Normaali, matalan riskin synnytys on luonnollinen tapahtuma, joka sujuu todennäköisimmin turvallisesti sekä äidin että vauvan kannalta, jos siihen puututaan mahdollisimman vähän. Valitettavasti nykyaikaisessa länsimaisessa synnytyskulttuurissa ei aina lähdetä tukemaan naisen kehon omaa synnytysvoimaa, vaan tehdään synnytyksistä sairauteen verrattava, lääkehoitoa ja toimenpiteitä vaativa tila.
Synnytyskipu on poikkeuksellista kipua: se viestii synnytyksen edistymisestä ja kannustaa äitiä liikkumaan ja vaistomaisesti lievittämään itse kipuaan. Synnytyskipu on jaksottaista ja siinä on taukoja, joten synnyttäjä saa mahdollisuuden lepohetkiin ja voimien keräämiseen. Synnyttäjän omia kivunlievityskeinoja ovat esimerkiksi liikkuminen, pystyasento, synnytyslaulu, mielikuvat ja hengitys. Tukihenkilö voi lievittää kipua vaikkapa hieromalla, painelemalla, suihkuttamalla vettä paineella, puhumalla ja halaamalla. Apuvälineitä lääkkeettömään kivunlievitykseen ovat ainakin TENS-laite, vesiallas, jumppapallo ja lämpöpussit. Ammattilaista tarvitaan esimerkiksi akvarakkuloiden, akupunktion sekä synnytyshypnoosin käyttöön.
Tens-laite
Yhdistävä punainen lanka eri kivunlievityskeinojen käytölle ja valinnalle on synnyttäjän oma suhtautuminen niihin. Oikeasti tehokkaita kivunlievityskeinoja ovat vain ne, jotka rentouttavat synnyttäjää, helpottavat hänen kipuaan tarpeeksi eivätkä pelota häntä. Rentoutunut ja hyvä olo parantaa äidin oman kehon kivunlievittäjien, endorfiinien, tuotantoa. Endorfiinit, kuten oksitosiini, puolestaan edistävät synnytystä tehostamalla kohdun toimintaa, saavat vauvan voimaan paremmin verenkierron parantuessa ja siten taas parantavat synnyttäjän oloa, kun synnytys edistyy ja vauva voi hyvin. Tukihenkilöiden ja kätilön rooli pitäisikin olla auttaa synnyttäjää löytämään itselleen sopivia kivunlievityskeinoja ja auttaa häntä rentoutumaan ja pysymään luottavaisella mielellä.
Ponnistusasennoissa kannattaa hyödyntää painovoimaa ja naisen synnytyskanavan muotoa ja siksi valita pysty ponnistusasento (esim. kyykky, polvillaseisonta, seisoma-asento). Optimaalisessa ponnistusasennossa naisen lantio pääsee avautumaan kaikkiin suuntiin ja häntäluu pääsee taipumaan taaksepäin. Apuna ponnistamisessa voi käyttää esimerkiksi synnytysjakkaraa sekä Relax Birth synnytystukea. Perinteiset selinmakuu- ja puoli-istuvat asennot sairaalasängyllä eivät tue lantion avautumista ihanteellisesti, vaan päinvastoin äiti joutuu ponnistamaan vauvaa ulos synnytyskanavan kaartuessa jopa ylöspäin ja häntäluun jäädessä puristuksiin sänkyä vasten.
Myös suunniteltu kotona synnyttäminen on mahdollista. Kotona äiti saattaa kokea olonsa turvallisemmaksi kuin kliinisessä sairaalaympäristössä, jolloin äidin stressitaso on matalampi ja lääketieteellisten toimenpiteiden tarve on pienempi kuin sairaalassa. Kotisynnytyksessä äitiä avustaa kotisynnytyksiä hoitava kätilö eli kotilo. Aktiivinen synnytys ry on kirjoittanut oppaan kotisynnytystä harkitseville, ja se on ladattavissa internetistä.
Julkaistu ensimmäisen kerran vuonna