<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><rss version="2.0"
	xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/"
	xmlns:wfw="http://wellformedweb.org/CommentAPI/"
	xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/"
	xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"
	xmlns:sy="http://purl.org/rss/1.0/modules/syndication/"
	xmlns:slash="http://purl.org/rss/1.0/modules/slash/"
	>

<channel>
	<title>tunteet - Kiintymysvanhemmuus ry</title>
	<atom:link href="https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/tunteet/feed/" rel="self" type="application/rss+xml" />
	<link>https://kiintymysvanhemmuus.fi</link>
	<description>Kiintymysvanhemmuus ry - lempeää kasvatusta ja vertaistukea</description>
	<lastBuildDate>Tue, 13 Oct 2026 15:07:47 +0000</lastBuildDate>
	<language>fi</language>
	<sy:updatePeriod>
	hourly	</sy:updatePeriod>
	<sy:updateFrequency>
	1	</sy:updateFrequency>
	

<image>
	<url>https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2025/12/cropped-UUSITTU-logo-32x32.png</url>
	<title>tunteet - Kiintymysvanhemmuus ry</title>
	<link>https://kiintymysvanhemmuus.fi</link>
	<width>32</width>
	<height>32</height>
</image> 
	<item>
		<title>Kohtaa nuori lempeydellä ja ystävyydellä</title>
		<link>https://kiintymysvanhemmuus.fi/kohtaa-nuori-lempeydella-ja-ystavyydella/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Kiintymysvanhemmuus ry]]></dc:creator>
		<pubDate>Thu, 09 May 2024 18:23:42 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Blogi]]></category>
		<category><![CDATA[Lempeän kasvatuksen viikko]]></category>
		<category><![CDATA[kohtaaminen]]></category>
		<category><![CDATA[lempeys]]></category>
		<category><![CDATA[nuori]]></category>
		<category><![CDATA[tunnekasvatus]]></category>
		<category><![CDATA[tunteet]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://kiintymysvanhemmuus.fi/?p=16853</guid>

					<description><![CDATA[Lapsen kasvaessa taaperosta leikki-ikäiseksi ja edelleen koululaiseksi ja nuoreksi joutuu vanhempi uudenlaisten kasvatushaasteiden eteen. Lapsen itsemääräämisen tarve lisääntyy samassa tahdissa [&#8230;]<p>Read more at <a href="https://kiintymysvanhemmuus.fi/kohtaa-nuori-lempeydella-ja-ystavyydella/">Kiintymysvanhemmuus ry</a></p>]]></description>
			<style id="elementor-post-16853">.elementor-16853 .elementor-element.elementor-element-48a8e16{text-align:justify;font-family:"Roboto Slab", Sans-serif;font-size:14px;}.elementor-16853 .elementor-element.elementor-element-3708e077{text-align:justify;font-family:"Roboto Slab", Sans-serif;font-size:14px;}@media(min-width:768px){.elementor-16853 .elementor-element.elementor-element-79181e1c{width:46.035%;}.elementor-16853 .elementor-element.elementor-element-56808a38{width:7.555%;}.elementor-16853 .elementor-element.elementor-element-762e004{width:46.036%;}}</style>							<content:encoded><![CDATA[		<div data-elementor-type="wp-post" data-elementor-id="16853" class="elementor elementor-16853">
						<section class="elementor-section elementor-top-section elementor-element elementor-element-4c58c6c4 elementor-section-boxed elementor-section-height-default elementor-section-height-default" data-id="4c58c6c4" data-element_type="section" data-e-type="section">
						<div class="elementor-container elementor-column-gap-default">
					<div class="elementor-column elementor-col-100 elementor-top-column elementor-element elementor-element-185f2057" data-id="185f2057" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap elementor-element-populated">
						<section class="elementor-section elementor-inner-section elementor-element elementor-element-40760478 elementor-section-boxed elementor-section-height-default elementor-section-height-default" data-id="40760478" data-element_type="section" data-e-type="section">
						<div class="elementor-container elementor-column-gap-default">
					<div class="elementor-column elementor-col-33 elementor-inner-column elementor-element elementor-element-79181e1c" data-id="79181e1c" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap elementor-element-populated">
						<div class="elementor-element elementor-element-48a8e16 elementor-widget elementor-widget-text-editor" data-id="48a8e16" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="text-editor.default">
				<div class="elementor-widget-container">
									<p><span style="font-weight: 400;">Lapsen kasvaessa taaperosta leikki-ikäiseksi ja edelleen koululaiseksi ja nuoreksi joutuu vanhempi uudenlaisten kasvatushaasteiden eteen. Lapsen itsemääräämisen tarve lisääntyy samassa tahdissa iän kanssa, eikä yli 10-vuotiasta saa läheskään niin helposti toimimaan aikuisen toiveen mukaan kuin pienemmän lapsen. Samat keinot eivät toimi, hermot menevät vastaan sanomiseen ja tuntuu, ettei mikään auta. Omat lapseni ovat nyt kahdeksas- ja kolmasluokkalaiset ja olen ilolla päässyt tutustumaan lempeydellä kasvatetun nuoren kohtaamiseen.<br /></span><span style="font-weight: 400;"><br />Onko silloin jokin rikki tai jossain vika, kun nuori ei tee mitä sanotaan? Vai onko nyt kyse siitä, että Lempeä Kasvatus kantaa hedelmää ja nuori on oppinut omat rajansa ja haluaa itsenäistyessään niitä selkeämmin ilmaista? Pohdin, mitä tästä kaikesta voin kirjoittaa, ottaen huomioon, että sama nuori on kohdattu lempeän kasvatuksen menetelmin itsemääräämistä tukien. Hän siis haluaa tietää, mitä hänestä kirjoitetaan, eikä halua, että hänestä käytetään hänestä sanaa teini. Hän siis tiedostaa omat rajansa ja olen ylpeä siitä. <br /></span><span style="font-style: inherit;"><br />Pyrin siis tässä kieli keskellä suuta kirjoittamaan tätä tekstiä ja annan nuoreni oikolukea sen. Lisättäköön tähän kohtaan, että nuoren kanssa aihepiiristä keskustellessa, hän tarjoaa meidän hyvälle yhteistyölle selitystä: “</span><i>Johtuiskohan ihan vaan siitä, et mä oon poikkeuksellisen älykäs?”</i><span style="font-style: inherit;"> Itse tietysti haluan uskoa, että viisaan nuoreni kanssa kohtalaisen leppoisa yhteiselo johtuu siitä, että olen uskaltanut pienestä asti kohdata hänet yksilönä, rakentanut vahvaa yhteyttä, ohjannut satoja tunteja tunnetaitoja ja tärkeimpänä: uskaltanut ääneen sanoa, että me olemme ystäviä. En tiedä, vieläkö tuo viimeinen nostattaa samaa vastustusta lapsen ollessa täysi-ikäinen, mutta ainakin ikäluokat 1-15 on ollut likipitäen kiellettyä kertoa, että olemme lasteni kanssa ystävyksiä.<br /></span><span style="font-style: inherit;"><br />Lempeän kasvatuksen ideologiaan sopii ajatus, että lapsen kanssa rakennettu yhteys kantaa hedelmää teini-iässä. Meistä kaikille on selvää, että yhteys lapseen hajoaa, mikäli kasvatamme rankaisemalla ja estämme vapaan tunneilmaisun.<br /></span><span style="font-style: inherit;"><br />Onko lempeästi kasvatettu nuori sitten automaattisesti rakentavaan vuorovaikutukseen kykenevä seesteinen pikkuaikuinen vai syyttääkö hänkin vanhempaa rageemisesta, kun pyydetään huonetta siivoamaan?<br /></span><span style="font-style: inherit;"><br />Kyllä, valitettavasti. Ja toisaalta kyllä, totta kai. Lempeä kasvatus ei voi pyyhkiä normaaleja kasvuun ja kehitykseen liittyviä kipuiluja pois, mutta kun yhteys on vahva, on nuoren kanssa mahdollista käydä keskustelua asioista myös teini-iässä. Eivät teini-ikäiset tyhmiä ole, vaikka hormonit kuohuvatkin. Usein meidän nuoresta löytyykin paljon sellaista viisautta, jota minulle ei vielä(kään) ole. <br /></span><span style="font-style: inherit;"><br />Joskus meillä raivotaan ja sitten jo vihataan hormoneja, jotka saavat aikaan äkkipikaisuutta. Usein on toivottu murrosiän menevän jo pian ohi. Sen verran vuosien tunnekasvatus on myös tuottanut tulosta, että nuori pystyy analysoimaan terävästikin tunteenpurkauksia ja olotilojaan sekä siinä hetkessä </span>(<i>“Mä tarviin nyt rauhaa”</i>)<span style="font-style: inherit;"> että jälkeenpäin (</span><i>“Tais vähän kuohua yli”</i><span style="font-style: inherit;">).<br /></span><span style="font-style: inherit;"><br />Moni meistä vanhemmista on kasvanut ilman varsinaista tunnekasvatusta ja siksi valmiutemme kohdata niskojaan nakkeleva tai kiroileva teini voivat olla heikot. Ärrymme, hermostumme ja otamme lapsen toiminnan henkilökohtaisesti. Tähän minua on valmentanut oma kasvuni tunteiden osalta ja nyt jo 14 vuoden harjoittelu. Koska itse olen aloittanut tunnetaitojeni kehittämisen varsin myöhään, on myönnettävä, ettei nuoren tunnekuohut ensinnäkään poikkea aina omistani ja toisaalta, minä itse toisinaan aiheutan niitä tunnekuohuja. Nuorella on tarve itsenäisyyteen, eikä ole tarpeenmukaista käyttää valtaa. Silti minä joskus testaan onnistuuko ärjyminen, käskyttäminen, komentelu kiristely tai muut vuorovaikutustavat, jotka eivät kuulu rakentavaan vuorovaikutukseen. Lienee selvää, että nuori tässä kohdassa alkaa itsekin rageemaan; mitäs aloitin. Joskus jopa mietin, onko minun nuoruuden raivoamiset olleetkin oman isäni aiheuttamia, eikä murrosiän tuotoksia <img src="https://s.w.org/images/core/emoji/17.0.2/72x72/1f642.png" alt="🙂" class="wp-smiley" style="height: 1em; max-height: 1em;" /></span></p><p> </p>								</div>
				</div>
					</div>
		</div>
				<div class="elementor-column elementor-col-33 elementor-inner-column elementor-element elementor-element-56808a38" data-id="56808a38" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap">
							</div>
		</div>
				<div class="elementor-column elementor-col-33 elementor-inner-column elementor-element elementor-element-762e004" data-id="762e004" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap elementor-element-populated">
						<div class="elementor-element elementor-element-3708e077 elementor-widget elementor-widget-text-editor" data-id="3708e077" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="text-editor.default">
				<div class="elementor-widget-container">
									<p style="font-size: 14px; font-style: normal; font-weight: 400;">Kun lapsen on kohdannut pienestä asti yksilönä, hänen tunteitaan on tunnistettu ja harjoiteltu kantamaan sekä tilanteita käyty läpi ja omia tunteita sanoitettu, ovat valmiudet alkaneet jo juurtua selkärankaan. Lisäksi minun on tärkeä tunnistaa oma temperamenttini ja reaktioni, mutta myös nuoren temperamentti ja tavat, joilla hänen tunnetilojaan otetaan vastaan. Minun on helppo tulkita, milloin nuori haluaa olla rauhassa tai toisaalta rajata omaa jaksamistani. Nuoren on helppo kertoa, mitä hän tuntee ja mitä tarvitsee. Me halaamme paljon ja sanomme myös ääneen, että kaipaamme halausta/ lohtua/ rauhaa tai mitä milloinkin.<br /><br />Omien tunteiden tiedostaminen tuntuu olevan erinomaisen helppoa, kun sitä on tehnyt näin kauan. Kun lapsi pienenä raivotessaan tarvitsee vain läsnäoloa ja syliä komentamisen tai takaisin raivoamisen sijaan, niin sitä vahvemmin hän tarvitsee niitä teininä. Tietenkään haukkumista tai haistattelua ei tarvitse hyväksyä, mutta minun kokemuksellani nuori ei niitä yhtäkkiä toimintamalliksi vain ikänsä vuoksi ota, jos molemminpuolinen kunnioitus pelaa.<br /><span style="font-style: inherit; font-weight: inherit;"><br />Helposti voin sanoa, että nuorellani on selvästi paremmat tunnetaidot kuin minulla hänen iässään tai jopa paremmat kuin minulla nyt. Minä opettelin 30+ vuotiaana tunnesanastoa, mutta lapseni huusi raivokkaasti jo kuusivuotiaana, ettei halua minua kertomaan, miltä hänestä tuntuu &#8211; koska tiesi sen jo itse. Lienee selvää, että nyt tunnekasvatusta on enää turha tehdä tunteita sanoittamalla. </span><span style="font-style: inherit; font-weight: inherit;">Tunnekasvatuksessa oleellista on sekin, ettei lasta koskaan jätetä tunteiden kanssa yksin ja vaikeissa tilanteissa autetaan. Myös se kantaa hedelmää. Tämä lapsi ei vielä 7-vuotiaanakaan halunnut tai kyennyt pyytämään anteeksi ja tilanteissa minä tein sen hänen puolestaan, hänen tukenaan.  Nyt, kun nuori toimii väärin tai vain saa hormonimyrskyisiä tunnepurkauksia, hän aloittaa niiden läpikäynnin itsenäisesti ja kypsästi ja aina itsenäisesti pyytää anteeksi. Nuori myös tunnistaa ympäristön tunnetiloja herkästi ja pyrkii sanoittamaan aikuisen tunteita myös sisarukselleen.<br /></span><span style="font-style: inherit;"><br />T</span><span style="font-style: inherit;">unneilmapiiri heijastuu arkeen monen polven takaa. Autoritäärinen kasvatus on ollut vallitseva ja lasten tunteita ei ole ehditty arjessa kohtaamaan. Nuoren itsenäistymistarpeita on pidetty kapinointina, joskin nähty tarpeellisena kehitysvaiheena. Kapinoiva nuori on pitänyt laittaa kuriin samalla, kun on koettu, että ainahan nuoret ovat näin toimineet. Oma kokemukseni on tässä kohtaa vain yhdestä nuoresta, joten kaikki, mitä koemme, voi hyvinkin olla puhdasta sattumaa. Silti haluan uskoa myös oman kasvutaustani ja ponnistelujeni vaikutukseen. Olen itse saanut kasvaa varsin rauhassa ja omia päätöksentekotaitojani on tuettu, eikä lapsuus- tai nuoruusaikana kypsymistäni ole tukahdutettu autoritäärisella otteella. On siksi ollut luontevaa sallia nuorelle irtautuminen ja omaa tilaa, vaikkakin nuoren mielestä minä toki huolehdin aivan liikaa. <br /></span><span style="font-style: inherit;"><br />Sen kummempaa viisasten kiveä minulla ei valitettavasti ole fiksun nuoren kasvattamiseen, kuin tunnetaitojen ohjaus ja lempeä kasvatus pienestä pitäen.<br /></span><span style="font-style: inherit;"><br />Jos nuoren kanssa ei ole vielä tunnetaitoja opeteltu, niin ehkä tärkein, mitä teini-iässä voisi antaa, olisi neuvot ja vinkit itsemyötätuntoon. Nuoruuteen kuuluvat vahva itsekriittisyys ja erilaisuuden kokemukset. Näitä ja esimerkiksi ahdistuneisuutta on mahdollista helpottaa itsemyötätuntoharjoitteilla, samoilla jotka auttavat vanhempia vanhemmuuden polulla. Itsemyötätunnon avulla nuoren on myös mahdollista oppia tunnistamaan ja sanoittamaan hankalia tunteita. Teinien itsemyötätuntotaidoista ja niihin tukemisesta voi lukea lisää (tähän linkki esittelyyn).<br /></span><span style="font-style: inherit;"><br />Sitä ennen: keskustelkaa, kuunnelkaa, halatkaa ja pitäkää yhteys auki &lt;3<br /><br /><br /><br /><br /></span></p><p> </p><p><i>Julkaistu 5/2024. </i><span style="font-weight: 400;"><br /></span></p><p> </p>								</div>
