällä. Aikuinen voi tilanteessa olla empaattinen, mutta ei yritä ratkaista lapsen ongelmaa. Näin lapsi oppii ottamaan itse vastuun omista tunteistaan ja kehittämään hyviä ratkaisuja ongelman selvittämiseksi. Vanhempi voi tässä tukea, mutta ei tee päätöksiä lapsen puolesta.<br><span style="font-style: inherit; font-weight: inherit;"><br>Tärkeintä rakentavassa vuorovaikutuksessa Hannan mukaan on yhteys, eli yhteyden säilyminen ja sen rakentaminen uudelleen, jos se on heikentynyt. Itselle heräsi haastattelusta sellainen ajatus, että rakentava vuorovaikutus ja yhteys on ikäänkuin toisiaan ruokkiva ketju. Kun haluaa ymmärtää toista ihmistä ja kuuntelee toista, sekä kertoo omista tarpeistaan rakentavasti, se vahvistaa henkilöiden välistä yhteyttä. Ja kun yhteys on vahva, niin se tekee ymmärtämisestä, kuulemisesta sekä omien tarpeiden kertomisesta helpompaa. Sain myös hyvän uuden vinkin, miten yhteyttä voi rakentaa; kertomalla lapselle yhteyden kaipuusta.<br></span><span style="font-style: inherit; font-weight: inherit;"><br>Kokonaisuudessaan Hannan haastattelu oli hyvin herättelevä monessakin mielessä. Suosittelen katsomaan sen kokonaan</span></p>								</div>
				</div>
				<div class="elementor-element elementor-element-fd002be elementor-widget elementor-widget-video" data-id="fd002be" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-settings="{&quot;youtube_url&quot;:&quot;https:\/\/youtu.be\/zf1TJOg9Eh8&quot;,&quot;video_type&quot;:&quot;youtube&quot;,&quot;controls&quot;:&quot;yes&quot;}" data-widget_type="video.default">
				<div class="elementor-widget-container">
							<div class="elementor-wrapper elementor-open-inline">
			<div class="elementor-video"></div>		</div>
						</div>
				</div>
				<div class="elementor-element elementor-element-6eee7d45 elementor-widget elementor-widget-text-editor" data-id="6eee7d45" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="text-editor.default">
				<div class="elementor-widget-container">
									<p><i><br><br>Julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 2019.<o:p></o:p></i></p>								</div>
				</div>
					</div>
		</div>
					</div>
		</section>
				<div class="elementor-element elementor-element-768e2bf elementor-widget elementor-widget-image" data-id="768e2bf" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="image.default">
				<div class="elementor-widget-container">
															<img loading="lazy" decoding="async" title="Miten koin Hanna Savannan haastattelun?" width="300" height="298" src="https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2019/05/LKV_logo-300x298.png" class="attachment-medium size-medium wp-image-2718" alt="lkv logo" srcset="https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2019/05/LKV_logo-300x298.png 300w, https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2019/05/LKV_logo-150x150.png 150w, https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2019/05/LKV_logo-768x762.png 768w, https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2019/05/LKV_logo-1024x1017.png 1024w, https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2019/05/LKV_logo-1200x1191.png 1200w" sizes="(max-width: 300px) 100vw, 300px" />															</div>
				</div>
					</div>
		</div>
					</div>
		</section>
				</div>
		<p>Read more at <a href="https://kiintymysvanhemmuus.fi/miten-koin-hanna-savannan-haastattelun/">Kiintymysvanhemmuus ry</a></p>]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Yhteyden merkitys vuorovaikutuksessa</title>
		<link>https://kiintymysvanhemmuus.fi/yhteyden-merkitys-vuorovaikutuksessa/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Kiintymysvanhemmuus ry]]></dc:creator>
		<pubDate>Thu, 18 Nov 2021 07:55:40 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Blogi]]></category>
		<category><![CDATA[Lempeän kasvatuksen viikko]]></category>
		<category><![CDATA[LKV]]></category>
		<category><![CDATA[lkv2019]]></category>
		<category><![CDATA[lkv2022]]></category>
		<category><![CDATA[rakentava vuorovaikutus]]></category>
		<category><![CDATA[vanhemmuudessa kasvaminen]]></category>
		<category><![CDATA[vuorovaikutus]]></category>
		<category><![CDATA[yhteys]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://kiintymysvanhemmuus.fi/?p=8526</guid>

