Voit puhua huolistasi lähimmillesi ja etsiä vertaistukea

On hyvä muistaa, että koska kyseessä on valtakunnallinen linjaus, rajoitukset koskettavat tällä hetkellä tuhansia suomalaisia, jotka odottavat lastaan syntyväksi. Et siis ole tilanteessa yksin, vaikka siltä voi joskus tuntua kaikkien eristystoimenpiteiden takia. Vertaistukea kannattaa etsiä ja jakaa kokemuksia muiden samassa tilanteessa olevien kanssa. Näinä aikoina on hyvä tukeutua myös omaan lähipiiriin, jos vain mahdollista. 

Voit varautua henkisesti synnytykseen, antaa tilaa tunteillesi ja hyväksyä ne

Positiivisena haastavassa tilanteessa voi nähdä sen, että koska perheillä on tieto tukihenkilön läsnäolon rajoittamisesta jo ennakkoon, on tukihenkilön poissaoloon mahdollista varautua henkisesti. Kun tilanne ei tule vastaan yllätyksenä, siihen liittyviä negatiivisia tunteita on mahdollista käsitellä jo etukäteen. Tämän ansiosta voimavarat riittävät paremmin haasteen kohtaamiseen, eikä tilanne välttämättä lopulta tunnukaan niin pahalta kuin oli etukäteen pelännyt. 

Voit pyytää tarvitsemaasi tukea sairaalan henkilökunnalta 

Synnytystä miettiessä on hyvä muistaa, että sairaalassa kätilöt ovat synnyttäjien tukena ja puolella tässä vaikeassa tilanteessa. Välttämättömät rajoitukset eivät ole heidän laatimiaan, vaan päätökset on tehty ylemmällä tasolla meidän kaikkien terveyden ja turvallisuuden varmistamiseksi ja jotta ammattitaitoista henkilökuntaa riittäisi epidemiatilanteessa kaikkien synnyttäjien avuksi. Kätilöt myös kohtaavat normaalistikin joka viikko ennen synnytystä, sen aikana tai sen jälkeen ilman tukihenkilöä sairaalassa olevia synnyttäjiä, joten he ovat tottuneet tukemaan ja auttamaan synnyttäjiä, joilla ei ole tukihenkilöä mukana. Vaikka tilanne voi olla synnyttäjälle uusi, on se kätilölle tuttu ja tarvittaessa he auttavat ja tukevat kyllä. Ilman tukihenkilöä olevan ei tarvitse selviytyä yksin.

Voit valmistautua etäyhteydenpitoon

Kun tukihenkilön läsnäoloa synnytyksessä ja lapsivuodeosastolla on rajoitettu, kannattaa etsiä muita tapoja pitää yhteyttä. Esimerkiksi synnytyksen jälkeiset videopuhelut voivat tuoda lohtua, vaikka ne eivät voikaan täysin korvata toisen vanhemman läsnäoloa. Tilanteeseen voi valmistautua varmistamalla etäyhteyden toimivuuden etukäteen. 

Voit helpottaa huolta tutustumalla faktoihin

Huolta voi helpottaa myös ajatus siitä, että suurin osa synnytyksistä on edelleen hyvin sujuvia alatiesynnytyksiä, joihin tukihenkilö pääsee mukaan ja joiden jälkeen sekä synnyttäjä että vauva saavat kotiutua nopeasti. Sektionkin jälkeen useimmat synnyttäjät toipuvat nopeasti ja pystyvät jo hieman toivuttuaan hoitamaan vauvaa itse. Sektion jälkeen vauvan toisella vanhemmalla on myös mahdollisuus tavata vauva, vaikka itse toimenpiteeseen tai lapsivuodeosastolle ei pääsekään mukaan.

Voit valmistautua synnytykseen tutustumalla synnytyksen kulkuun ja opettelemalla rentoutumistekniikoita 

Synnytykseen valmistautumisesta on hyötyä normaalitilanteessakin, mutta erityisesti epävarmassa tilanteessa valmistautuminen voi tuoda synnyttäjälle turvaa ja varmuutta. Valmistautuminen ei tarkoita sitä, että suunnittelee käsikirjoituksen synnytykselle, vaan sitä, että ottaa selvää kaikista vaihtoehdoista ja pohtii, mitkä todennäköisesti sopivat itselle. Etenkin ensisynnyttäjä voi hyötyä synnytyksen eri vaiheisiin ja erilaisiin lääkkeettömiin kivunlievitysmenetelmiin sekä rentoutumistekniikoihin tutustumisesta. Jos synnytyksen alkuvaiheessa joutuu viettämään aikaa sairaalassa ennen synnytyssaliin siirtymistä, voi näiden asioiden tuntemisesta olla paljon hyötyä oman jaksamisen ja synnytyksen etenemisen kannalta.

Voit tutustua imetykseen ja sen mahdollisiin haasteisiin ennen synnytystä 

Myös imetyksestä kannattaa etsiä tietoa jo ennen synnytystä. On hyvä muistaa, että esimerkiksi imetykseen liittyvät alkuhankaluudet ovat täysin normaaleja ja niihin on lähes aina löydettävissä helpotusta. Vielä sairaalassa ollessa apua kannattaa pyytää rohkeasti, jos sitä kokee tarvitsevansa. Mahdollisiin imetykseen liittyviin haasteisiin on saatavilla tukea ja apua myös sairaalasta kotiutumisen jälkeen, ja vaikka imetys tuntuisi kotiutumisvaiheessa haastavalta, on vielä paljon aikaa etsiä ratkaisuja ongelmiin. Esimerkiksi se, että maito nousee kunnolla vasta kotona, tutussa ympäristössä, on melko yleistä.