				</div>
					</div>
		</div>
					</div>
		</section>
				<div class="elementor-element elementor-element-78ec590 elementor-widget elementor-widget-image" data-id="78ec590" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="image.default">
				<div class="elementor-widget-container">
															<img fetchpriority="high" decoding="async" title="Kohtaa nuori lempeydellä ja ystävyydellä" width="300" height="298" src="https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2019/05/LKV_logo-300x298.png" class="attachment-medium size-medium wp-image-2718" alt="lkv logo" srcset="https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2019/05/LKV_logo-300x298.png 300w, https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2019/05/LKV_logo-150x150.png 150w, https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2019/05/LKV_logo-768x762.png 768w, https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2019/05/LKV_logo-1024x1017.png 1024w, https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2019/05/LKV_logo-1200x1191.png 1200w" sizes="(max-width: 300px) 100vw, 300px" />															</div>
				</div>
					</div>
		</div>
					</div>
		</section>
				</div>
		<p>Read more at <a href="https://kiintymysvanhemmuus.fi/kohtaa-nuori-lempeydella-ja-ystavyydella/">Kiintymysvanhemmuus ry</a></p>]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Mököttämistä, raivareita ja sekoilua? </title>
		<link>https://kiintymysvanhemmuus.fi/mokottamista-raivareita-ja-sekoilua/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Kiintymysvanhemmuus ry]]></dc:creator>
		<pubDate>Tue, 07 May 2024 18:52:27 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Blogi]]></category>
		<category><![CDATA[Lempeän kasvatuksen viikko]]></category>
		<category><![CDATA[esiteini]]></category>
		<category><![CDATA[tunnetaidot]]></category>
		<category><![CDATA[tunteet]]></category>
		<category><![CDATA[vanhempi]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://kiintymysvanhemmuus.fi/?p=16786</guid>

					<description><![CDATA[Vanhempi on ihan sikatyhmä ja nolo, opettajat ihan aivottomia, ovet paukkuu joka välissä? Kuulostaako tutulta? Esiteini-ikä ajoittuu noin 8-12 vuoden [&#8230;]<p>Read more at <a href="https://kiintymysvanhemmuus.fi/mokottamista-raivareita-ja-sekoilua/">Kiintymysvanhemmuus ry</a></p>]]></description>
			<style id="elementor-post-16786">.elementor-16786 .elementor-element.elementor-element-2c586885{text-align:justify;font-family:"Roboto Slab", Sans-serif;font-size:14px;}.elementor-16786 .elementor-element.elementor-element-484516d3{text-align:justify;font-family:"Roboto Slab", Sans-serif;font-size:14px;}@media(min-width:768px){.elementor-16786 .elementor-element.elementor-element-29690246{width:46.035%;}.elementor-16786 .elementor-element.elementor-element-bb0a6d0{width:7.555%;}.elementor-16786 .elementor-element.elementor-element-60005a2{width:46.036%;}}</style>							<content:encoded><![CDATA[		<div data-elementor-type="wp-post" data-elementor-id="16786" class="elementor elementor-16786">
						<section class="elementor-section elementor-top-section elementor-element elementor-element-6cc298e7 elementor-section-boxed elementor-section-height-default elementor-section-height-default" data-id="6cc298e7" data-element_type="section" data-e-type="section">
						<div class="elementor-container elementor-column-gap-default">
					<div class="elementor-column elementor-col-100 elementor-top-column elementor-element elementor-element-7e9f866b" data-id="7e9f866b" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap elementor-element-populated">
						<section class="elementor-section elementor-inner-section elementor-element elementor-element-7748b3db elementor-section-boxed elementor-section-height-default elementor-section-height-default" data-id="7748b3db" data-element_type="section" data-e-type="section">
						<div class="elementor-container elementor-column-gap-default">
					<div class="elementor-column elementor-col-33 elementor-inner-column elementor-element elementor-element-29690246" data-id="29690246" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap elementor-element-populated">
						<div class="elementor-element elementor-element-2c586885 elementor-widget elementor-widget-text-editor" data-id="2c586885" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="text-editor.default">
				<div class="elementor-widget-container">
									<p><span style="font-weight: 400;">Vanhempi on ihan sikatyhmä ja nolo, opettajat ihan aivottomia, ovet paukkuu joka välissä? Kuulostaako tutulta? Esiteini-ikä ajoittuu noin 8-12 vuoden ikään. Lapsi on vielä pieni, mutta omasta mielestään niin todella iso ja pystyvä. Esiteini-ikä on murrosiän alkusoitto. Monesti kuulee puhuttavan että tämä johtuu hormoneista, vaikka todellisuudessa suurimmat vaikutukset on aivojen muutoksilla. Tästä alkaa uusi kehitysvaihe, jossa aivojen muovautuvuus lisääntyy. Aivot herkistyvät erityisesti sosiaalisille signaaleille, koska lapsuus on nyt tarkoitus jättää taakse ja siirtää fokus oman perheen ulkopuolelle. Aivojen tunnealueet käyvät tämän vaiheen aikana ylikierroksilla. Samalla yhteydet tunteita ohjaavaan etuotsalohkoon ovat kuitenkin vielä täysin kesken. Tämän vuoksi tunnekuohut ottavat vallan.<br /></span><span style="font-style: inherit;"><br />Esiteinille on normaalia, että liekit roihahtavat ihan tavallisissa arkisissa tilanteissa ja asioissa, jolloin vanhempi jää huuli pyöreänä seisomaan keittiöön ja miettii, että mitä juuri tapahtui. Lapsi testailee rajojaan, mihin ne venyvät ja miten vanhempi suhtautuu jos sanonkin vastaan kaikesta, lähtien hammaspesuista kotitehtäviin. Lapsi voi tuntua täysin tuuliviiriltä, toisena päivänä lapsi haluaa syliin ja että vanhempi lukee, toisena päivänä lapsi huutaa naama punaisena että </span><i>“jätä mut rauhaan”</i><span style="font-style: inherit;"> ja lukkiutuu omaan huoneeseen. Tällä vaiheella on suuri kehityksellinen tehtävä, lapsi itsenäistyy. Hän tekee eroa vanhempiinsa ja omista ikätovereista tulee entistä tärkeämpiä. <br /></span><span style="font-style: inherit;"><br />Leikin merkitys ja leikki kokevat suuria muutoksia tässä iässä. Toisina hetkinä lapsi on täysin leikin pyörteissä, ja toisina hetkinä leikkiminen on typerintä ja nolointa maailmassa. Vanhemmilla ja kavereilla on iso rooli leikin jatkumisessa. Jos kaveripiirissä leikitään, leikki jatkuu myös lapsella. Jos vanhemmat osallistuvat ja kannustavat, sekin edistää leikin jatkumista. Tutkimustasolla suurin vaikuttava tekijä on nuorempi sisarus, jonka “</span><i>siivellä</i><span style="font-style: inherit;">” leikkiin on helppo heittäytyä. </span></p><p> </p>								</div>
				</div>
					</div>
		</div>
				<div class="elementor-column elementor-col-33 elementor-inner-column elementor-element elementor-element-bb0a6d0" data-id="bb0a6d0" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap">
							</div>
		</div>
				<div class="elementor-column elementor-col-33 elementor-inner-column elementor-element elementor-element-60005a2" data-id="60005a2" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap elementor-element-populated">
						<div class="elementor-element elementor-element-484516d3 elementor-widget elementor-widget-text-editor" data-id="484516d3" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="text-editor.default">
				<div class="elementor-widget-container">
									<p><span style="font-style: inherit;">Lapsen rajutkin mielenilmaukset voi ohittaa olankohautuksella, jos asia on mitätön. Tilanteessa hermostuminen tai liikaa asian selvittely vain kuormittaa niin lasta kuin aikuista. Lapsen kanssa voi rauhallisena hetkenä keskustella millainen käytös on sallittua juuri teidän perheessänne. Tilanteisiin pätee samat ajatukset kuin taaperonkin kohdalla. Tunnekuohun ollessa käynnissä, on turha koittaa saada aikaan kovin syvällistä keskustelua. Anna tilaa ja pidä sydän ja syli avoinna. Esiteinikin tarvitsee ja kaipaa läheisyyttä, vaikkei sitä välttämättä enää ääneen aina myönnäkään. Myös esiteinin käytökseen ja olemukseen pätee sama kuin taaperoilla, lapsi ei ole tahallaan hankala. <br /></span><span style="font-style: inherit;"><br />Jos lapselle tässä iässä syntyy kova itsenäistymisen tarve, anna siihen mahdollisuus. Jos lasta ärsyttää vanhemman muistuttelu läksyistä tai säänmukaisista vaatteista, anna lapsen huolehtia itse ja tarjoa mahdollisuus onnistumisen kokemuksiin. Jos homma ei toimi, keskustelkaa, millä tavalla lapsi haluaisi vanhemman apua. <br /></span><span style="font-style: inherit;"><br />Mitä vanhempana voit tehdä? Olla läsnä. Olla kiinnostunut, vaikka tuntuisi ettei lasta voisi vähempää kiinnostaa. Pysytellä vähän sivussa, mutta silti saatavilla. Antaa aikaa. Kunnioita erityisesti lapsen rajoja, joita hän asettaa vaikkapa oman huoneen tai kosketuksen osalta. Esiteini usein vielä innostuu ja suostuu vanhemman ehdottomiin uusiin juttuihin. Lähtekää museoon, pyöräretkelle, telttailemaan, kokeilemaan vaikka seinäkiipeilyä. Yhteisen tekemisen kautta lapsi voi myös avautua asioista, joita mielen päällä on, vaikkei muuten niitä kertoisi.<br /></span><br /><br /><i>Julkaistu 5/2024. </i></p>								</div>
				</div>
					</div>
		</div>
					</div>
		</section>
				<div class="elementor-element elementor-element-45756d83 elementor-widget elementor-widget-image" data-id="45756d83" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="image.default">
				<div class="elementor-widget-container">
															<img decoding="async" title="Mököttämistä, raivareita ja sekoilua? " width="300" height="298" src="https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2019/05/LKV_logo-300x298.png" class="attachment-medium size-medium wp-image-2718" alt="lkv logo" srcset="https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2019/05/LKV_logo-300x298.png 300w, https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2019/05/LKV_logo-150x150.png 150w, https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2019/05/LKV_logo-768x762.png 768w, https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2019/05/LKV_logo-1024x1017.png 1024w, https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2019/05/LKV_logo-1200x1191.png 1200w" sizes="(max-width: 300px) 100vw, 300px" />															</div>
				</div>
					</div>
		</div>
					</div>
		</section>
				</div>
		<p>Read more at <a href="https://kiintymysvanhemmuus.fi/mokottamista-raivareita-ja-sekoilua/">Kiintymysvanhemmuus ry</a></p>]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Taaperon tunnepäiväkirja</title>
		<link>https://kiintymysvanhemmuus.fi/taaperon-tunnepaivakirja/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Kiintymysvanhemmuus ry]]></dc:creator>
		<pubDate>Sun, 05 May 2024 18:02:27 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Blogi]]></category>
		<category><![CDATA[Lempeän kasvatuksen viikko]]></category>
		<category><![CDATA[taapero]]></category>