					<description><![CDATA[Olen huomannut, että yhteydellä on iso rooli rakentavan vuorovaikutuksen onnistumisessa. Rakentava vuorovaikutushan muodostuu siitä, että ymmärrämme oman toimintamme motiivit, kerromme [&#8230;]<p>Read more at <a href="https://kiintymysvanhemmuus.fi/yhteyden-merkitys-vuorovaikutuksessa/">Kiintymysvanhemmuus ry</a></p>]]></description>
			<style id="elementor-post-8526">.elementor-8526 .elementor-element.elementor-element-72166c41{text-align:justify;font-family:"Roboto Slab", Sans-serif;font-size:14px;}.elementor-8526 .elementor-element.elementor-element-58046d55{text-align:justify;font-family:"Roboto Slab", Sans-serif;font-size:14px;}@media(min-width:768px){.elementor-8526 .elementor-element.elementor-element-772e06cf{width:46.035%;}.elementor-8526 .elementor-element.elementor-element-12a374c8{width:7.555%;}.elementor-8526 .elementor-element.elementor-element-942591f{width:46.036%;}}</style>							<content:encoded><![CDATA[		<div data-elementor-type="wp-post" data-elementor-id="8526" class="elementor elementor-8526">
						<section class="elementor-section elementor-top-section elementor-element elementor-element-2b4614f7 elementor-section-boxed elementor-section-height-default elementor-section-height-default" data-id="2b4614f7" data-element_type="section" data-e-type="section">
						<div class="elementor-container elementor-column-gap-default">
					<div class="elementor-column elementor-col-100 elementor-top-column elementor-element elementor-element-292df598" data-id="292df598" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap elementor-element-populated">
						<section class="elementor-section elementor-inner-section elementor-element elementor-element-62798a37 elementor-section-boxed elementor-section-height-default elementor-section-height-default" data-id="62798a37" data-element_type="section" data-e-type="section">
						<div class="elementor-container elementor-column-gap-default">
					<div class="elementor-column elementor-col-33 elementor-inner-column elementor-element elementor-element-772e06cf" data-id="772e06cf" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap elementor-element-populated">
						<div class="elementor-element elementor-element-72166c41 elementor-widget elementor-widget-text-editor" data-id="72166c41" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="text-editor.default">
				<div class="elementor-widget-container">
									<p><span style="font-weight: 400;">Olen huomannut, että yhteydellä on iso rooli rakentavan vuorovaikutuksen onnistumisessa. Rakentava vuorovaikutushan muodostuu siitä, että ymmärrämme oman toimintamme motiivit, kerromme ne muille ja yritämme ymmärtää myös muiden ihmisten motiiveja, eli tunteita ja tarpeita käytöksen takana.<br /></span><span style="font-style: inherit;"><br />Kun minulla on vahva yhteys toiseen, niin minun on paljon helpompi ymmärtää häntä. Osittain tämä tuntuu jopa siltä, että vahva yhteys auttaa minua huomaamaan paremmin sanattomatkin viestit ja ymmärrän toisen motiivit helposti. Tuntuu myös siltä, että minulla on enemmän tahtoa ymmärtää toista silloin, kun yhteys on vahva. Jos taas yhteys on heikentynyt, niin minusta saattaa tuntua siltä, että en yhtään ymmärrä, mitä toisen käytöksen takana on. Eikä minulla välttämättä ole hirveän isoja haluja edes ymmärtää toista, vaan asetun omaan poterooni puolustusasemiin.<br /></span><span style="font-style: inherit;"><br />Rakentavan vuorovaikutuksen avulla voi kuitenkin parantaa yhteyttä. Jos oikein asetun kuuntelemaan toista ja olen läsnä ja yritän aidosti ymmärtää, niin se vahvistaa meidän välistä yhteyttä. Jokaisella ihmisellä on tarve tulla kuulluksi sekä ymmärretyksi, etenkin silloin kun meillä on jotain mielen päällä. Tämän tarpeen täyttämättä jättäminen rikkoo yhteyttä voimakkaasti. Siksi kuunteleminen ja aito ymmärrys vahvistavat yhteyttä.<br /></span><span style="font-style: inherit;"><br />Vahva yhteys luo luottamuksen tunnetta ja alentaa kynnystä kertoa omista tunteista ja tarpeista. Toisen henkilön on tietenkin helpompi ymmärtää minua, kun kerron hänelle, mitkä ne omat tunteet ja tarpeet on. Kun tulee itse ymmärretyksi ja omat tarpeet tulevat täytetyksi, niin sekin osaltaan vahvistaa yhteyttä toiseen.<br /></span><span style="font-style: inherit;"><br />Yhteydellä toiseen henkilöön on siis iso merkitys vuorovaikutuksen onnistumiselle. Mutta yhtä iso rooli on myös sillä, kuinka vahva yhteys meillä on itseemme. Yhteys itseensä tarkoittaa käytännössä itsetuntemusta. Tiedän kuka olen, mitä tunnen ja mitä tarvitsen. Kun minulla on vahva yhteys itseeni, niin pystyn myös olemaan paremmin läsnä hetkessä. Läsnäolon taitoa tarvitaan siihen, että pystyy kuuntelemaan ja ymmärtämään itseään paremmin.  