Haastattelimme vastuuasiantuntija Minna Oulasmaata Väestöliiton Sukupolvien sopu- palvelusta. Kysyimme vanhemman ja isovanhemman rakentavaan vuorovaikutukseen vinkkejä.
Miten vanhempi voi luoda hyvän suhteen isovanhempien kanssa?
Kun henkilöstä tulee vanhempi ensimmäistä kertaa, kaikki roolit menevät uusiksi. Vanhempien ja isovanhempien suhde tulee yhä tasa-arvoisemmaksi: kahden aikuisen suhteeksi. Olisi hyvä keskustella jo odotusaikana lapsiperheen odotuksista ja toiveista. Keskustelua olisi hyvä käydä puolin ja toisin. Keskustelu voi lähteä liikkeelle esimerkiksi toiveista ja odotuksista. On hyvä kysyä suoraan: Mitä isovanhempi odottaa isovanhemmuudelta? Tämän jälkeen voi kertoa siitä, mitä vanhempi itse toivoo ja odottaa isovanhemmalta. Tulevat vanhemmat voivat myös kertoa, minkälaisia arvoja heillä on tai minkälaisia asioita toivovat isovanhempien ostavan vauvalle. Tällaisella keskustelulla vältetään välejä hiertäviä tilanteita siitä, että isovanhempi ostaa lapsiperheelle, jotain mitä eivät olisi toivoneet. Isovanhempi saattaa ostaa vaikka kalliit vaunut hyvää hyvyyttään ja lapsiperhe ei halua ottaa sellaisia rattaita vastaan, koska haluaa olla ekologinen ja ostaa kaikki käytettynä. Ajan kuluessa keskustelu toiveista ja odotuksista on hyvä toistaa, sillä tarpeet muuttuvat kun lapsi syntyy, tulee sisaruksia tai isovanhemman kunto heikkenee. Oulasmaa kertoo kohtaavansa todella usein tilanteita, joissa toiveista ja odotuksista ei ole juteltu. Isovanhempien tehtävä on kunnioittaa lapsiperheen arvoja. Vanhempien tehtävä on luoda kunnioitusta ja tunnetta isovanhemmille siitä, että kaikki suvun jäsenet ovat tärkeitä ja arvokkaita.
Miten vanhempana voi tukea isovanhemman ja lapsen suhdetta?
Vanhempi on etusijalla siinä, että hän tarjoaa isovanhemmalle mahdollisuuksia luoda suhdetta lapseen. Vanhempi voi ottaa isovanhemman mukaan heti vauvan hoitoon. Joskus isovanhemmat kokevat epävarmuutta pienen vauvan hoidossa. Tällöin voi kysyä minkälaisia ohjeita ja neuvoja isovanhempi kaipaa. Tutkimusten mukaan lapsenlapsilla on äidinäitiin läheisimmät suhteet. Isän puolen isovanhemmat jäävät usein etäisemmiksi. Vanhempien tärkeä tehtävä on luoda kontaktia molempiin isovanhempiin tasavertaisesti. Jos vanhempi ei pidä jonkun isovanhemman persoonasta ja isovanhempi on kuitenkin turvallinen, olisi tärkeää pystyä ylittämään tämä tunne ja antaa kuitenkin lapselle mahdollisuuksia luoda suhdetta isovanhempiinsa. Tutkimukset osoittavat, että suhteesta isovanhempiin on lukuisia etuja lapselle.
Jos isovanhempi ei ole jollain tavalla turvallinen tai on sairas tai kovin iäkäs, vanhempi voi tällöin olla mukana tapaamisissa. Tällöin yhdessäolo voi olla yhteistä ulkoilua tai leikkiä. Jos vanhemmilla on huoli lapsen turvallisuudesta isovanhemman luona, kannattaa keskustella avoimesti. Avoin keskustelu huolesta ja pelisääntöjen sopiminen vanhempien ja isovanhempien välillä usein auttaa. Jos isovanhemmat eivät suostu muuttamaan toimintaansa, tällöin tapaamisissa on aina mukana aikuinen, joka voi taata lapsen turvallisuuden. Esimerkiksi lasinen lapsuus -vanhempien tulee olla tiukkana siinä, että mikäli isovanhempi juo alkoholia, lapsenlapsi ei voi mennä sinne. Joskus joudutaan ratkaisuihin, että välejä on katkaistava tai tapaamisia rajoitettava. Muistetaan kuitenkin, että jokainen on selityksen ja syyn arvoinen välien katkaisussa. Olisi hyvä, että vanhemmat kertovat syyt, eivätkä vain lakkaa pitämästä yhteyttä.
Isovanhemmat toivovat saavansa palautetta ja kiitosta työstään. Isovanhemmat ovat usein niitä, jotka rientävät ensimmäisinä apuun, kun lapsiperheellä on vaikea hetki. Siksi heidän arvonsa ja merkityksensä kannattaa muistaa ja myös sanoittaa kiitoksen kautta.
Mitä, jos vanhemmat ja isovanhemmat eivät ole samaa mieltä kasvatusasioista?