		<category><![CDATA[tunnepäiviäkirja]]></category>
		<category><![CDATA[tunteet]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://kiintymysvanhemmuus.fi/?p=16597</guid>

					<description><![CDATA[Ote Sisun (1 v 4 kk) tunnepäiväkirjasta: -Ihanaa herätä uuteen päivään! Äitikin on ihan vieressä, Sisu ajattelee iloisena. -Ainiin&#8230; äidin puhelimesta [&#8230;]<p>Read more at <a href="https://kiintymysvanhemmuus.fi/taaperon-tunnepaivakirja/">Kiintymysvanhemmuus ry</a></p>]]></description>
			<style id="elementor-post-16597">.elementor-16597 .elementor-element.elementor-element-2fc12168{text-align:center;font-family:"Roboto Slab", Sans-serif;font-size:14px;}.elementor-16597 .elementor-element.elementor-element-d4efa20{text-align:justify;font-family:"Roboto Slab", Sans-serif;font-size:14px;}.elementor-16597 .elementor-element.elementor-element-159865b{text-align:justify;font-family:"Roboto Slab", Sans-serif;font-size:14px;}.elementor-16597 .elementor-element.elementor-element-7aa9498a{text-align:justify;font-family:"Roboto Slab", Sans-serif;font-size:14px;}.elementor-16597 .elementor-element.elementor-element-162754e9{text-align:justify;font-family:"Roboto Slab", Sans-serif;font-size:14px;}.elementor-16597 .elementor-element.elementor-element-5f6f630b .elementor-icon-wrapper{text-align:center;}.elementor-16597 .elementor-element.elementor-element-5f6f630b.elementor-view-stacked .elementor-icon{background-color:#7A6661;}.elementor-16597 .elementor-element.elementor-element-5f6f630b.elementor-view-framed .elementor-icon, .elementor-16597 .elementor-element.elementor-element-5f6f630b.elementor-view-default .elementor-icon{color:#7A6661;border-color:#7A6661;}.elementor-16597 .elementor-element.elementor-element-5f6f630b.elementor-view-framed .elementor-icon, .elementor-16597 .elementor-element.elementor-element-5f6f630b.elementor-view-default .elementor-icon svg{fill:#7A6661;}.elementor-16597 .elementor-element.elementor-element-5f6f630b .elementor-icon{font-size:20px;}.elementor-16597 .elementor-element.elementor-element-5f6f630b .elementor-icon svg{height:20px;}.elementor-16597 .elementor-element.elementor-element-3ad2d7b{--divider-border-style:solid;--divider-color:#AF928A;--divider-border-width:3px;}.elementor-16597 .elementor-element.elementor-element-3ad2d7b .elementor-divider-separator{width:15%;margin:0 auto;margin-center:0;}.elementor-16597 .elementor-element.elementor-element-3ad2d7b .elementor-divider{text-align:center;padding-block-start:0px;padding-block-end:0px;}.elementor-16597 .elementor-element.elementor-element-49050288 > .elementor-widget-container{margin:0px 0px 0px 050px;}.elementor-16597 .elementor-element.elementor-element-49050288 .elementor-toggle-title{font-family:"Amatic SC", Sans-serif;font-size:20px;}.elementor-16597 .elementor-element.elementor-element-49050288 .elementor-tab-content{font-family:"Roboto Slab", Sans-serif;font-size:11px;}@media(max-width:767px){.elementor-16597 .elementor-element.elementor-element-3ad2d7b .elementor-divider-separator{width:18%;margin:0 auto;margin-center:0;}.elementor-16597 .elementor-element.elementor-element-3ad2d7b .elementor-divider{text-align:center;}}@media(min-width:768px){.elementor-16597 .elementor-element.elementor-element-270f033d{width:46.035%;}.elementor-16597 .elementor-element.elementor-element-63e968c9{width:7.555%;}.elementor-16597 .elementor-element.elementor-element-4ea7250a{width:46.036%;}.elementor-16597 .elementor-element.elementor-element-5d88809b{width:46.035%;}.elementor-16597 .elementor-element.elementor-element-59152498{width:7.555%;}.elementor-16597 .elementor-element.elementor-element-7bb9577c{width:46.036%;}}</style>							<content:encoded><![CDATA[		<div data-elementor-type="wp-post" data-elementor-id="16597" class="elementor elementor-16597">
						<section class="elementor-section elementor-top-section elementor-element elementor-element-5571446d elementor-section-boxed elementor-section-height-default elementor-section-height-default" data-id="5571446d" data-element_type="section" data-e-type="section">
						<div class="elementor-container elementor-column-gap-default">
					<div class="elementor-column elementor-col-100 elementor-top-column elementor-element elementor-element-741d25be" data-id="741d25be" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap elementor-element-populated">
						<div class="elementor-element elementor-element-2fc12168 elementor-widget elementor-widget-text-editor" data-id="2fc12168" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="text-editor.default">
				<div class="elementor-widget-container">
									<p>Ote Sisun (1 v 4 kk) tunnepäiväkirjasta:</p>								</div>
				</div>
				<section class="elementor-section elementor-inner-section elementor-element elementor-element-3b0cc4e2 elementor-section-boxed elementor-section-height-default elementor-section-height-default" data-id="3b0cc4e2" data-element_type="section" data-e-type="section">
						<div class="elementor-container elementor-column-gap-default">
					<div class="elementor-column elementor-col-33 elementor-inner-column elementor-element elementor-element-270f033d" data-id="270f033d" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap elementor-element-populated">
						<div class="elementor-element elementor-element-d4efa20 elementor-widget elementor-widget-text-editor" data-id="d4efa20" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="text-editor.default">
				<div class="elementor-widget-container">
									<p><span style="font-style: inherit;">-Ihanaa herätä uuteen päivään! Äitikin on ihan vieressä, Sisu ajattelee iloisena. <br /></span><span style="font-style: inherit;">-Ainiin&#8230; äidin puhelimesta oli eilen kivaa katsoa bussi-videoita. Haluan katsoa niitä uudelleen, hän tuumii päättäväisenä.</span><span style="font-style: inherit;"><br />Sisu ehtii jo hieman innostua ideastaan, kunnes alkaa epäröidä.</span><span style="font-style: inherit;"><br />-Mitä jos äiti ei annakaan puhelintaan, hän pohtii pelokkaana.<br /></span>-Buhhi, buhhi, buhhi,<span style="font-style: inherit;"> hän hokee malttamattomana kertoakseen ideastaan.</span><span style="font-style: inherit;"><br />Sisu hätääntyy ennen kuin äiti ehtii reagoida. <br /></span><span style="font-style: inherit;">-Äiti ei varmasti anna puhelinta, vaikka kuinka anelisin, Sisu tuumii ja alkaa itkeä surullisena. <br /></span><span style="font-style: inherit; font-weight: inherit;">&#8211;</span><span style="font-weight: inherit;">Onko Sinulla nälkä?</span> <span style="font-style: inherit; font-weight: inherit;">äiti kysyy yrittäessään tulkita lapsensa tunteiden taustalla olevia tarpeita. Kysymyksen kuultuaan Sisu säntää äidin rinnalle juomaan maitoa ja satuttaa vahingossa itsensä. Hän tulee surulliseksi ja alkaa itkeä, mutta saa lohtua rinnan imemisestä.<br /></span><span style="font-style: inherit; font-weight: inherit;"><br />Imetyksen jälkeen Sisu on levoton, sillä hänellä on pissahätä. Potalla käytyään hänen olonsa helpottaa. Sisu pyytää äidiltä rusinoita, sillä ne ovat hänen lempiherkkuaan ja niistä saa energiaa.</span></p><p><span style="font-style: inherit;">Saatuaan tarpeensa tyydytettyä, Sisu on iloinen ja hilpeä. Hän alkaa hassutella ja leikkiä äidin kanssa sängyssä.</span><span style="font-style: inherit;"><br />-Hitaat aamut äidin kanssa ovat parhaita, Sisu ajattelee tyytyväisenä, elämästään nauttien.</span><span style="font-style: inherit;"><br />Pian huomio kiinnittyy kynään.</span><span style="font-style: inherit;"><br />-Vau, hieno kynä! Minäkin haluan tutkia sitä!<br /></span><span style="font-style: inherit;">Anna se äkkiä minulle ennen kuin harmistun! Sisu kertoo tunnekielellään, ensin innostuneena ja lopulta itku kurkussa, surullisena siitä, ettei ehkä saakaan kynää.</span><span style="font-style: inherit; font-weight: inherit;"><br />-Huh, sain kynän, mikä helpotus! Sisu huojentuu.<br /></span><span style="font-style: inherit;"><br />Pian Sisu muuttuu levottomaksi ja alkaa heitellä rusinoita ympäriinsä.</span><span style="font-style: inherit;"><br />-Sisu on levoton ja heittelee rusinoita, äiti toteaa tehtyään havainnon.<br /></span><span style="font-style: inherit;">Sisu kuulee tämän ja saattaisi ajatella näin: <br /></span><span style="font-style: inherit;">-Ahaa, äiti kiinnitti huomiota minuun, kun heittelin rusinoita, se onkin varmaan hauska leikki, leikitään sitä!<br /></span><span style="font-style: inherit;">Sitten Sisu heittää kaikki rusinat sänkyyn ja nauraa tekonaurua ollakseen hauska. Ensin äiti luulee poikansa olevan vahingoniloinen, mutta arvelee sitten Sisun kaipaavan vahvempaa yhteyttä äitiin.<br /></span><span style="font-style: inherit;"><br />Hetken kuluttua Sisu ärsyyntyy. Hän hyppii tasajalkaa ja potkii.<br /></span><span style="font-style: inherit;">-Apua, apua! Sisu huutaa tunnekuohusta hätääntyneenä ja hakeutuu sitten rinnalle saamaan lohtua ja maitoa.<br /></span><span style="font-style: inherit;">Imetyksen aikana Sisu rauhoittuu, mutta tämän jälkeen on jälleen levoton ja loukkaantuu erittäin herkästi. Hän heiluttelee käsiään kärsimättömänä ja kaikki tuntuu ärsyttävän häntä.</span><span style="font-style: inherit;"><br /></span></p>								</div>
				</div>
					</div>
		</div>
				<div class="elementor-column elementor-col-33 elementor-inner-column elementor-element elementor-element-63e968c9" data-id="63e968c9" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap">
							</div>
		</div>
				<div class="elementor-column elementor-col-33 elementor-inner-column elementor-element elementor-element-4ea7250a" data-id="4ea7250a" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap elementor-element-populated">
						<div class="elementor-element elementor-element-159865b elementor-widget elementor-widget-text-editor" data-id="159865b" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="text-editor.default">
				<div class="elementor-widget-container">
									<p><span style="font-style: inherit; font-weight: inherit;">Äiti tuumii, että Sisu haluaisi olla iloinen ja hassutella äidin kanssa, muttei juuri nyt pysty, sillä hänen on huono olla, mistä se sitten johtuukaan.</span></p><p><span style="font-style: inherit;">-Ehkä Sisu on tulossa kipeäksi tai häntä sattuu jonnekin. Jospa hammas on puhkeamassa tai ehkä hänellä on tosi kova nälkä, äiti pohtii.</span></p><p><span style="font-style: inherit;">Aamiaisen jälkeen ilon ja tyytymättömyyden vaihtelua jatkuu vielä hetken aikaa. </span><span style="font-style: inherit;">Verensokerin noustua Sisu alkaa iloisena ja energisenä leikkiä leluillaan. </span><span style="font-style: inherit;">Sisulta tulee pissa lattialle ja täytyy lähteä jalkapesulle. Hän on malttamaton joutuessaan keskeyttämään leikin. Jalkojen kuivaus kutittaa. Sisu ilahtuu tästä ja naurahtaa.</span></p><p> </p><p><span style="font-weight: 400;">Juuri, kun Sisu on orientoitunut kutitusleikkiin ja unohtanut aiemman leikin keskeytymisestä aiheutuneen pahan mielen, hänet lasketaan pois sylistä, sillä lattia täytyy kuivata. Sisu saa raivarin. Hän on pettynyt, vihainen, surullinen, ehkä jopa katkera ja ennen kaikkea lohduton, aivan ymmärrettävästä syystä. Sisu kokee tilanteen varmasti epäreiluksi ja kohtuuttomaksi. Sisu vaeltaa itkien perässä. Ehkä hän kokee myös tulleensa hylätyksi ja on kenties yksinäinenkin. Sisu hakeutuu äidin syliin rinnalle ja rauhoittuu.<br /></span><span style="font-style: inherit;"><br />Sisu vaikuttaa väsyneeltä ja hänen nenästään alkaa vuotaa räkää. Myös hänen ihonsa on lämmin. Koko aamupäivän Sisu viestii epämukavasta olosta kehossaan.<br /></span><span style="font-style: inherit;"><br />Päiväunien jälkeen Sisu ehtii iltaan mennessä kokea vielä parit raivarit ja olla niiden välillä iloinen. Illan viimeisten itkupotkuraivareiden taustalla vaikuttaa olevan väsymys, joten Sisu ja äiti menevät normaalia aiemmin vuoteeseen.<br /></span><span style="font-style: inherit;"><br />Vuoteeseen päästyään Sisu riemastuu ja peuhaa sängyssä iloisena.<br /></span><span style="font-weight: 400;">-Ihanaa, oma sänky! Päivän paras hetki! Sisu tuumii ja käy tyytyväisenä nukkumaan.</span></p><p><span style="font-weight: 400;">Äidin mietteitä:<br /></span><span style="font-weight: 400;">Sisu ehti heti herättyään tuntea monenlaisia tunteita. Reilun tunnin aikana hän ehti käydä läpi koko laajan tunneskaalan. Vahvojen tunnereaktioiden taustalla vaikuttaa olevan perustarpeita kuten nälkä ja pissahätä. Lisäksi Sisua harmittaa, koska häntä ei aina ymmärretä. Ärsyyntymiskynnystä laskee epämiellyttävä olo kehossa, joka näyttää johtuvan flunssanpoikasesta. Väsymyksen johdosta turhautumisen, suuttumuksen, surun ja pettymyksen tunteet voimistuvat, mutta kun tarpeisiin vastataan hän kokee myös iloa, riemua ja tyytyväisyyttä. Tämä antaa minulle onnistumisen kokemuksia myös äitinä. On hienoa, että lapsi osaa viestiä tarpeistaan ilman sanojakin, näyttämällä tunteensa ja tuntuu hyvältä oppia ymmärtämään hänen sanattomia viestejään ja tunnekieltään.<br /><br /><br /><br /></span><i>Julkaistu 5/2024. </i><span style="font-weight: 400;"><br /></span></p><p> </p>								</div>