Kun tunnistan tarpeeni ja tunteeni, niin pystyn myös kertomaan niistä toisille. Ja tietenkin minun on helpompi asettua kuuntelemaan toista, kun osaan olla läsnä hetkessä.<br /></span><span style="font-style: inherit;"><br />Rakentavan vuorovaikutuksen kannalta yhteys on siis ratkaisevassa osassa. Uskallan jopa väittää, että ilman yhteyttä ei edes ole rakentavaa vuorovaikutusta. Yhteyttä tarvitaan omien ja toisten tunteiden ja tarpeiden ymmärtämiseen, kuuntelemiseen, läsnäoloon, omien tunteiden ja tarpeiden kertomiseen ja yleensäkin haluun olla sellaisessa vuorovaikutuksessa, mikä rakentaa eikä riko.</span></p><h2 class="kv-subheading"><span style="font-weight: 400;">Miten vaalia yhteyttä lapseen?</span></h2><p><span style="font-weight: 400;">Jos yhteys on rakoillut isosti lapsen kanssa, niin aikuisen voi olla vaikeaa kokea myötätuntoa tai puhua kauniisti lapselle. Ja lapsen voi olla vaikea tehdä yhteistyötä aikuisen kanssa. Yhteyden vahvistaminen koostuu aika pienistä arkipäiväisistä asioista: Katsekontakti, läheisyys, kosketus, läsnäolo, yhteinen huumori, ymmärrys, toisesta kauniisti ajatteleminen sekä toiselle kauniisti puhuminen. Itse koen, että kaikkia näitä tarvitaan päivittäin ja paljon, jotta yhteys olisi vahva. Toiset lapset myös vaativat hieman enemmän, että “rakkaustankki” täyttyy ja toisille riittää vähempikin.</span></p>								</div>
				</div>
					</div>
		</div>
				<div class="elementor-column elementor-col-33 elementor-inner-column elementor-element elementor-element-12a374c8" data-id="12a374c8" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap">
							</div>
		</div>
				<div class="elementor-column elementor-col-33 elementor-inner-column elementor-element elementor-element-942591f" data-id="942591f" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap elementor-element-populated">
						<div class="elementor-element elementor-element-58046d55 elementor-widget elementor-widget-text-editor" data-id="58046d55" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="text-editor.default">
				<div class="elementor-widget-container">
									<p>Meillä aamut alkavat usein niin, että halin kumpaakin lasta ja kuiskin kivoja asioita heidän korviinsa. Yritän hetkeksi&nbsp; unohtaa kellon ja kiireen ja keskityn vain siihen hetkeen, kun minulla on rakkaimpani ihan lähellä. Näin meidän kaikkien aamut alkavat mukavammin ja usein tällä vältytään myös aamun kiukuilta.<br><span style="font-style: inherit; font-weight: inherit;"><br>Joskus sitä kuitenkin ajattelee että haluaa säästää aikaa ja saada esim aamu- tai iltatoimet tehtyä nopeasti ja jos yhteys rakoilee, niin lapsi ei välttämättä olekaan yhteistyökykyinen. Sen sijaan, että vetäisi aamun rutiinit väkisin läpi, niin nopeampi keino suoriutua aamusta voikin olla jonkin yhteyden parantajan, esim empatian, läsnäolon, huumorin tai kosketuksen käyttäminen, vaikka se aluksi vaikuttaakin siltä, että se vie enemmän aikaa ja energiaa. Näiden menetelmien käyttäminen on helpompaa, jos aikuisella on hyvä yhteys itseensä ja esimerkiksi omat tarpeet on jotakuinkin tasapainossa. Vaikka aamu olisikin alkanut väärällä jalalla, niin huumorilla ja läheisyydellä sekä itse-empatialla aikuinen voi saada myös itsensä paremmalle mielelle sekä yhteistyökykyisemmäksi . Silloin pieni muutos suunnitelmiin tai lapsen vastahakoisuus ei tunnukaan maailmanlopulta vaan ihan normaalilta arjelta.<br></span><span style="font-style: inherit; font-weight: inherit;"><br>Työpäivän jälkeen kun haen lapsia, niin usein ihan ensimmäisenä kiljutaan kaikki iloiset tervehdykset ja sen jälkeen joko halitaan tai sitten teemme hassun jahtausleikin päiväkodin pihalla ja nauramme päivän stressit ulos. Sitten vaihdamme rauhalliset kuulumiset lasten sekä hoitajan kanssa ja lähdemme kotiin. Pieni leikittely ja hetkessä läsnäoleminen auttavat tätä siirtymätilannetta, ja sen huomaa etenkin silloin, kun ei olekaan pystynyt hassuttelemaan tai olemaan läsnä, silloin lapsetkin usein reagoivat isommin. Iltaisin pyrin katsomaan lapsiani rakastavasti, kuuntelemaan kaikki heidän hassut juttunsa, ymmärtämään heidän tunteitaan ja vaikeita hetkiä. Yritän koskea kumpaakin lasta usein (pienempi hakeutuu aktiivisesti syliin ja lähelle, isommalta pitää pyytää lupa halaukseen ja kosketukseen). Iltapesut ja nukkumaanmenot ovat taas yksi vaikeampi siirtymätilanne ja silloin otan jännityshuumorin käyttöön. Olen esimerkiksi metsästäjä, joka jahtaa karhuja ja kantaa ne pesulle. Usein juoksemme pitkin taloa päättömästi ja kikatamme (tai ainakin lapset kikattaa) hysteerisinä. Loppuhuipennuksena lapset piiloutuvat sänkyyn, josta menen heitä etsimään hirviönä, joka haluaa syödä herkulliset lapset.