Elämme haastavia aikoja keskellä koronakriisiä. Pelko, suru, epävarmuus ja epätietoisuus ovat tunteita, jotka ovat vahvasti läsnä monissa kodeissa. Erityisesti lasta odottavissa perheissä on viime aikoina herättänyt huolta ja epäreiluuden tunteita yliopistosairaaloiden päätös rajata tukihenkilöiden mukanaoloa synnytyksissä: maanantaista 6.4. alkaen tukihenkilöt pääsevät mukaan vain alatiesynnytyksen aktiiviseen vaiheeseen. Tukihenkilöillä ei siis ole mahdollisuutta olla läsnä sektiossa tai lapsivuodeosastolla synnytyksen jälkeen.
Kiintymysvanhemmuusperheet ry päätyi ottamaan tilanteeseen kantaa. Kannanotossa yhdistyksemme toivoo, että linjauksen myötä synnytyssairaaloiden henkilöstöresursseja lisätään ja että rajoitukset puretaan heti, kun se on mahdollista. Yhdistyksemme toive on, että päättäjät pohtivat, olisiko tilannetta mahdollista ratkaista millään muulla keinolla. Kannanoton lisäksi Kiintymysvanhemmuusperheet ry haluaa tässä tilanteessa rohkaista lasta odottavia vanhempia ja pohtia keinoja, joilla lieventää synnytykseen liittyviä huolia ja lisätä mielenrauhaa rajoituksista huolimatta.
Voit puhua huolistasi lähimmillesi ja etsiä vertaistukea
On hyvä muistaa, että koska kyseessä on valtakunnallinen linjaus, rajoitukset koskettavat tällä hetkellä tuhansia suomalaisia, jotka odottavat lastaan syntyväksi. Et siis ole tilanteessa yksin, vaikka siltä voi joskus tuntua kaikkien eristystoimenpiteiden takia. Vertaistukea kannattaa etsiä ja jakaa kokemuksia muiden samassa tilanteessa olevien kanssa. Näinä aikoina on hyvä tukeutua myös omaan lähipiiriin, jos vain mahdollista.
Voit varautua henkisesti synnytykseen, antaa tilaa tunteillesi ja hyväksyä ne
Positiivisena haastavassa tilanteessa voi nähdä sen, että koska perheillä on tieto tukihenkilön läsnäolon rajoittamisesta jo ennakkoon, on tukihenkilön poissaoloon mahdollista varautua henkisesti. Kun tilanne ei tule vastaan yllätyksenä, siihen liittyviä negatiivisia tunteita on mahdollista käsitellä jo etukäteen. Tämän ansiosta voimavarat riittävät paremmin haasteen kohtaamiseen, eikä tilanne välttämättä lopulta tunnukaan niin pahalta kuin oli etukäteen pelännyt.
Voit pyytää tarvitsemaasi tukea sairaalan henkilökunnalta
Synnytystä miettiessä on hyvä muistaa, että sairaalassa kätilöt ovat synnyttäjien tukena ja puolella tässä vaikeassa tilanteessa. Välttämättömät rajoitukset eivät ole heidän laatimiaan, vaan päätökset on tehty ylemmällä tasolla meidän kaikkien terveyden ja turvallisuuden varmistamiseksi ja jotta ammattitaitoista henkilökuntaa riittäisi epidemiatilanteessa kaikkien synnyttäjien avuksi. Kätilöt myös kohtaavat normaalistikin joka viikko ennen synnytystä, sen aikana tai sen jälkeen ilman tukihenkilöä sairaalassa olevia synnyttäjiä, joten he ovat tottuneet tukemaan ja auttamaan synnyttäjiä, joilla ei ole tukihenkilöä mukana. Vaikka tilanne voi olla synnyttäjälle uusi, on se kätilölle tuttu ja tarvittaessa he auttavat ja tukevat kyllä. Ilman tukihenkilöä olevan ei tarvitse selviytyä yksin.
Voit valmistautua etäyhteydenpitoon
Kun tukihenkilön läsnäoloa synnytyksessä ja lapsivuodeosastolla on rajoitettu, kannattaa etsiä muita tapoja pitää yhteyttä. Esimerkiksi synnytyksen jälkeiset videopuhelut voivat tuoda lohtua, vaikka ne eivät voikaan täysin korvata toisen vanhemman läsnäoloa. Tilanteeseen voi valmistautua varmistamalla etäyhteyden toimivuuden etukäteen.
Voit helpottaa huolta tutustumalla faktoihin
Huolta voi helpottaa myös ajatus siitä, että suurin osa synnytyksistä on edelleen hyvin sujuvia alatiesynnytyksiä, joihin tukihenkilö pääsee mukaan ja joiden jälkeen sekä synnyttäjä että vauva saavat kotiutua nopeasti. Sektionkin jälkeen useimmat synnyttäjät toipuvat nopeasti ja pystyvät jo hieman toivuttuaan hoitamaan vauvaa itse. Sektion jälkeen vauvan toisella vanhemmalla on myös mahdollisuus tavata vauva, vaikka itse toimenpiteeseen tai lapsivuodeosastolle ei pääsekään mukaan.