				</div>
					</div>
		</div>
					</div>
		</section>
				<div class="elementor-element elementor-element-7f66a97b elementor-widget elementor-widget-image" data-id="7f66a97b" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="image.default">
				<div class="elementor-widget-container">
															<img decoding="async" title="Taaperon tunnepäiväkirja" width="300" height="298" src="https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2019/05/LKV_logo-300x298.png" class="attachment-medium size-medium wp-image-2718" alt="lkv logo" srcset="https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2019/05/LKV_logo-300x298.png 300w, https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2019/05/LKV_logo-150x150.png 150w, https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2019/05/LKV_logo-768x762.png 768w, https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2019/05/LKV_logo-1024x1017.png 1024w, https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2019/05/LKV_logo-1200x1191.png 1200w" sizes="(max-width: 300px) 100vw, 300px" />															</div>
				</div>
					</div>
		</div>
					</div>
		</section>
				<section class="elementor-section elementor-top-section elementor-element elementor-element-13f8db2d elementor-section-boxed elementor-section-height-default elementor-section-height-default" data-id="13f8db2d" data-element_type="section" data-e-type="section">
						<div class="elementor-container elementor-column-gap-default">
					<div class="elementor-column elementor-col-100 elementor-top-column elementor-element elementor-element-222b22e7" data-id="222b22e7" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap elementor-element-populated">
						<section class="elementor-section elementor-inner-section elementor-element elementor-element-65cf9fbe elementor-section-boxed elementor-section-height-default elementor-section-height-default" data-id="65cf9fbe" data-element_type="section" data-e-type="section">
						<div class="elementor-container elementor-column-gap-default">
					<div class="elementor-column elementor-col-33 elementor-inner-column elementor-element elementor-element-5d88809b" data-id="5d88809b" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap elementor-element-populated">
						<div class="elementor-element elementor-element-7aa9498a elementor-widget elementor-widget-text-editor" data-id="7aa9498a" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="text-editor.default">
				<div class="elementor-widget-container">
									<p><span style="font-style: inherit;">ag</span></p><p><span style="font-style: inherit;"><br /><br /></span></p>								</div>
				</div>
					</div>
		</div>
				<div class="elementor-column elementor-col-33 elementor-inner-column elementor-element elementor-element-59152498" data-id="59152498" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap">
							</div>
		</div>
				<div class="elementor-column elementor-col-33 elementor-inner-column elementor-element elementor-element-7bb9577c" data-id="7bb9577c" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap elementor-element-populated">
						<div class="elementor-element elementor-element-162754e9 elementor-widget elementor-widget-text-editor" data-id="162754e9" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="text-editor.default">
				<div class="elementor-widget-container">
									<p> </p><p><span style="font-weight: inherit;"><br /><br /><i>&#8211; <br /><br /><br />Julkaistu 5/2024. </i></span></p><p> </p>								</div>
				</div>
				<div class="elementor-element elementor-element-5f6f630b elementor-view-framed elementor-shape-circle elementor-widget elementor-widget-icon" data-id="5f6f630b" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="icon.default">
				<div class="elementor-widget-container">
							<div class="elementor-icon-wrapper">
			<div class="elementor-icon">
			<i aria-hidden="true" class="fas fa-book-reader"></i>			</div>
		</div>
						</div>
				</div>
				<div class="elementor-element elementor-element-3ad2d7b elementor-widget-divider--view-line elementor-widget elementor-widget-divider" data-id="3ad2d7b" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="divider.default">
				<div class="elementor-widget-container">
							<div class="elementor-divider">
			<span class="elementor-divider-separator">
						</span>
		</div>
						</div>
				</div>
				<div class="elementor-element elementor-element-49050288 elementor-widget elementor-widget-toggle" data-id="49050288" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="toggle.default">
				<div class="elementor-widget-container">
							<div class="elementor-toggle">
							<div class="elementor-toggle-item">
					<div id="elementor-tab-title-1221" class="elementor-tab-title" data-tab="1" role="button" aria-controls="elementor-tab-content-1221" aria-expanded="false">
												<span class="elementor-toggle-icon elementor-toggle-icon-left" aria-hidden="true">
															<span class="elementor-toggle-icon-closed"><i class="fas fa-caret-right"></i></span>
								<span class="elementor-toggle-icon-opened"><i class="elementor-toggle-icon-opened fas fa-caret-up"></i></span>
													</span>
												<a class="elementor-toggle-title" tabindex="0">Lähteet</a>
					</div>

					<div id="elementor-tab-content-1221" class="elementor-tab-content elementor-clearfix" data-tab="1" role="region" aria-labelledby="elementor-tab-title-1221"><ul>
<li>A</li>
</ul></div>
				</div>
								</div>
						</div>
				</div>
					</div>
		</div>
					</div>
		</section>
				<div class="elementor-element elementor-element-75feb0e7 elementor-widget elementor-widget-image" data-id="75feb0e7" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="image.default">
				<div class="elementor-widget-container">
															<img decoding="async" title="Taaperon tunnepäiväkirja" width="300" height="298" src="https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2019/05/LKV_logo-300x298.png" class="attachment-medium size-medium wp-image-2718" alt="lkv logo" srcset="https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2019/05/LKV_logo-300x298.png 300w, https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2019/05/LKV_logo-150x150.png 150w, https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2019/05/LKV_logo-768x762.png 768w, https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2019/05/LKV_logo-1024x1017.png 1024w, https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2019/05/LKV_logo-1200x1191.png 1200w" sizes="(max-width: 300px) 100vw, 300px" />															</div>
				</div>
					</div>
		</div>
					</div>
		</section>
				</div>
		<p>Read more at <a href="https://kiintymysvanhemmuus.fi/taaperon-tunnepaivakirja/">Kiintymysvanhemmuus ry</a></p>]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Tunnetaitoja taaperon tunnekuohujen keskellä ja vauvan jokeltelujen parissa</title>
		<link>https://kiintymysvanhemmuus.fi/tunnetaitoja-taaperon-tunnekuohujen-keskella-ja-vauvan-jokeltelujen-parissa/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Kiintymysvanhemmuus ry]]></dc:creator>
		<pubDate>Fri, 03 May 2024 20:34:13 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Blogi]]></category>
		<category><![CDATA[Lempeän kasvatuksen viikko]]></category>
		<category><![CDATA[eroahdistus]]></category>
		<category><![CDATA[taapero]]></category>
		<category><![CDATA[tunnetaidot]]></category>
		<category><![CDATA[tunteet]]></category>
		<category><![CDATA[vastavuoroisuus]]></category>
		<category><![CDATA[vauva]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://kiintymysvanhemmuus.fi/?p=16538</guid>

					<description><![CDATA[Tunteet ovat läsnä ihmisen elämässä vastasyntyneestä asti. Pieni vauva kokee tunteita syntymästään asti, vaikkei hän vielä tiedosta niitä. Hän ei [&#8230;]<p>Read more at <a href="https://kiintymysvanhemmuus.fi/tunnetaitoja-taaperon-tunnekuohujen-keskella-ja-vauvan-jokeltelujen-parissa/">Kiintymysvanhemmuus ry</a></p>]]></description>
			<style id="elementor-post-16538">.elementor-16538 .elementor-element.elementor-element-45054707{text-align:justify;font-family:"Roboto Slab", Sans-serif;font-size:14px;}.elementor-16538 .elementor-element.elementor-element-6f70d5e2{text-align:justify;font-family:"Roboto Slab", Sans-serif;font-size:14px;}@media(min-width:768px){.elementor-16538 .elementor-element.elementor-element-75c4cbac{width:46.035%;}.elementor-16538 .elementor-element.elementor-element-2bac8575{width:7.555%;}.elementor-16538 .elementor-element.elementor-element-720f14d6{width:46.036%;}}</style>							<content:encoded><![CDATA[		<div data-elementor-type="wp-post" data-elementor-id="16538" class="elementor elementor-16538">
						<section class="elementor-section elementor-top-section elementor-element elementor-element-68ce1551 elementor-section-boxed elementor-section-height-default elementor-section-height-default" data-id="68ce1551" data-element_type="section" data-e-type="section">
						<div class="elementor-container elementor-column-gap-default">
					<div class="elementor-column elementor-col-100 elementor-top-column elementor-element elementor-element-71056f0c" data-id="71056f0c" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap elementor-element-populated">
						<section class="elementor-section elementor-inner-section elementor-element elementor-element-69d69480 elementor-section-boxed elementor-section-height-default elementor-section-height-default" data-id="69d69480" data-element_type="section" data-e-type="section">
						<div class="elementor-container elementor-column-gap-default">
					<div class="elementor-column elementor-col-33 elementor-inner-column elementor-element elementor-element-75c4cbac" data-id="75c4cbac" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap elementor-element-populated">
						<div class="elementor-element elementor-element-45054707 elementor-widget elementor-widget-text-editor" data-id="45054707" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="text-editor.default">
				<div class="elementor-widget-container">
									<p><span style="font-weight: 400;">Tunteet ovat läsnä ihmisen elämässä vastasyntyneestä asti. Pieni vauva kokee tunteita syntymästään asti, vaikkei hän vielä tiedosta niitä. Hän ei osaa käsitellä tunteitaan, vaan tarvitsee kaikkeen kanssasäätelevää vanhempaa. Tunnetaitojen oppiminen lähteekin perushoivasta, tarpeisiin vastaamisesta ja läheisyydestä. Tunteiden ja tarpeiden avulla pieni vauva varmistaa itselleen hengissä säilymisen, ravinnon ja huolenpidon kautta. Vauvan kanssa tärkeintä on vastata tarpeisiin. Vaikka vauva itkisi, tärkeää on vanhemman läsnäolo ja rauhallisena pysyminen. Välillä vauva turhautuu, palvelu on liian hidasta kun nälkä iskee, autossa on epämukavaa, juuri nyt pitäisi päästä syliin, tai kantorepussa tuleekin hiki. Vanhempi toki pyrkii auttamaan vauvaa niin pian kuin mahdollista. Aina se ei ole helppoa tai mahdollista. Kun aikuinen on läsnä, koskettaa ja puhuu rauhoittavalla äänellä, niin vauva ymmärtää ainakin jollain tasolla, että ahaa, tässä ei ole suurta hätää, minun tarpeisiin on reagoitu. <br /></span><span style="font-style: inherit;"><br />Vastavuoroisuus kommunikoinnissa on vauvoista aivan uskomattoman mahtava asia. Tuo ihminen hymyilee juuri minulle, kun minä hymyilen hänelle, uskomatonta! Jokainen vanhempi varmasti tuntee lämmön tunnetta rinnassaan, kun miettii keskusteluhetkiä pienen jokeltelevan vauvan kanssa. Nämä kaikki hetket ovat ensimmäisiä tunnetaitojen oppimisen hetkiä. Nämä hetket saavat vauvan kokemaan itsensä tärkeäksi ja arvostetuksi.<br /></span><span style="font-style: inherit;"><br />Kun vauva kasvaa, moni asia muuttuu. Kommunikoinnin lisääntyessä ja vauvan taitojen karttuessa arkeen tulee paljon uusia tilanteita, joissa tunteet näkyvät. Temperamentti vaikuttaa toki suuresti, ja osa vauvoista köllöttelee tyytyväisenä lattialla, kun toinen yrittää epätoivoisesti päästä kiipeämään sohvalle. Vauvavuoden lopussa monella lapsella alkaa eroahdistuskausi, joka on täysin luonnollinen vaihe lapsen kehityksessä. Vauva ymmärtää olevansa oma itsenäinen yksilönsä. Hän ymmärtää myös, että vanhempi voi mennä pois. Vauva yrittää pysyä kiinni vanhemmassa ihan joka hetki, ettei vanhempi vain katoa. Tähän saakka moni vauva on voinut olla tyytyväisenä kenen vain sylissä, ja yhtäkkiä jopa oman perheen jäsenet voivat aiheuttaa voimakasta eroahdistusta. Pikkuhiljaa vauva alkaa ymmärtää, että vanhempi kyllä tulee takaisin. Tämä on hyvin yksilöllistä, ja vauvalle kannattaa antaa aikaa. Vaihe voi olla vanhemmasta todella rankka. <br /></span><span style="font-style: inherit;"><br />Eroahdistuskausi voi jatkua jopa kahden vuoden tietämille, tai olla aaltoilevaa liikettä. Kävelemisen oppimisen myötä lapsen reviiri kasvaa, ja tämä voi hänestä tuntua innostavalta, mutta myös pelottavalta. Maailma on auki, mutta napanuora vanhempaan on vasta alkamassa venyä. Tästä alkaa usein seuraava merkittävä ja täysin normaali vaihe pienen ihmisen elämässä, tahtoikä. Se on itsenäistymisen kannalta yksi elämän merkittävimpiä vaiheita. Vanhemman kannalta tämä on usein hetki, jolloin oma vanhemmuus rakentuu merkittävästi. Millaisia rajoja haluamme asettaa? Millainen vanhempi minä haluan olla? Millaisia arvoja haluan välittää lapselle? </span></p>								</div>