<br></span><span style="font-style: inherit; font-weight: inherit;"><br>Kyseiset käytännön vinkit olen kerännyt ja soveltanut enimmäkseen Laura Markhamin kirjasta ja kotisivuilta.<br><br><br><br><br></span></p><p><i>Julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 2019.<o:p></o:p></i></p>								</div>
				</div>
					</div>
		</div>
					</div>
		</section>
				<div class="elementor-element elementor-element-7804ac1 elementor-widget elementor-widget-image" data-id="7804ac1" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="image.default">
				<div class="elementor-widget-container">
															<img loading="lazy" decoding="async" title="Yhteyden merkitys vuorovaikutuksessa" width="300" height="298" src="https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2018/04/LKV_logo-300x298.png" class="attachment-medium size-medium wp-image-1776" alt="LKV Logo 300x298" srcset="https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2018/04/LKV_logo-e1525204908664.png 300w, https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2018/04/LKV_logo-150x150.png 150w, https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2018/04/LKV_logo-768x762.png 768w, https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2018/04/LKV_logo-1024x1017.png 1024w, https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2018/04/LKV_logo-1200x1191.png 1200w" sizes="(max-width: 300px) 100vw, 300px" />															</div>
				</div>
					</div>
		</div>
					</div>
		</section>
				</div>
		<p>Read more at <a href="https://kiintymysvanhemmuus.fi/yhteyden-merkitys-vuorovaikutuksessa/">Kiintymysvanhemmuus ry</a></p>]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Rakentava vuorovaikutus työssä perheiden kanssa</title>
		<link>https://kiintymysvanhemmuus.fi/rakentava-vuorovaikutus-tyossa-perheiden-kanssa/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Kiintymysvanhemmuus ry]]></dc:creator>
		<pubDate>Tue, 16 Nov 2021 10:53:34 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Blogi]]></category>
		<category><![CDATA[ammattilainen]]></category>
		<category><![CDATA[LKV]]></category>
		<category><![CDATA[perheet]]></category>
		<category><![CDATA[perhetyö]]></category>
		<category><![CDATA[rakentava vuorovaikutus]]></category>
		<category><![CDATA[sosiaaliala]]></category>
		<category><![CDATA[työelämä]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://kiintymysvanhemmuus.fi/?p=8441</guid>

					<description><![CDATA[Yhdistyksemme Lempeän kasvatuksen viikolla teemana tänä vuonna on rakentava vuorovaikutus. Työskentelen yksityisellä sektorilla nimikkeellä perheohjaaja, mutta työkenttä on käytännössä laajempi; [&#8230;]<p>Read more at <a href="https://kiintymysvanhemmuus.fi/rakentava-vuorovaikutus-tyossa-perheiden-kanssa/">Kiintymysvanhemmuus ry</a></p>]]></description>
			<style id="elementor-post-8441">.elementor-8441 .elementor-element.elementor-element-5970cf65{text-align:justify;font-family:"Roboto Slab", Sans-serif;font-size:14px;}.elementor-8441 .elementor-element.elementor-element-798ea1ff{text-align:justify;font-family:"Roboto Slab", Sans-serif;font-size:14px;}.elementor-8441 .elementor-element.elementor-element-5e9bcd1c .elementor-icon-wrapper{text-align:center;}.elementor-8441 .elementor-element.elementor-element-5e9bcd1c.elementor-view-stacked .elementor-icon{background-color:#7A6661;}.elementor-8441 .elementor-element.elementor-element-5e9bcd1c.elementor-view-framed .elementor-icon, .elementor-8441 .elementor-element.elementor-element-5e9bcd1c.elementor-view-default .elementor-icon{color:#7A6661;border-color:#7A6661;}.elementor-8441 .elementor-element.elementor-element-5e9bcd1c.elementor-view-framed .elementor-icon, .elementor-8441 .elementor-element.elementor-element-5e9bcd1c.elementor-view-default .elementor-icon svg{fill:#7A6661;}.elementor-8441 .elementor-element.elementor-element-5e9bcd1c .elementor-icon{font-size:20px;}.elementor-8441 .elementor-element.elementor-element-5e9bcd1c .elementor-icon svg{height:20px;}.elementor-8441 .elementor-element.elementor-element-e5850b2{--divider-border-style:solid;--divider-color:#AF928A;--divider-border-width:3px;}.elementor-8441 .elementor-element.elementor-element-e5850b2 .elementor-divider-separator{width:15%;margin:0 auto;margin-center:0;}.elementor-8441 .elementor-element.elementor-element-e5850b2 .elementor-divider{text-align:center;padding-block-start:0px;padding-block-end:0px;}.elementor-8441 .elementor-element.elementor-element-519a3013 > .elementor-widget-container{margin:0px 0px 0px 050px;}.elementor-8441 .elementor-element.elementor-element-519a3013 .elementor-toggle-title{font-family:"Amatic SC", Sans-serif;font-size:20px;}.elementor-8441 .elementor-element.elementor-element-519a3013 .elementor-tab-content{font-family:"Roboto Slab", Sans-serif;font-size:11px;}.elementor-8441 .elementor-element.elementor-element-c502168{font-family:"Roboto Slab", Sans-serif;font-size:14px;}@media(max-width:767px){.elementor-8441 .elementor-element.elementor-element-e5850b2 .elementor-divider-separator{width:18%;margin:0 auto;margin-center:0;}.elementor-8441 .elementor-element.elementor-element-e5850b2 .elementor-divider{text-align:center;}}@media(min-width:768px){.elementor-8441 .elementor-element.elementor-element-2b5cd72d{width:46.035%;}.elementor-8441 .elementor-element.elementor-element-54e46e77{width:7.555%;}.elementor-8441 .elementor-element.elementor-element-2603e51b{width:46.036%;}}</style>							<content:encoded><![CDATA[		<div data-elementor-type="wp-post" data-elementor-id="8441" class="elementor elementor-8441">
						<section class="elementor-section elementor-top-section elementor-element elementor-element-63f1718 elementor-section-boxed elementor-section-height-default elementor-section-height-default" data-id="63f1718" data-element_type="section" data-e-type="section">
						<div class="elementor-container elementor-column-gap-default">
					<div class="elementor-column elementor-col-100 elementor-top-column elementor-element elementor-element-7ce3ccdc" data-id="7ce3ccdc" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap elementor-element-populated">
						<section class="elementor-section elementor-inner-section elementor-element elementor-element-5e78e36c elementor-section-boxed elementor-section-height-default elementor-section-height-default" data-id="5e78e36c" data-element_type="section" data-e-type="section">
						<div class="elementor-container elementor-column-gap-default">
					<div class="elementor-column elementor-col-33 elementor-inner-column elementor-element elementor-element-2b5cd72d" data-id="2b5cd72d" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap elementor-element-populated">
						<div class="elementor-element elementor-element-5970cf65 elementor-widget elementor-widget-text-editor" data-id="5970cf65" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="text-editor.default">
				<div class="elementor-widget-container">
									<p><span style="font-weight: 400;">Yhdistyksemme Lempeän kasvatuksen viikolla teemana tänä vuonna on rakentava vuorovaikutus. Työskentelen yksityisellä sektorilla nimikkeellä perheohjaaja, mutta työkenttä on käytännössä laajempi; toimin ammatillisena tukihenkilönä lapsille ja nuorille, perheohjaajana sosiaalihuolto- ja lastensuojelulakien mukaisessa perhetyössä sekä tuetun asumisen ja sosiaalisen kuntoutuksen ohjaajana aikuisille.<br></span><span style="font-style: inherit;"><br>Ajattelen kaikilla meillä ja myös asiakkaillani iästä ja tilanteesta riippumatta olevan perustavanlaatuinen tarve, kuulluksi ja nähdyksi tuleminen, ja olen todennut sen toteutuvan parhaiten rakentavan vuorovaikutuksen keinoin. Täten koen viikkomme teeman itselleni tärkeäksi myös ammatillisesti, ja siksi kirjoitan rakentavasta vuorovaikutuksesta ja dialogisuudesta perhetyön kontekstissa.