Voit valmistautua synnytykseen tutustumalla synnytyksen kulkuun ja opettelemalla rentoutumistekniikoita
Synnytykseen valmistautumisesta on hyötyä normaalitilanteessakin, mutta erityisesti epävarmassa tilanteessa valmistautuminen voi tuoda synnyttäjälle turvaa ja varmuutta. Valmistautuminen ei tarkoita sitä, että suunnittelee käsikirjoituksen synnytykselle, vaan sitä, että ottaa selvää kaikista vaihtoehdoista ja pohtii, mitkä todennäköisesti sopivat itselle. Etenkin ensisynnyttäjä voi hyötyä synnytyksen eri vaiheisiin ja erilaisiin lääkkeettömiin kivunlievitysmenetelmiin sekä rentoutumistekniikoihin tutustumisesta. Jos synnytyksen alkuvaiheessa joutuu viettämään aikaa sairaalassa ennen synnytyssaliin siirtymistä, voi näiden asioiden tuntemisesta olla paljon hyötyä oman jaksamisen ja synnytyksen etenemisen kannalta.
Voit tutustua imetykseen ja sen mahdollisiin haasteisiin ennen synnytystä
Myös imetyksestä kannattaa etsiä tietoa jo ennen synnytystä. On hyvä muistaa, että esimerkiksi imetykseen liittyvät alkuhankaluudet ovat täysin normaaleja ja niihin on lähes aina löydettävissä helpotusta. Vielä sairaalassa ollessa apua kannattaa pyytää rohkeasti, jos sitä kokee tarvitsevansa. Mahdollisiin imetykseen liittyviin haasteisiin on saatavilla tukea ja apua myös sairaalasta kotiutumisen jälkeen, ja vaikka imetys tuntuisi kotiutumisvaiheessa haastavalta, on vielä paljon aikaa etsiä ratkaisuja ongelmiin. Esimerkiksi se, että maito nousee kunnolla vasta kotona, tutussa ympäristössä, on melko yleistä.
Voit pesiä rauhassa perheen kesken kotiutumisen jälkeen
Ensihetket ja -päivät ovat merkittäviä vastasyntyneeseen tutustumisen ja kiintymyssuhteen alun kannalta, mutta pidemmällä aikavälillä ratkaisevaa on kuitenkin kokonaisuus: viikot, kuukaudet ja vuodet. Ajat, jolloin läsnäoloa on mahdollista antaa. Useimmiten sairaalassaoloaika synnytyksen jälkeen on kuitenkin vain pieni hetki lapsen elämässä. Myös toisen vanhemman on täysin mahdollista rakentaa hyvä ja turvallinen kiintymyssuhde lapseen, vaikka vauvan kanssa ei heti ensimmäisinä päivinä pystyisikään viettämään aikaa. Heti äidin ja vauvan kotiuduttua kotona ollut vanhempi pääsee osallistumaan vauvan hoitoon, jolloin lapsen ja vanhemman välinen kiintymyssuhde pääsee kehittymään. Joissakin perheissä tätä yhteistä aikaa kotona voi tässä tilanteessa saada hieman normaalia pidemmäksi, jos vanhempainvapaan ajankohdan suunnittelee vasta synnyttäjän ja vauvan kotiutumisen jälkeiseen aikaan. Jokainen lisäpäivä yhdessä kotona helpottaa uuteen arkeen totuttelua.
Voit pyytää ammattiapua
Ammattiavun puoleen kannattaa kääntyä, jos ahdistus tai pelko tulevasta alkavat liiaksi häiritä elämää. Myös tilanteessa, jossa synnytys ja sitä seuraavat päivät jäävät vaivaamaan, kannattaa kääntyä läheisten, vertaistuen tai ammattilaisen puoleen heti, kun se vain on mahdollista. Apua voi saada sekä neuvolasta että synnytyssairaalan pelkopolilta.
Voit olla armollinen itseäsi ja tunteitasi kohtaan
Lopuksi kannattaa muistaa armollisuus itseään ja tämänhetkistä tilannetta kohtaan. Emme voi muuttaa tai korjata tilannetta itse. Voimme vain ottaa sen vastaan, hyväksyä sen ja elää hetkessä. On hyvä muistaa, ettei vauva-arjessa kaikki muutenkaan aina mene täydellisesti tai käsikirjoituksen mukaan. Hyvä kokonaisuus ei kaadu yhteen tai kahteen asiaan, jotka eivät menneetkään toivotulla tavalla. Vanhemmilla on myös täysi oikeus tuntea kaikenlaisia tunteita. Vaikeimmatkaan tunteet eivät ole kiellettyjä. Kieltämisen sijaan tunteet kannattaa tuntea ja hyväksyä, jolloin niistä on myös helpompi päästää irti ja jatkaa eteenpäin.
Kiintymysvanhemmuusperheet ry haluaa toivottaa kaikille lastaan odottaville vanhemmille toivoa, voimia, luottamusta ja tsemppiä tulevaan!
Julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 2020.