				</div>
					</div>
		</div>
				<div class="elementor-column elementor-col-33 elementor-inner-column elementor-element elementor-element-2bac8575" data-id="2bac8575" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap">
							</div>
		</div>
				<div class="elementor-column elementor-col-33 elementor-inner-column elementor-element elementor-element-720f14d6" data-id="720f14d6" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap elementor-element-populated">
						<div class="elementor-element elementor-element-6f70d5e2 elementor-widget elementor-widget-text-editor" data-id="6f70d5e2" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="text-editor.default">
				<div class="elementor-widget-container">
									<p style="font-size: 14px; font-weight: 400;"><span style="font-style: normal;">Tahtoiässä on kyse itsenäisyyden harjoittelusta. Lapsi haluaa tehdä itse päätöksiä ja olla aktiivinen toimija. Samalla kun lapsi kehittyy hurjaa vauhtia motorisesti ja kielellisesti, hänen tarpeensa itsenäistyä kasvaa. Lapsi ei kuitenkaan aina onnistu kaikessa, missä kuvitteli onnistuvansa. Tämä vaihe vaatii taaperoikäisen vanhemmalta pitkää pinnaa ja mantraa “</span><i>tämä on täysin normaali ja tärkeä kehitysvaihe</i>”. Uhmaikään saattaa osalla lapsista kuulua raivareita, ja ne voivat kestää vaikka tunnin. Tärkeintä näissä hetkissä olisi, että vanhempi pysyy rauhallisena. Vaikka silittämällä omaa kättä, hengittämällä, hokemalla jotain lausetta (kaikki on hyvin), hyräilemällä, millä vain keinolla jonka kokee omaksi. Tunnekuohun laantuessa olisi hyvin tärkeää, että lapsi ymmärtää olevansa yhtä ihana ja rakas vanhemmalle, tunnekuohusta huolimatta. Faktapohjainen tieto siitä, miksi tahtoikä on niin tärkeä, saattaa auttaa vanhempaa jaksamaan tätä vaihetta. Vaiheella on iso merkitys. Lapsi opettelee puolustamaan itseään, omia rajojaan ja omia tarpeitaan. Hän opettelee, miten ilmaista näitä kaikkia, miten tuoda omia mielipiteitä esille. Lapsi opettelee sääntöjen mukaan toimimista, sekä tärkeimpänä, opettelee tuntemaan ja säätelemään tunteitaan. Jos me vanhemmatkaan emme aina pysty hillitsemään kiukkuamme, miten sitä voisi odottaa pieneltä taaperolta, joka ei ole harjoitellut asiaa vielä ollenkaan? </p>
<p>Tunnetaitojen harjoittelu voi tässä kohdassa elämää tuntua täysin utopistiselta. Tavallisessa arkisessa kanssakäymisessä on kuitenkin tunnekasvatuksen pohja. Sanoitat lapselle hänen kiukkuaan, riemuaan ja omaa pelästymistä, kun lapsi hyppää sohvalta alas. Halaat ja silität, kun kiukku muuttuu nyyhkytykseksi ja syliä kohti kurkottavaksi käsiksi. Et jätä lasta yksin vaikeiden tunteiden hetkellä, annat mahdollisuuden tehdä ja yrittää itse, valita mekon päälle vaikka mennään jumppaamaan. Lapsi oppii uusia sanoja päivittäin. Tarjoa lapselle mahdollisuus oppia tunnesanoja, nimeä omia/lapsen/koiran/pehmolelun tai vaikka kirjan hahmojen tunteita. Auta lasta kanssasäätelemällä, tarjoa läsnäoloa ja syliä.&nbsp;</p>
<p style="font-size: 14px; font-style: normal; font-weight: 400;">
</p><p style="font-size: 14px; font-style: normal; font-weight: 400;">Arki on parasta tunnekasvatusta.&nbsp;</p><p style="font-size: 14px; font-style: normal; font-weight: 400;"><br></p><p style="font-size: 14px; font-style: normal; font-weight: 400;"><br></p>
<p><i>Julkaistu 5/2024.</i></p>								</div>
				</div>
					</div>
		</div>
					</div>
		</section>
				<div class="elementor-element elementor-element-13646ea3 elementor-widget elementor-widget-image" data-id="13646ea3" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="image.default">
				<div class="elementor-widget-container">
															<img loading="lazy" decoding="async" title="Tunnetaitoja taaperon tunnekuohujen keskellä ja vauvan jokeltelujen parissa" width="300" height="298" src="https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2019/05/LKV_logo-300x298.png" class="attachment-medium size-medium wp-image-2718" alt="lkv logo" srcset="https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2019/05/LKV_logo-300x298.png 300w, https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2019/05/LKV_logo-150x150.png 150w, https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2019/05/LKV_logo-768x762.png 768w, https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2019/05/LKV_logo-1024x1017.png 1024w, https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2019/05/LKV_logo-1200x1191.png 1200w" sizes="(max-width: 300px) 100vw, 300px" />															</div>
				</div>
					</div>
		</div>
					</div>
		</section>
				</div>
		<p>Read more at <a href="https://kiintymysvanhemmuus.fi/tunnetaitoja-taaperon-tunnekuohujen-keskella-ja-vauvan-jokeltelujen-parissa/">Kiintymysvanhemmuus ry</a></p>]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Vanhemmuusmatka minuuteen</title>
		<link>https://kiintymysvanhemmuus.fi/vanhemmuusmatka-minuuteen/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Kiintymysvanhemmuus ry]]></dc:creator>
		<pubDate>Fri, 26 Nov 2021 08:11:35 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Blogi]]></category>
		<category><![CDATA[läheisyys]]></category>
		<category><![CDATA[minuus]]></category>
		<category><![CDATA[tunteet]]></category>
		<category><![CDATA[vaistot]]></category>
		<category><![CDATA[vanhemmuudessa kasvaminen]]></category>
		<category><![CDATA[vanhemmuus]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://kiintymysvanhemmuus.fi/?p=8949</guid>

					<description><![CDATA[Tämä on blogipohdinta siitä, miten vanhemmuus on syventänyt matkaa minuuteeni, itseeni ja jotakin siitä, mitä se on tuonut tullessaan.  Muistan [&#8230;]<p>Read more at <a href="https://kiintymysvanhemmuus.fi/vanhemmuusmatka-minuuteen/">Kiintymysvanhemmuus ry</a></p>]]></description>
			<style id="elementor-post-8949">.elementor-8949 .elementor-element.elementor-element-4c37fae{text-align:center;font-family:"Roboto Slab", Sans-serif;font-size:14px;}.elementor-8949 .elementor-element.elementor-element-7715bb8d{text-align:justify;font-family:"Roboto Slab", Sans-serif;font-size:14px;}.elementor-8949 .elementor-element.elementor-element-1f76e80{text-align:justify;font-family:"Roboto Slab", Sans-serif;font-size:14px;}@media(min-width:768px){.elementor-8949 .elementor-element.elementor-element-772dc998{width:46.035%;}.elementor-8949 .elementor-element.elementor-element-65704bc2{width:7.555%;}.elementor-8949 .elementor-element.elementor-element-6c351e27{width:46.036%;}}</style>							<content:encoded><![CDATA[		<div data-elementor-type="wp-post" data-elementor-id="8949" class="elementor elementor-8949">
						<section class="elementor-section elementor-top-section elementor-element elementor-element-6a4679a1 elementor-section-boxed elementor-section-height-default elementor-section-height-default" data-id="6a4679a1" data-element_type="section" data-e-type="section">
						<div class="elementor-container elementor-column-gap-default">
					<div class="elementor-column elementor-col-100 elementor-top-column elementor-element elementor-element-709183ba" data-id="709183ba" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap elementor-element-populated">
						<div class="elementor-element elementor-element-4c37fae elementor-widget elementor-widget-text-editor" data-id="4c37fae" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="text-editor.default">
				<div class="elementor-widget-container">
									<p><span style="font-weight: 400;">Tämä on blogipohdinta siitä, miten vanhemmuus on syventänyt matkaa minuuteeni, itseeni ja jotakin siitä, mitä se on tuonut tullessaan. </span></p>								</div>
				</div>
				<section class="elementor-section elementor-inner-section elementor-element elementor-element-457fe70d elementor-section-boxed elementor-section-height-default elementor-section-height-default" data-id="457fe70d" data-element_type="section" data-e-type="section">
						<div class="elementor-container elementor-column-gap-default">
					<div class="elementor-column elementor-col-33 elementor-inner-column elementor-element elementor-element-772dc998" data-id="772dc998" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap elementor-element-populated">
						<div class="elementor-element elementor-element-7715bb8d elementor-widget elementor-widget-text-editor" data-id="7715bb8d" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="text-editor.default">
				<div class="elementor-widget-container">
									<p><span style="font-weight: 400;">Muistan elävästi, kun saunoimme puolisoni kanssa tunnelmallisessa puusaunassamme kahdestaan&nbsp; muutamaa päivää ennen lapseni syntymää, ja pohdin ääneen, kuinka elämämme tulisi pian muuttumaan toisenlaiseksi. Tunsin sisälläni innostavan, uuden ja peruuttamattoman lupauksen uudesta ajanjaksosta. En tiennyt paljoakaan siitä, mitä tämä siirtymä toisi tullessaaan, mutta tunsin olevani siihen valmis. Osasin aavistaa väsymystä, suurta onnea ja täyttymystä, jotka kävivätkin toteen. Sisäisestä matkasta, jota vanhemmuus varmalla ja vahvalla kädellä työntäisi minut kokemaan, en tiennyt vielä mitään.<br></span><span style="font-style: inherit;"><br>Jo raskausaikana olin tuntenut, että aivan kuin näkymätön kupla olisi ympäröinyt minut ja vauvani suojiinsa. Tähän tunteeseen liittyi vahva yhteydentuntu lapseni kanssa, joka näkyi muun muassa haluna jutella, laulella ja antaa silityksiä vatsalleni. Vaaleanpunainen kimaltava vanhemmuuden kupla, joka oli täynnä rakkautta, lämpöä ja ihmetystä, oli oiva suoja myös väsymyksen, epävarmuuden ja neuvottomuuden hetkiin lapsen jo synnyttyä. Tunsin, kuinka tämä kupla kannatteli minua, antoi uskoa ja voimaa toimia oman vaistoni mukaisesti, piti minua turvassa ja mahdollisti sen, että sain tuntea myös vaikeita tunteita turvallisen suojan ympäröimänä. Löysin varsin helposti tuen äärelle, kun sitä tarvitsin, ja sain keskittyä tutustumaan ihmeelliseen lapseeni.&nbsp;<br></span><span style="font-style: inherit; font-weight: inherit;"><br>Vietimme paljon aikaa yhdessä ihmetellen toisiamme ja maailmaa, ja aloimme vuorovaikuttaa omalla tavallamme. Hämmästyin vaistoa, joka kertoi vauvan tarpeesta usein jo ennen kuin hän sen ilmaisi tai hyvin varhaisessa vaiheessa, ja tiesin, että olisi tärkeää kuunnella vauvaa häneen liittyvissä asioissa. Aivan kuin hän olisi kertonut minulle sanattomasti: “</span><span style="font-weight: inherit;"><i>Ole vain hetkessä, vastaat tarpeisiini niiden ilmaantuessa ja olet saatavilla, niin kaikki on yksinkertaista”</i></span><span style="font-style: inherit; font-weight: inherit;">. Tähän totuuteen palasin yhä uudestaan, ja sain palautettua itseni monimutkaisuuden sokkeloista takaisin yhteyteen.&nbsp;<br></span><span style="font-style: inherit;"><br>Oma tunteeni ei tokikaan ollut aina vain ilon ja onnen täyttämää, vaan tiedostin itsessäni toisinaan myös aaltoilevaa epämukavuutta: vihaa, surua, neuvottomuutta ja monia muita tunteita. Onnekseni olin jo aiemmin oppinut tavan olla yhteydessä itseeni, ja minulla oli halua alkaa kohdata itseäni kuunnellen ja läsnäollen. Olin lukenut paljon innostavaa kiintymysvanhemmuuden materiaalia tunteiden sanoittamisesta ja aktiivisesta kuuntelusta, ja totesin, että voisin käyttää näitä keinoja myös itseni kanssa. Alkoi todellinen opettelu sen suhteen, kuinka kuulla itseäni niin, että kokisin tulevani ymmärretyksi ja hyväksytyksi. Alussa tunnistin, kuinka sisäinen lapseni aiheutti minussa heräävät tunteet: ”Kukas minusta sitten pitää huolta ja vastaa </span><i style="font-weight: inherit;">minun</i><span style="font-style: inherit;"> tarpeisiini, jos sinä keskityt vain vauvaan?” Ymmärsin, että minun olisi pidettävä huolta yhden sijaan kahdesta lapsesta, ja vaikka kuinka olisin halunnut työntää vastuuta itseni ulkopuolelle, tiesin, että tehtävä kuului minulle. Minun olisi vahvistettava vastuullista aikuisuutta minussa, jotta oma sisäinen lapseni kokisi tulevansa kannatelluksi. Myöhemmin olen ymmärtänyt, että kaikki tämä muutos voi tapahtua tiedostamisen lisäksi vain itsemyötätunnon kautta. Ja että vaikka työ on tehtävä itse, ei kuitenkaan yksin. Avun pyytämisen taito on yksi osa vastuullista aikuisuutta.</span></p>								</div>