<br></span><span style="font-style: inherit;"><br>Olen ollut siinä mielessä onnekas, että ensimmäinen oman alan työpaikkani viitekehys ja työmenetelmät liittyivät dialogisuuteen, reflektiivisyyteen ja osallisuuteen, jotka ovat nähdäkseni rakentavan vuorovaikutuksen kulmakiviä. Ajattelin tuolloin kymmenen vuotta sitten alalla aloittaessani, että hyvä ammattikasvattaja on rajoja asettava, auktoriteetin varassa työskentelevä, ja lisäksi – nimenomaan lisäksi, ei ensisijaisesti – lasta, nuorta ja perhettä kuunteleva ja dialogiin pyrkivä. Tästä silloisesta tärkeysjärjestyksestäni huolimatta dialogisuus tuntui heti omalta työtavalta, ja olen sitä toteuttanut vuosien varrella työssäni päivittäin. Ymmärrän nyt kymmenen työkokemusvuoden jälkeen, että kiintymysvanhemmuuden ja rakentavan vuorovaikutuksen puolestapuhujana olen kulkenut pitkän matkan niin ammattilaisena kuin henkilökohtaisessakin elämässä. Olen oivaltanut, että kuunteleminen, kohtaaminen ja dialogiin pääseminen onkin asiakastyön ensimmäinen tavoite, kaikki muu tulee sen jälkeen. Sain mainitsemastani työpaikasta tärkeät ja upeat eväät tavoitellakseni aitoa dialogia ja asiakkaan kuuntelemista, ja yhä edelleen uskon ja määrittelen työtäni niin, että “</span><i style="font-weight: inherit;">ilman kuulluksi tulemista ei ole mitään</i><span style="font-style: inherit;">”. Asiakkaan kanssa ei päästä eteenpäin tai edes alkuun, mikäli en aidosti kiinnostuneena asetu kuulemaan ja kuuntelemaan häntä ja hänen näkemyksiään omasta tilanteestaan. Tähän esim. Toimiva perhe –kurssi ja tutustuminen Thomas Gordonin ja Elina Kauppilan teksteihin ovat olleet olennainen keino. Ne ovat täydentäneet ja vahvistaneet minulla jo ennen vanhemmaksi tulemista olleita työkaluja ja tietotaitoa (liitän Toimivan perheen vahvasti nimenomaan vanhemmuusmateriaaliksi, jollaisen löysin tultuani äidiksi).<br></span><span style="font-style: inherit;"><br>Perhetyön tarpeessa on usein kyse esim. koulunkäynnin, perheen sisäisen vuorovaikutuksen ja arjen sujuvuuden haasteista, mielenterveys- tai päihdeongelmista tai koko perheeseen vaikuttavista muutoksista ja kriiseistä, kuten erosta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos eli THL määrittelee, että “</span><i style="font-weight: inherit;">Perhetyöllä edistetään lapsiperheiden itsenäistä toimintakykyä ja lisätään perheiden elämänhallintaa</i><span style="font-style: inherit;">”, mikä onkin oiva tiivistys perhetyön tavoitteista. Usein etenkin lastensuojelulain mukaisessa, tehostetussa perhetyössä on kyse myös interventiosta ja kontrollistakin, mikä tuo omat haasteensa päästä avoimeen vuorovaikutussuhteeseen perheiden kanssa.<br></span><span style="font-style: inherit;"><br>Kun perheet ja ammattilaiset tekevät yhteistyötä ja perhetyön prosessi käynnistyy, tilanteessa on usein kaksi mahdollista tulokulmaa: työntekijä joko pyrkii mahdollisimman nopeasti määrittämään, mistä tilanteessa on kyse ja mitä sille täytyy tehdä, tai vaihtoehtoisesti hän asettuu kuuntelemaan perhettä ja sen jäseniä. Tässä olen toimivaksi menetelmäksi kokenut aktiivisen kuuntelun. Aktiivisen kuuntelunhan ei ole tarkoitus tarjota ratkaisuja tai antaa ohjeita saati saada muita toimimaan ajattelemallani tavalla vaan aidosti yrittää ymmärtää toisen lähettämä sanoma ja tunne. Se toteutuu helposti toistamalla toisen sanomat asiat, jolloin hän voi viestin ymmärretyksi tulemisen myös varmistaa. Ammatillisessa työssä tämä ei aina ole välttämättä helppoa, koska joskus meillä ammattilaisilla on taipumus ajatella, että meillä on tai ainakin täytyisi olla vahva asiantuntemus ja myös ratkaisut kaikkien auttamiseen. Ajattelen, että kannan mukanani vuosien ja erilaisten opintojen tuomaa menetelmä- ja kokemuspankkia ja myös paljon ratkaisumalleja, mutta ennen niiden käyttöä asiakkaiden on tultava kuulluksi.<br></span><span style="font-style: inherit; font-weight: inherit;"><br>Yksi usein toistuva perhetyön haaste on lapseen ja perheeseen liittyvät huolet ja niihin puuttuminen. Joskus puuttuminen epäilyttää ja pelottaakin, koska työntekijänä epäilee asiakkaan loukkaantuvan ja ehkä sen myötä kieltäytyvän työskentelystä. Puuttumatta jättäminen antaa kuitenkin ongelmille mahdollisuuden kasvaa ja laajeta.</span></p>								</div>
				</div>
					</div>
		</div>
				<div class="elementor-column elementor-col-33 elementor-inner-column elementor-element elementor-element-54e46e77" data-id="54e46e77" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap">
							</div>
		</div>
				<div class="elementor-column elementor-col-33 elementor-inner-column elementor-element elementor-element-2603e51b" data-id="2603e51b" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap elementor-element-populated">
						<div class="elementor-element elementor-element-798ea1ff elementor-widget elementor-widget-text-editor" data-id="798ea1ff" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="text-editor.default">
				<div class="elementor-widget-container">