Lapsiperheen kannattaa käydä keskustelua isovanhempien kanssa pelisäännöistä ja toimintatavoista sekä kasvatuskäytännöistä. Suurimman osan isovanhemmista täytyy päivittää tiedot ja taidot kasvatusasioissa. Siitä on kuitenkin aikaa, kun he ovat kasvattaneet omat lapsensa. Suositukset ja toimintatavat ovat muuttuneet paljonkin: enää ei ole soveliasta arvostella kenenkään lapsen kehoa tai sormiruokailu voi tuntua isovanhemmasta kamalan sotkuiselta. Nykyisin on vallalla täysin erilainen kasvatuskäytäntö. Puhutaan yhä enemmän lapsilähtöisestä kohtaamisesta ja lempeistä keinoista sekä kannustamisesta. On hyvä käydä läpi lapsiperheelle tärkeät asiat: mitkä ovat vanhempien linja ja toiveet? On hyvä ottaa isovanhemmat mukaan kasvatuskumppanuuteen ja luoda yhteinen kunnioituksen kehä. Vanhempien tulee myös arvostaa sitä, että isovanhemmat haluavat usein tarjota lapsenlapselleen jotain ekstraa hemmottelemalla esimerkiksi ruualla tai lahjoilla. Vanhemmat voivat suoda isovanhemmille antamisen ilon, suuntaamalla sen kaikkien kannalta hyvään lopputulokseen. Esimerkiksi sanomalla: ”Saadaanko esittää toivomus, että tavaran sijaan antaisittekin aikaa, vaikka retken kirjastoon isovanhemman kanssa”. On tärkeää, että on erilaisia keinoja, miten isovanhemmat voivat ilmaista rakkauttaan lapsenlapseen.
Joskus on tilanteita, että vanhemmat eivät ole tyytyväisiä siihen, miten paljon isovanhemmat hoitavat lapsenlapsia. Tällöin vanhempi voi kysyä suoraan, minkälaista isovanhemmuutta haluat toteuttaa. Vanhemman tulee kestää rehellinen vastaus. Joskus isovanhemmat kokevat, että he ovat oman osuutensa tehneet, kun ovat omat lapsensa kasvattaneet ja nyt olisi heidän aikansa matkustella. Vanhemman kannattaa tällöin hyväksyä tilanne ja antaa tilaisuus vastaantulolle. Joskus mieli muuttuu, ja parin vuoden päästä isovanhempi voi halutakin olla enemmän tekemisissä ja ottaa hoitovastuuta. Joskus kyse voi olla siitä, että isovanhemmat olettavat, että heidän täytyy hoitaa niin paljon, etteivät he jaksa. Silloin voi kysyä, mikä olisi kohtuullinen määrä ja mikä olisi määrä, mitä et haluaisi hoitaa. Isovanhempi voi esimerkiksi pelätä sairaan lapsen hoitamista. Isovanhemmuus on täysin vapaaehtoista eikä isovanhemmalla ole mitään juridisia oikeuksia lapsenlapseen. Vapaaehtoista on myös lapsen hoitoon antaminen tai jopa tekemisissä oleminen. Kaikki suhteessa perustuu vapaaehtoisuuteen. Nämä ovat jokaisen omia valintoja. Isovanhemmallakin saattaa olla omassa elämässään paljon asioita meneillään.
Mikä on sukupolvien sopu -palvelu?
Sukupolvien sopu on Väestöliiton maksutonta palvelua isovanhemmille ja heidän läheisilleen.
Isovanhempi tai läheinen voi varata viisi maksutonta Teams-keskustelua. Keskusteluissa voi olla yksin tai mukana voi olla läheisiä aikuisia. Näissä keskusteluissa voidaan ulkopuolisen kanssa keskustella kasvatusasioista tai sovitella välirikkoja.
Hankkeessa on myös tuotettu ”Suukkoja ja säröjä sukupolvisuhteissa” -kirja. Kirjassa käsitellään sukupolvisuhteiden vuorovaikutusta ja ristiriitojen ratkaisukeinoja. Loppuvuodesta on ilmestymässä Kolmen sukupolven opas: ”Kerro mulle”. Tähän oppaaseen on koottu tarinoita ja tilanteita, joissa käsitellään vaikeita tilanteita.
Lisätietoja palvelusta ja julkaisuista löytyy Väestöliiton nettisivuilta.
Mitä muuta tärkeää haluat kertoa isovanhemmuudesta ja vuorovaikutuksesta?
Isovanhemmuus on erilaista kuin vanhemmuus ja tosi iso ilon aihe. Isovanhemmilla on entistä enemmän yhteisiä vuosia lastenlastensa kanssa. Kun sukupolvien välinen yhteys löytyy, on se todella antoisaa. Oulasmaa pitää työssään tärkeänä tekijänä myös toiveikkuutta, vaikka hän kohtaakin usein vaikeita tilanteita vanhempien ja isovanhempien välillä. Kun uskallamme puhua ja selvittää asioita, monet asiat ratkeavat. Vanhemmaksi tulemista voi myös pitää mahdollisuutena käydä läpi vanhemman omaa lapsuutta ja sekä antaa että pyytää kaihertamaan jääneitä asioita anteeksi.
Julkaistu 5/2023.