				</div>
					</div>
		</div>
				<div class="elementor-column elementor-col-33 elementor-inner-column elementor-element elementor-element-65704bc2" data-id="65704bc2" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap">
							</div>
		</div>
				<div class="elementor-column elementor-col-33 elementor-inner-column elementor-element elementor-element-6c351e27" data-id="6c351e27" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap elementor-element-populated">
						<div class="elementor-element elementor-element-1f76e80 elementor-widget elementor-widget-text-editor" data-id="1f76e80" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="text-editor.default">
				<div class="elementor-widget-container">
									<p>Näitä kasvukipujenkin kautta tapahtuneita oivalluksia seurasi lukuisat keskustelut ja läsnäolon hetket itseni kanssa ja uudenlainen herääminen omille tarpeilleni, joista osan koin olleen unohduksissa jo vuosia, ehkäpä kymmeniä. Aloin tunnistaa itsessäni tarpeen yhteyteen, erillisyyteen, läheisyyteen, lepoon, rauhaan ja etenkin merkityksellisyyteen, muutamia mainitakseni. <br /><span style="font-style: inherit; font-weight: inherit;"><br />Tutustuminen omaan itseeni tunteideni ja tarpeideni tunnistamisen kautta alkoi nopeasti näkyä myös konkreettisissa elämänmuutoksissa. Tuntui, kuin pieni syntynyt lapseni olisi ollut indikaattori siitä, mikä elämässäni oli toimimatonta ja mihin tarvitsin vielä muutosta. Näin selvemmin, mikä palveli ja mikä ei palvellut minua, ja tunsin kipeänä ristiriitana kaiken toimimattoman. Olin lujasti usutettu toimimaan oman itseni parhaaksi, ja tiesin, että sitä halusin myös lapselleni mallintaa. <br /></span><span style="font-style: inherit; font-weight: inherit;"><br />Nyt, kun on kulunut jo 2 v ja 7 kk lapseni syntymästä ja itseni uudelleensyntymästä, huomaan olevani kohdassa, joka tuntui aiemmin kaukaiselta. Tiedän, että olen sekä vanhemmuuden että itseni kanssa alkutaipaleella, mutta sekin tieto lisää innostusta myös tulevaa matkaa kohtaan. Tähän kasvuun on sisältynyt myös uupumisen jakso, jota pystyn jo nyt tarkastelemaan lempein silmin. Koetin niin kovasti kuunnella itseäni, mutta samaan aikaan saada hyväksyntää omille tarpeilleni ja sisäistetyille arvoilleni ulkopuoleltani. Koetin löytää tasapainoa näiden kahden välille, olla rehellinen sekä itselleni että toisille, ja saada ymmärrystä. Nyt tiedän, että ensisijaisesti minun tulee ymmärtää itseäni. Olla itseni puolella ja arvostaa minuuttani, sitä osaa, joka on muista erillinen siitä huolimatta, että pyrkii yhteyteen muiden kanssa. Yhteys toisiin ei ole kuitenkaan lähtökohta vaan seuraus siitä, että olen yhteydessä itseeni. Silloin voin aidolla ja rehellisellä tavalla yhdistyä myös toisiin. Silloin voin olla myös lapselleni malli itseään arvostavasta aikuisesta, joka seisoo tunteidensa takana. <br /></span><span style="font-weight: inherit;"><br /><span style="font-style: inherit;">Tämänhetkinen tilanne ei kuitenkaan ole päätepysäkki, vaan välietappi upealla elämäni matkalla. Kohta, jossa aurinko nousee, värjää taivaan taianomaisilla liukuvärimaalauksillaan ja luo hetkeen voimaa, uuden alun tuntua ja elämän taikaa. Odotan innolla tulevaa, mutta samalla minut täyttää lämmin läsnäolon tunne. Tunne siitä, ettei ole kiire mihinkään, että voin olla ja nauttia juuri tästä hetkestä, vanhempana, työntekijänä, vaimona, mutta etenkin minuna. Kokonaisempana, eheämpänä ja ainutlaatuisena minuna.</span><br /></span></p><p><i>– kirjoittaja on Kiintymysvanhemmuus ry:n toimihenkilö </i><i>–<br /><br /><br /><br /></i><em style="font-weight: inherit;"><br />Julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 2020.</em><i><br /></i></p><p> </p><p> </p><p> </p>								</div>
				</div>
					</div>
		</div>
					</div>
		</section>
					</div>
		</div>
					</div>
		</section>
				</div>
		<p>Read more at <a href="https://kiintymysvanhemmuus.fi/vanhemmuusmatka-minuuteen/">Kiintymysvanhemmuus ry</a></p>]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Erityislapsen vanhemman tunteet ja itsemyötätunnon merkitys</title>
		<link>https://kiintymysvanhemmuus.fi/erityislapsen-vanhemman-tunteet-ja-itsemyotatunnon-merkitys/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Kiintymysvanhemmuus ry]]></dc:creator>
		<pubDate>Mon, 22 Nov 2021 07:23:09 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Blogi]]></category>
		<category><![CDATA[Lempeän kasvatuksen viikko]]></category>
		<category><![CDATA[erityislapsi]]></category>
		<category><![CDATA[itsemyötätunto]]></category>
		<category><![CDATA[koululaiset]]></category>
		<category><![CDATA[LKV]]></category>
		<category><![CDATA[tunteet]]></category>
		<category><![CDATA[vanhempi]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://kiintymysvanhemmuus.fi/?p=8870</guid>

					<description><![CDATA[Erityislapsen kasvattaminen herättää monia vahvoja tunteita. Itselläni päällimmäisenä tunteena oli vuosikausia syyllisyyden tunne. Lapsen diagnosoinnin vaihe oli raskainta. Etenkin tuolloin [&#8230;]<p>Read more at <a href="https://kiintymysvanhemmuus.fi/erityislapsen-vanhemman-tunteet-ja-itsemyotatunnon-merkitys/">Kiintymysvanhemmuus ry</a></p>]]></description>
			<style id="elementor-post-8870">.elementor-8870 .elementor-element.elementor-element-297e75d0{text-align:justify;font-family:"Roboto Slab", Sans-serif;font-size:14px;}.elementor-8870 .elementor-element.elementor-element-6b84fb8{text-align:justify;font-family:"Roboto Slab", Sans-serif;font-size:14px;}.elementor-8870 .elementor-element.elementor-element-923a099{text-align:justify;font-family:"Roboto Slab", Sans-serif;font-size:14px;}.elementor-8870 .elementor-element.elementor-element-b543edf{text-align:justify;font-family:"Roboto Slab", Sans-serif;font-size:14px;}@media(min-width:768px){.elementor-8870 .elementor-element.elementor-element-da1d645{width:46.035%;}.elementor-8870 .elementor-element.elementor-element-57403a42{width:7.555%;}.elementor-8870 .elementor-element.elementor-element-535624e0{width:46.036%;}}</style>							<content:encoded><![CDATA[		<div data-elementor-type="wp-post" data-elementor-id="8870" class="elementor elementor-8870">
						<section class="elementor-section elementor-top-section elementor-element elementor-element-45566c92 elementor-section-boxed elementor-section-height-default elementor-section-height-default" data-id="45566c92" data-element_type="section" data-e-type="section">
						<div class="elementor-container elementor-column-gap-default">
					<div class="elementor-column elementor-col-100 elementor-top-column elementor-element elementor-element-7cfca60e" data-id="7cfca60e" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap elementor-element-populated">
						<section class="elementor-section elementor-inner-section elementor-element elementor-element-3ae9ef8e elementor-section-boxed elementor-section-height-default elementor-section-height-default" data-id="3ae9ef8e" data-element_type="section" data-e-type="section">
						<div class="elementor-container elementor-column-gap-default">
					<div class="elementor-column elementor-col-33 elementor-inner-column elementor-element elementor-element-da1d645" data-id="da1d645" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap elementor-element-populated">
						<div class="elementor-element elementor-element-297e75d0 elementor-widget elementor-widget-text-editor" data-id="297e75d0" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="text-editor.default">
				<div class="elementor-widget-container">
									<p><span style="font-weight: 400;">Erityislapsen kasvattaminen herättää monia vahvoja tunteita. Itselläni päällimmäisenä tunteena oli vuosikausia</span><i><span style="font-weight: 400;"> syyllisyyden </span></i><span style="font-weight: 400;">tunne. Lapsen diagnosoinnin vaihe oli raskainta. Etenkin tuolloin syyllistin itseäni muun muassa siitä, olinko itse aiheuttanut lapseni hankaluudet&nbsp; –&nbsp; varsinkin kun käsittelin samanaikaisesti omia traumojani ja huomasin etenevissä määrin myös itsessäni samoja piirteitä kuin lapsessa. Diagnosoinnin edetessä koin syyllisyyttä myös siitä, kun jouduin toistuvasti puhumaan ja kirjoittamaan lapsen “oudoista” piirteistä, monesti myös lapsen itsensä kuullen. Jälkikäteen tajusin, että olisin voinut kieltäytyä lapsen läsnäolosta osassa hoitotapaamisia – taas uusi syy syyllistää itseään omasta tyhmyydestä!<br></span><span style="font-weight: inherit;"><br><i>Riittämättömyyden tunne</i></span><span style="font-style: inherit;"> oli huipussaan opittuani, kuinka paljon ympäristö vaikuttaa lapsen vireystilaan ja sitä kautta lapsen oireiluun. Aloin vaatia itseltäni mahdottomia. Koin esimerkiksi, että minun olisi täytynyt olla jatkuvasti kykenevä muokkaamaan ympäristöä lapselle sopivammaksi ja tarjoamaan lapselle sopivia aistimuksia. Olin tähän tietysti riittämätön, kun samalla pyrin riittämään myös toiselle lapselle, puolisolle, ystäville, sukulaisille, kotitöille saatika itselleni.&nbsp;<br></span><span style="font-style: inherit;"><br>Ajan myötä riittämättömyys alkoi kehittyä </span><i style="font-weight: inherit;">katkeruudeksi</i><span style="font-style: inherit;">. Miksi mies, sukulaiset ja muut lapsen kanssa toimivat eivät kiinnittäneet lapsen vireystilan säätelyyn samalla tapaa huomiota tai miksei yhteiskunnalla muka ollut resursseja auttaa lasta enempää? Tilannetta hankaloitti lapsen taipumus piilottaa hankala olonsa muilta ja purkaa kaikki kasautunut myöhemmin minulle.<br></span><br><span style="font-style: inherit;">Jos jätin lapsen jollekin muulle hoitoon, tuntui, että sain purkaa lapselle lyhyessä ajassa syntynyttä ylivireystilaa päiviä, vaikka toiset aikuiset vakuuttivat, että lapsella oli mennyt kaikki todella hyvin. Tuntui, että muut pääsivät helpolla, ja minun hoidettavakseni jäi kaikki “raskas”. Katkerana en osannut ilmaista toisille, millaista apua heiltä olisin toivonut, sillä huomioni keskittyi siihen, mitä en olisi halunnut. Tämä edesauttoi sitä, että jäin ilman apua.</span><br><span style="font-weight: inherit;"><br><i>Väsyin </i></span><span style="font-style: inherit;">omien tarpeideni täyttymättömyyteen, ja lapsen auttaminen alkoi tuntua pakolta. “En jaksaisi, mutta kun on pakko.” Tämä johti inhottavaan kierteeseen. Kun toimii “pakosta”, uhrautuen ja vastoin omaa tahtoaan, se väsyttää</span><span style="font-style: inherit; font-weight: inherit;"> </span><span style="font-style: inherit;">entisestään. Toisaalta myös omia arvojaan vastaan toimiminen väsyttää ja jopa </span><i style="font-weight: inherit;">vihastuttaa</i><span style="font-style: inherit;">. Koska pidin lapsen hyvinvointia suuressa arvossa, väsyin ja tulin vihaiseksi itselleni nähdessäni “oman aikani” vaikutuksen lapseen. Aloin kokea </span><i style="font-weight: inherit;">ahdistusta</i><span style="font-style: inherit;">, kun en löytänyt keinoa auttaa samanaikaisesti sekä lasta että itseäni.&nbsp;<br></span><span style="font-style: inherit;"><br>Viha, katkeruus, ahdistus, syyllisyys ja riittämättömyys olivat kaikki voimakkaita tunteita, jotka ohjasivat energiaa muutoksen hakemiseen. Näiden tunteiden voimalla jaksoin esimerkiksi vääntää lukuisia hakemuksia ja vaatia lapselleni apua. Minussa kyti toivo siitä, että elämä muuttuu vielä taistelujen myötä paremmaksi.&nbsp;<br></span><span style="font-style: inherit;"><br>Lapsen diagnoosien ja kuntoutusten saamisen jälkeen aloin tuntea suurta </span><i style="font-weight: inherit;">voimattomuutta</i><span style="font-style: inherit;">. Nyt oli kaikki mahdolliset oljenkorret käytetty. Vuosien stressihormonit vaativat veronsa. Myös voimakkaan </span><i style="font-weight: inherit;">surun </i><span style="font-style: inherit;">kokeminen oli ensi kertaa mahdollista. Suru nousi pintaan kaikissa pienissäkin tilanteissa, kun vertasin perhe-elämäämme muiden vastaavaan tai omiin odotuksiin. Tajusin, että tämäkin asia voisi mennä helpommin, tai että tätäkään aiempaa odotustani en tule toteuttamaan.&nbsp;</span></p>								</div>