									<p><span style="font-style: inherit; font-weight: inherit;">ähän on olemassa Huolen puheeksi ottaminen -menetelmä ja -koulutus, jossa olennaista on oppia ottamaan huoli puheeksi kunnioittaen ja toista loukkaamatta. Menetelmässä otetaan esiin oma huoli ja pyydetään apua sen huojentamiseen, ja keskitytään siihen, miten voisimme ilmaista sekä hyvät asiat että huolenaiheet niin, ettei puhe tule tulkituksi moitteeksi tai syytteeksi. Tähän prosessiin ja pohdintaan olen usein hyödyntänyt minä-viestintää, joka on hyvin selkeä tapa kommunikoida. Minä-viesteillä tuodaan esiin vain sanojan oma kokemus, tunnetila ja havainto eikä niihin sisälly arviointeja, tuomioita tai tulkintoja toisesta. Ammattilaisena oma tunnetilani ei välttämättä ole se tärkein viestittävä asia, mutta monesti asiakassuhteen muodostuttua luottamukselliseksi niidenkin kuvaaminen on merkityksellistä. Kuitenkin ongelmaan tarttuva minä-viesti, jossa kuvataan lapsen/vanhemman käytöstä tai toimintaa ja sen konkreettisia vaikutuksia ja seurauksia, on tässä yhteydessä yksi parhaista metodeista. Eriksson &amp; Arnkil (2009) ovat tiivistäneet huolen puheeksiottoa mainiosti:&nbsp;</span><i style="font-weight: inherit;">“On eri asia puhua omasta huolesta ja pyytää vanhemmalta apua lapsen/nuoren auttamiseksi kuin kertoa havaitsemastaan ongelmasta ja siitä, miten tilanne sinun mielestäsi pitäisi korjata”</i><span style="font-style: inherit; font-weight: inherit;">. Uskon saman näkökulman pätevän niin työssä kuin henkilökohtaisessakin elämässä ja arjessa.<br></span><span style="font-style: inherit; font-weight: inherit;"><br>On ollut ammattilaisena opettavaista huomata ja hyväksyä, että oman lapsen kasvatus ja ohjaus sekä oman perheen sisäisen vuorovaikutuksen ylläpito ja kehittäminen on melko erilaista kuin asiakkaiden kanssa tehtävä työ. Oman lapsen ja puolison kanssa vuorovaikutusta ohjaavat niin tunteet, yhdessä elettyjen vuosien muodostamat tapahtumien ketjut kuin omat tunnetaidot – ja ennen kaikkea niiden vajavuus. Myös omat mahdolliset tunnelukot sekä oman lapsuudenperheen kasvatus- ja vuorovaikutuskulttuuri sekä omassa lapsuudessa ja aikuisuudessa ihmissuhteissa koetut tapahtumat antavat taustaa ja merkityksiä nykyhetkelle. Näiden oivallusten myötä on ollut hedelmällistä ymmärtää, että myös perhetyössä ne ovat asiakkaan kannalta hyvin tärkeässä roolissa. Ja miten muutoin parhaaseen mahdolliseen ymmärtämiseen päästäisiin kuin aidosti kuuntelemaan ja dialogiin asettumalla?<br></span><span style="font-style: inherit; font-weight: inherit;"><br>Sosiaalialan koulutus ei millään tavoin valmistanut minua vanhemmuuteen, vaikka sen myötä minulla olikin ennestään paljon arvokasta osaamista ja tietoa. On ollut merkityksellistä itse kokea, että joskus vanhempana me kaikki olemme kielteisten tunteiden ja täyttymättömien tarpeiden aiheuttaman pahan olon vietävissä. Ja juuri silloin meillä kaikilla on suurin tarve tulla kuulluksi, nähdyksi ja ennen kaikkea hyväksytyksi. Suurin toiveeni ja tavoitteeni ammattilaisena ja perheohjaajana muutostyöskentelyn tuloksellisuuden sijaan on, että asiakkaani muistaisivat minusta sen, että kuuntelin ja hyväksyin heidät heidän omissa tilanteissaan.<br></span><span style="font-style: inherit; font-weight: inherit;"><br><br><br><br>–&nbsp;</span><i style="font-weight: inherit;">Kirjoittaja on yhdistyksen hallituksen jäsen, pian 4-vuotiaan äiti, sosionomi (AMK) ja perheohjaaja&nbsp;</i>–</p>								</div>
				</div>
				<div class="elementor-element elementor-element-5e9bcd1c elementor-view-framed elementor-shape-circle elementor-widget elementor-widget-icon" data-id="5e9bcd1c" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="icon.default">
				<div class="elementor-widget-container">
							<div class="elementor-icon-wrapper">
			<div class="elementor-icon">
			<i aria-hidden="true" class="fas fa-book-reader"></i>			</div>
		</div>
						</div>
				</div>
				<div class="elementor-element elementor-element-e5850b2 elementor-widget-divider--view-line elementor-widget elementor-widget-divider" data-id="e5850b2" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="divider.default">
				<div class="elementor-widget-container">
							<div class="elementor-divider">
			<span class="elementor-divider-separator">
						</span>
		</div>
						</div>
				</div>