				</div>
				<div class="elementor-element elementor-element-0e8ef5b elementor-widget elementor-widget-image" data-id="0e8ef5b" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="image.default">
				<div class="elementor-widget-container">
															<img loading="lazy" decoding="async" title="Erityislapsen vanhemman tunteet ja itsemyötätunnon merkitys" width="1024" height="1024" src="https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2020/09/kuva-2-1024x1024.png" class="attachment-large size-large wp-image-3903" alt="Kuva 2 1024x1024" srcset="https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2020/09/kuva-2-1024x1024.png 1024w, https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2020/09/kuva-2-300x300.png 300w, https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2020/09/kuva-2-150x150.png 150w, https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2020/09/kuva-2-768x768.png 768w, https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2020/09/kuva-2.png 1080w" sizes="(max-width: 1024px) 100vw, 1024px" />															</div>
				</div>
				<div class="elementor-element elementor-element-6b84fb8 elementor-widget elementor-widget-text-editor" data-id="6b84fb8" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="text-editor.default">
				<div class="elementor-widget-container">
									<p>Vasta näiden hauraampien tunteiden tuntemisen jälkeen pystyin vähitellen&nbsp;<i>hyväksymään</i>&nbsp;tilanteen. Ymmärsin, etten ollut täysin voimaton – vaikka en voinut muuttaa lastani, muita ihmisiä tai yhteiskuntaa, oli minulla voimaa vaikuttaa sisäisiin tiloihini. Surun tilalle alkoi nousta muita tunteita, kuten&nbsp;<i>ilo.&nbsp;</i>Aloin iloita suuresti&nbsp;kaikista pienistäkin edistysaskelista, jotka näyttäytyisivät jossain toisessa perheessä itsestäänselvyyksinä, mutta jotka meidän tilanteessamme helpottivat lapsen ja perheen eloa huomattavasti.<span style="font-weight: inherit;"><br></span></p>								</div>
				</div>
					</div>
		</div>
				<div class="elementor-column elementor-col-33 elementor-inner-column elementor-element elementor-element-57403a42" data-id="57403a42" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap">
							</div>
		</div>
				<div class="elementor-column elementor-col-33 elementor-inner-column elementor-element elementor-element-535624e0" data-id="535624e0" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap elementor-element-populated">
						<div class="elementor-element elementor-element-923a099 elementor-widget elementor-widget-text-editor" data-id="923a099" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="text-editor.default">
				<div class="elementor-widget-container">
									<p><span style="font-weight: inherit;"><i>Rakkaus&nbsp;</i></span><span style="font-style: inherit; font-weight: inherit;">lasta kohtaan muotoutui aiempaa pyyteettömämmäksi. Alkuun koin tarvetta varmistella omaa hyvyyttäni lasten kautta ja tunsin häpeää erilaisissa tilanteissa lasten käytöksen vuoksi, mutta ajan myötä opin, ettei oma “hyvyyteni” tai arvoni ole lasten käytöksestä kiinni – eikä muuten ole lastenkaan arvo. Tarve laittaa lapsi johonkin “muottiin” on hävinnyt. Koen suurta&nbsp;</span><i style="font-weight: inherit;">onnen tunnetta</i><span style="font-style: inherit; font-weight: inherit;">&nbsp;tilanteissa, joissa lapsi saa olla oma itsensä&nbsp; – esimerkiksi järjestelemässä lelujaan jonoon ilman kiirettä tai painetta sosiaaliseen vuorovaikutukseen.<br></span><br>Olen myös&nbsp;<i>kiitollinen&nbsp;</i>kaikesta lapselta oppimastani. Jouduttuani karsimaan kaikkea turhaa elämästäni, on kirkastunut se, mikä on oikeasti tärkeintä. Lapsi on auttanut minua kyseenalaistamaan vääristyneitä uskomuksiani ja odotuksiani; ohjautumaan jostain aidommasta käsin.&nbsp;<br><span style="font-style: inherit; font-weight: inherit;"><br>Ymmärrys erilaisia näkökulmia kohtaan on lisääntynyt, hyväksyntä&nbsp;omia ja toisten heikkouksia kohtaan kasvanut ja tunne-, vuorovaikutus- ja konfliktinratkaisutaidot yleensäkin ovat parantuneet.&nbsp;<br></span><span style="font-style: inherit; font-weight: inherit;"><br>Uskon, että ilman suuritarpeista lasta en olisi koskaan oppinut tätä kaikkea.<br></span><span style="font-style: inherit; font-weight: inherit;"><br>Mukavissakin tunteissa on kuitenkin piillyt vaaransa; olen ajautunut aika ajoin selittämään niillä hankalampia tunteita pois. “Turha tästä on tuntea surua tai katkeruutta, voisin olla vain kiitollinen siitä, että asiat eivät ole tämän pahemmin.” “Pitäisi tuntea iloa tästäkin edistymisestä, sen sijaan että tuntisin riittämättömyyttä siitä, mitä ei olla vielä saavutettu.” Hankalien tunteiden tullessa olen siis syyllistänyt itseäni, etten saisi tuntea noita tunteita, jolloin olen kehittänyt itselleni vain lisää hankalia tunteita!<br></span><span style="font-style: inherit; font-weight: inherit;"><br>Tärkein asia, jonka erityislapsen vanhempana olen oppinut, onkin&nbsp;</span><i style="font-weight: inherit;">itsemyötätunto</i><span style="font-style: inherit; font-weight: inherit;">. Siis se, että kaikki tunteet ja ajatukset ovat sallittuja, silloinkin kun ne ovat toistensa kanssa ristiriidassa. Voin olla samaan aikaan sekä iloinen lapsen piirteistä että surullinen kaikesta, mitä koen hänen menettävän. Ajatusteni ei edes tarvitse olla objektiivinen totuus, ja silti ne ovat hyväksyttäviä. Surun tuntemiseksi riittää, että koen lapsen menettävän jotain, vaikka lapsi ei näin edes itse kokisi.&nbsp;</span></p>								</div>
				</div>
				<div class="elementor-element elementor-element-f9cc96d elementor-widget elementor-widget-image" data-id="f9cc96d" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="image.default">
				<div class="elementor-widget-container">
															<img loading="lazy" decoding="async" title="Erityislapsen vanhemman tunteet ja itsemyötätunnon merkitys" width="1024" height="1024" src="https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2020/09/kuva-3-1024x1024.png" class="attachment-large size-large wp-image-3904" alt="Kuva 3 1024x1024" srcset="https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2020/09/kuva-3-1024x1024.png 1024w, https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2020/09/kuva-3-300x300.png 300w, https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2020/09/kuva-3-150x150.png 150w, https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2020/09/kuva-3-768x768.png 768w, https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2020/09/kuva-3.png 1080w" sizes="(max-width: 1024px) 100vw, 1024px" />															</div>
				</div>
				<div class="elementor-element elementor-element-b543edf elementor-widget elementor-widget-text-editor" data-id="b543edf" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="text-editor.default">
				<div class="elementor-widget-container">
									<p>Oleellista on ollut myös oivaltaa, että tunteiden hyväksyminen ei tarkoita sitä, että jäisin rypemään hankalissa ajatuksissani ja siten lisäisin hankalia tunteitani entisestään. En kuitenkaan torju tunteitani, vaan tiedostan, etten ole tunteeni ja ajatukseni, vaan ainoastaan tarkkailen niitä ja hyväksyn ne tämän hetkisinä sisäisinä tiloinani, jotka ovat alttiita muutoksille. Ymmärrän, että kaikki toimivat kussakin hetkessä parhaimpansa mukaan sen hetkisten tietojensa, taitojensa ja voimavarojensa rajoissa. Voimavarojen ehtyessä jo moneen kertaan käsitellyt hankalat tunteet ja ajatukset saattavat palata yhä uudestaan.<br><span style="font-style: inherit; font-weight: inherit;"><br>Itsemyötätunnossa on omien ajatusten ja tunteiden tiedostamisen ja hyväksymisen lisäksi oleellista tunnustaa niiden inhimillisyys. Myös muut tuntevat samanlaisia tunteita. Vertaistuki onkin ollut ehdottoman tärkeää. Toivon myös tämän tekstin tarjoavan sinulle vertaistukea tunteiden vuoristorataasi, erityislapsen vanhempi. <img src="https://s.w.org/images/core/emoji/17.0.2/72x72/2665.png" alt="♥" class="wp-smiley" style="height: 1em; max-height: 1em;" /><br></span><span style="font-style: inherit; font-weight: inherit;"><br><br><br><br>–</span><i style="font-weight: inherit;">&nbsp;Sonja Häkkinen, Kiintymysvanhemmuusperheet aktiivi&nbsp;</i>–<br><br><br><br></p><p><i>Julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 2020.<o:p></o:p></i></p>								</div>
				</div>
					</div>
		</div>
					</div>
		</section>
				<div class="elementor-element elementor-element-7140da4 elementor-widget elementor-widget-image" data-id="7140da4" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="image.default">
				<div class="elementor-widget-container">
															<img loading="lazy" decoding="async" title="Erityislapsen vanhemman tunteet ja itsemyötätunnon merkitys" width="300" height="298" src="https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2019/05/LKV_logo-300x298.png" class="attachment-medium size-medium wp-image-2718" alt="lkv logo" srcset="https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2019/05/LKV_logo-300x298.png 300w, https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2019/05/LKV_logo-150x150.png 150w, https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2019/05/LKV_logo-768x762.png 768w, https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2019/05/LKV_logo-1024x1017.png 1024w, https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2019/05/LKV_logo-1200x1191.png 1200w" sizes="(max-width: 300px) 100vw, 300px" />															</div>
				</div>
					</div>
		</div>
					</div>
		</section>
				</div>
		<p>Read more at <a href="https://kiintymysvanhemmuus.fi/erityislapsen-vanhemman-tunteet-ja-itsemyotatunnon-merkitys/">Kiintymysvanhemmuus ry</a></p>]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Mitä on rakentava vuorovaikutus?</title>
		<link>https://kiintymysvanhemmuus.fi/rakentava-vuorovaikutus/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Kiintymysvanhemmuus ry]]></dc:creator>
		<pubDate>Thu, 18 Nov 2021 11:45:35 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Blogi]]></category>
		<category><![CDATA[Lempeän kasvatuksen viikko]]></category>
		<category><![CDATA[arkielämä]]></category>
		<category><![CDATA[LKV]]></category>
		<category><![CDATA[lkv2019]]></category>
		<category><![CDATA[rakentava vuorovaikutus]]></category>
		<category><![CDATA[tunteet]]></category>
		<category><![CDATA[vanhemmuudessa kasvaminen]]></category>
		<category><![CDATA[yhteys]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://kiintymysvanhemmuus.fi/?p=8646</guid>

					<description><![CDATA[Tänään 6.5.2019 alkaa järjestyksessään toinen valtakunnallinen Lempeän kasvatuksen viikko. Kiintymysvanhemmuus ry:n tehtävä on jakaa tietoa ja tarjota vertaistukea kaikenlaisille perheille. [&#8230;]<p>Read more at <a href="https://kiintymysvanhemmuus.fi/rakentava-vuorovaikutus/">Kiintymysvanhemmuus ry</a></p>]]></description>
			<style id="elementor-post-8646">.elementor-8646 .elementor-element.elementor-element-73a5600{text-align:justify;font-family:"Roboto Slab", Sans-serif;font-size:14px;}.elementor-8646 .elementor-element.elementor-element-13c4070f{text-align:justify;font-family:"Roboto Slab", Sans-serif;font-size:14px;}.elementor-8646 .elementor-element.elementor-element-86113e7{text-align:justify;font-family:"Roboto Slab", Sans-serif;font-size:14px;}@media(min-width:768px){.elementor-8646 .elementor-element.elementor-element-1c884369{width:46.035%;}.elementor-8646 .elementor-element.elementor-element-1bae4bf{width:7.555%;}.elementor-8646 .elementor-element.elementor-element-6e43a277{width:46.036%;}}</style>							<content:encoded><![CDATA[		<div data-elementor-type="wp-post" data-elementor-id="8646" class="elementor elementor-8646">
						<section class="elementor-section elementor-top-section elementor-element elementor-element-1d880dd6 elementor-section-boxed elementor-section-height-default elementor-section-height-default" data-id="1d880dd6" data-element_type="section" data-e-type="section">
						<div class="elementor-container elementor-column-gap-default">