				<div class="elementor-element elementor-element-519a3013 elementor-widget elementor-widget-toggle" data-id="519a3013" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="toggle.default">
				<div class="elementor-widget-container">
							<div class="elementor-toggle">
							<div class="elementor-toggle-item">
					<div id="elementor-tab-title-1361" class="elementor-tab-title" data-tab="1" role="button" aria-controls="elementor-tab-content-1361" aria-expanded="false">
												<span class="elementor-toggle-icon elementor-toggle-icon-left" aria-hidden="true">
															<span class="elementor-toggle-icon-closed"><i class="fas fa-caret-right"></i></span>
								<span class="elementor-toggle-icon-opened"><i class="elementor-toggle-icon-opened fas fa-caret-up"></i></span>
													</span>
												<a class="elementor-toggle-title" tabindex="0">Lue lisää dialogisuudesta sosiaalialan työssä:</a>
					</div>

					<div id="elementor-tab-content-1361" class="elementor-tab-content elementor-clearfix" data-tab="1" role="region" aria-labelledby="elementor-tab-title-1361"><p> </p><ul><li aria-level="1">Eriksson &amp; Arnkil – <a href="http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/90845/URN_ISBN_978-951-33-1792-8.pdf?sequence=1&amp;isAllowed=y">Huoli puheeksi – opas varhaisista dialogeista</a></li><li aria-level="1">Holm, Poutanen &amp; Ståhle – <a href="https://www.sitra.fi/artikkelit/mika-tekee-dialogin-dialogisen-vuorovaikutuksen-tunnuspiirteet-ja-edellytykset/">Mikä tekee dialogin: Dialogisen vuorovaikutuksen tunnuspiirteet ja edellytykset</a></li><li aria-level="1">Mönkkönen – <a href="http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_951-781-933-1/urn_isbn_951-781-933-1.pdf">Dialogisuus kommunikaationa ja suhteena. Vastaamisen, vallan ja vastuun merkitys sosiaalialan asiakastyön vuorovaikutuksessa</a></li><li aria-level="1">Seikkula &amp; Arnkil – <a href="http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/79883/93ae45f6-b7c4-403f-9dff-643b813972bf.pdf?sequence=1&amp;isAllowed=y">Dialoginen verkostotyö</a>  </li><li aria-level="1">Terveyden ja hyvinvoinnin laitos – <a href="https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/tyon_tueksi/varhainen-avoin-yhteistoiminta/dialogisuus_ammattilaisen_ja_perheen_valilla?fbclid=IwAR3LB5ogU5tp-Cbe4INpmSBeIypgygNrC_sN-DwNTklPxofuC9ELWdrn_Dk">Dialogisuus ammattilaisen ja perheen välillä</a></li><li aria-level="1">Terveyden ja hyvinvoinnin laitos – <a href="https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/tyon_tueksi/varhainen-avoin-yhteistoiminta/huolen-puheeksi-ottaminen">Huolen puheeksi ottaminen</a></li></ul></div>
				</div>
								</div>
						</div>
				</div>
				<div class="elementor-element elementor-element-c502168 elementor-widget elementor-widget-text-editor" data-id="c502168" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="text-editor.default">
				<div class="elementor-widget-container">
									<p><em><br /><br />Julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 2019.</em></p>								</div>
				</div>
					</div>
		</div>
					</div>
		</section>
				<div class="elementor-element elementor-element-4fa6d20 elementor-widget elementor-widget-image" data-id="4fa6d20" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="image.default">
				<div class="elementor-widget-container">
															<img loading="lazy" decoding="async" title="Rakentava vuorovaikutus työssä perheiden kanssa" width="300" height="298" src="https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2018/04/LKV_logo-300x298.png" class="attachment-medium size-medium wp-image-1776" alt="LKV Logo 300x298" srcset="https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2018/04/LKV_logo-e1525204908664.png 300w, https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2018/04/LKV_logo-150x150.png 150w, https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2018/04/LKV_logo-768x762.png 768w, https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2018/04/LKV_logo-1024x1017.png 1024w, https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2018/04/LKV_logo-1200x1191.png 1200w" sizes="(max-width: 300px) 100vw, 300px" />															</div>
				</div>
					</div>
		</div>
					</div>
		</section>
				</div>
		<p>Read more at <a href="https://kiintymysvanhemmuus.fi/rakentava-vuorovaikutus-tyossa-perheiden-kanssa/">Kiintymysvanhemmuus ry</a></p>]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
	</channel>
</rss>