					<div class="elementor-column elementor-col-100 elementor-top-column elementor-element elementor-element-7adce24b" data-id="7adce24b" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap elementor-element-populated">
						<div class="elementor-element elementor-element-73a5600 elementor-widget elementor-widget-text-editor" data-id="73a5600" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="text-editor.default">
				<div class="elementor-widget-container">
									<p><i><span style="font-weight: 400;">Tänään 6.5.2019 alkaa järjestyksessään toinen valtakunnallinen Lempeän kasvatuksen viikko. Kiintymysvanhemmuus ry:n tehtävä on jakaa tietoa ja tarjota vertaistukea kaikenlaisille perheille. Eräs tärkeimpiä asioita, joita yhdistys haluaa tehdä, on antaa avaimia vanhemmuudessa kasvamisessa. Tämän viikon aikana aiomme antaa monipuolisesti vinkkejä rakentavaan vuorovaikutukseen perheissä.<br></span></i><i style="font-weight: inherit;"><br>Kaikki perheiden sisällä tapahtuva kasvu lähtee aikuisista. Lasta ei voi opettaa lukemaan osaamatta lukea itse, eikä lapsi voi oppia rakentavaa vuorovaikutusta ilman hyvää mallia. Lempeään kasvatukseen olennaisena osana kuuluu itsetuntemus, yhteys omaan itseen ja itsemyötätunto. Jotta aikuinen pystyy olemaan lempeä ja rakentava, on hänen ensisijaisesti oltava sellainen itselleen. Lempeää ja myötätuntoista rakentavan vuorovaikutuksen viikkoa teille kaikille!<br></i><i style="font-weight: inherit;"><br>Viikko avataan luontevasti määrittelemällä mitä rakentava vuorovaikutus pitää sisällään.</i></p>								</div>
				</div>
				<section class="elementor-section elementor-inner-section elementor-element elementor-element-592e92c elementor-section-boxed elementor-section-height-default elementor-section-height-default" data-id="592e92c" data-element_type="section" data-e-type="section">
						<div class="elementor-container elementor-column-gap-default">
					<div class="elementor-column elementor-col-33 elementor-inner-column elementor-element elementor-element-1c884369" data-id="1c884369" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap elementor-element-populated">
						<div class="elementor-element elementor-element-13c4070f elementor-widget elementor-widget-text-editor" data-id="13c4070f" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="text-editor.default">
				<div class="elementor-widget-container">
									<p><b>Rakentava vuorovaikutus</b><span style="font-weight: 400;"> muodostuu muutamasta tärkeästä osasta. Kokonaisuus on laaja, mutta yksinkertaistetusti voisi sanoa, että rakentava vuorovaikutus muodostuu läsnäolevan kuuntelemisen ja&nbsp; myötätuntoisen viestinnän kehästä.<br></span><span style="font-style: inherit;"><br>Läsnäoleva kuunteleminen on sitä, että kuullaan viesti kuten se on lähetetty, eli tehdään selkeä ja vailla tulkintoja oleva </span><b style="font-style: inherit;"><i>havainto</i></b><span style="font-style: inherit;">. Hyvä vuorovaikuttaja on hyvä kuuntelija. Vuorovaikutus vaatii tämän vuoksi myös ehdotonta läsnäoloa siinä hetkessä, jotta läsnäolevasti kuunnellen pystyy ottamaan viestin vastaan ja tekemään havainnon, joka sisältää myös nonverbaalin viestinnän. Tässä ehdottomaan tärkeää on havainnon ja tulkinnan erottaminen toisistaan. Jos erehdymme tekemään tulkintoja, jotka pohjaavat omiin tunteisiimme, myös omat viestimme värittyvät, eivätkä välttämättä ole enää rakentavia.</span><br><span style="font-weight: inherit;"><br><i>Omien</i></span><span style="font-style: inherit; font-weight: inherit;"> </span><b style="font-style: inherit;">tunteiden ja tarpeiden erottaminen </b><span style="font-style: inherit;">on tärkeää – niin kuunnellessa kuin puhuttaessakin. Omien tunteiden tunnistaminen ei ole välttämättä helppoa. Tunneilmaisussa tulisi myös kyetä erottamaan mikä on tunnetta, mikä puolestaan tarvetta tunteen takana ja mikä taas tunteen aiheuttamaa reaktiota. Tarpeita tunteiden takana voivat olla esimerkiksi tarve tulla kuulluksi, ymmärretyksi tai tarve saada myötätuntoa. Rakentavassa vuorovaikutuksessa on tärkeää tarvittaessa sanoittaa oma tunne ja tarve.<br></span><span style="font-style: inherit; font-weight: inherit;"><br>Kun puhumme hyvästä, rakentavasta ja lempeästä vuorovaikutuksesta huomaamme, että keskiössä onkin ihmisen&nbsp;</span><span style="font-style: inherit; font-weight: bold;">kyky olla yhteydessä&nbsp;</span><span style="font-style: inherit; font-weight: inherit;">omaan itseensä ja lapseen. Kun tunnistamme tarpeemme, halumme, odotuksemme, arvomme ja ajatuksemme, hyväksymme vastuun tunteistamme emmekä syytä niistä toisia. Tunteiden takana on aina tarpeita ja kunkin henkilökohtainen vastuu on selvittää mitä ne ovat. Mitä paremmin onnistumme löytämään yhteyden omiin tarpeisiimme, sen paremmin kykenemme viestimään myötätuntoisesti ja toisaalta, sen paremmin muut voivat reagoida meihin myötätuntoisesti.<br></span><span style="font-style: inherit; font-weight: inherit;"><br>Viimeinen, mutta ei vähäisin seikka rakentavassa vuorovaikutuksessa on&nbsp;</span><span style="font-style: inherit; font-weight: bold;">puhuttujen viestien muodostaminen.&nbsp;</span><span style="font-style: inherit; font-weight: inherit;">Kun olemme kuulleet sekä tunnistaneet tunteemme ja tarpeemme, on meidän ilmaistava ne muille niin, että muut tietävät mitä tarkoitamme ja haluamme sanoa. Rakentavan vuorovaikutuksen ottein sen voisi tehdä selkeän pyynnön muodossa. Pyynnöllä on tarkoitus ilmaista se, mitä toivomme ja&nbsp; pyyntö siis esitetään myönteisessä muodossa. Emme siis sano mitä emme toivo, koska kielteisessä muodossa ilmaistuissa pyynnöissä kuulija ei tiedä varmasti, mitä häneltä tarkkaan ottaen pyydetään. Lisäksi kielteisesti muotoiltu pyyntö todennäköisesti herättää vastustusta. Lempeässä kasvatuksessa tärkeänä pidetään kannustavaa ja kunnioittavaa vuorovaikutusta, jossa ei syytellä, eikä vähätellä vaan keskitytään myönteiseen ja selkeään viestintään. Viestien muotoilun helpottamisessa toimii mainiosti ajatus minä-viestistä, joka muodostuu havainnosta, oman tunteen ilmaisusta ja havainnosta aiheutuvasta konkreettisesta seurauksesta.&nbsp;&nbsp;</span></p>
<p></p>								</div>
				</div>
					</div>
		</div>
				<div class="elementor-column elementor-col-33 elementor-inner-column elementor-element elementor-element-1bae4bf" data-id="1bae4bf" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap">
							</div>
		</div>
				<div class="elementor-column elementor-col-33 elementor-inner-column elementor-element elementor-element-6e43a277" data-id="6e43a277" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap elementor-element-populated">
						<div class="elementor-element elementor-element-ea74e45 elementor-widget elementor-widget-image" data-id="ea74e45" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="image.default">
				<div class="elementor-widget-container">
												<figure class="wp-caption">
										<img loading="lazy" decoding="async" title="Mitä on rakentava vuorovaikutus?" width="351" height="311" src="https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2021/10/Yhteys-itseen-ja-lapseen.png" class="attachment-large size-large wp-image-7006" alt="Yhteys Itseen Ja Lapseen" srcset="https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2021/10/Yhteys-itseen-ja-lapseen.png 351w, https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2021/10/Yhteys-itseen-ja-lapseen-300x266.png 300w" sizes="(max-width: 351px) 100vw, 351px" />											<figcaption class="widget-image-caption wp-caption-text">Rakentava lapsen ja aikuisen välinen vuorovaikutus kuvana</figcaption>
										</figure>
									</div>
				</div>
				<div class="elementor-element elementor-element-86113e7 elementor-widget elementor-widget-text-editor" data-id="86113e7" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="text-editor.default">
				<div class="elementor-widget-container">
									<p></p>
<p><span style="font-weight: inherit;"><span style="font-style: inherit;">Kun puhumme normaalista arkielämän vuorovaikutuksesta, ei aika tietenkään riitä jokaista tilannetta pohtimaan näin huolellisesti. Rakentavaan vuorovaikutukseen yleensä riittää, että on tietoinen asioista, joista se muodostuu ja vastaavasti myös haluaa ilmaista itseään rakentavasti. Harjoittelu tekee mestarin ja hyvä toistaa hyvää, tässäkin asiassa. Parhaassa tapauksessa myös henkilö, kenen kanssa vuorovaikutetaan on tietoinen rakentavasta vuorovaikutuksesta. Aina näin ei kuitenkaan ole, ja silloin voi pyrkiä olemaan mallina. Jos edes toinen vuorovaikuttaa läsnäolevasti, toisen tarpeet kuullen sekä omansa selkeästi ilmaisten, on vuorovaikutuksen laatu taatusti parempi, kuin ilman yhtään rakentavaa vuorovaikuttajaa.&nbsp; </span><br></span><span style="font-weight: inherit;"><br><br><br><br><i>– Petra Masko, yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja&nbsp;</i></span><i>–<br><br><br><br><br></i></p><p><i>Julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 2019.<o:p></o:p></i></p>								</div>
				</div>
					</div>
		</div>
					</div>
		</section>
				<div class="elementor-element elementor-element-f003589 elementor-widget elementor-widget-image" data-id="f003589" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="image.default">
				<div class="elementor-widget-container">
															<img loading="lazy" decoding="async" title="Mitä on rakentava vuorovaikutus?" width="300" height="298" src="https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2018/04/LKV_logo-300x298.png" class="attachment-medium size-medium wp-image-1776" alt="LKV Logo 300x298" srcset="https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2018/04/LKV_logo-e1525204908664.png 300w, https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2018/04/LKV_logo-150x150.png 150w, https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2018/04/LKV_logo-768x762.png 768w, https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2018/04/LKV_logo-1024x1017.png 1024w, https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2018/04/LKV_logo-1200x1191.png 1200w" sizes="(max-width: 300px) 100vw, 300px" />															</div>
				</div>
					</div>
		</div>
					</div>
		</section>
				</div>
		<p>Read more at <a href="https://kiintymysvanhemmuus.fi/rakentava-vuorovaikutus/">Kiintymysvanhemmuus ry</a></p>]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Sanaton vuorovaikutus</title>
		<link>https://kiintymysvanhemmuus.fi/sanaton-vuorovaikutus/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Kiintymysvanhemmuus ry]]></dc:creator>
		<pubDate>Thu, 18 Nov 2021 09:18:47 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Blogi]]></category>
		<category><![CDATA[Lempeän kasvatuksen viikko]]></category>
		<category><![CDATA[aktiivinen kuuntelu]]></category>
		<category><![CDATA[koululaiset]]></category>
		<category><![CDATA[leikki-ikäiset]]></category>
		<category><![CDATA[LKV]]></category>
		<category><![CDATA[minä-viestit]]></category>
		<category><![CDATA[nuoret]]></category>
		<category><![CDATA[rakentava vuorovaikutus]]></category>
		<category><![CDATA[tunteet]]></category>
		<category><![CDATA[vuorovaikutus]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://kiintymysvanhemmuus.fi/?p=8597</guid>

					<description><![CDATA[Vuorovaikutuksella pyrimme tarpeiden täyttöön. Tunteet kertovat meille tarpeistamme. Rakentavaa vuorovaikutusta onkin se, että ihminen kertoo tunteistaan ja tarpeistaan mielekkäällä tavalla [&#8230;]<p>Read more at <a href="https://kiintymysvanhemmuus.fi/sanaton-vuorovaikutus/">Kiintymysvanhemmuus ry</a></p>]]></description>
			<style id="elementor-post-8597">.elementor-8597 .elementor-element.elementor-element-6a3b9eb8{text-align:justify;font-family:"Roboto Slab", Sans-serif;font-size:14px;}.elementor-8597 .elementor-element.elementor-element-42737aee{text-align:justify;font-family:"Roboto Slab", Sans-serif;font-size:14px;}@media(min-width:768px){.elementor-8597 .elementor-element.elementor-element-4a7a057c{width:46.035%;}.elementor-8597 .elementor-element.elementor-element-d0ad358{width:7.555%;}.elementor-8597 .elementor-element.elementor-element-3263803d{width:46.036%;}}</style>							<content:encoded><![CDATA[		<div data-elementor-type="wp-post" data-elementor-id="8597" class="elementor elementor-8597">
						<section class="elementor-section elementor-top-section elementor-element elementor-element-689bf0a7 elementor-section-boxed elementor-section-height-default elementor-section-height-default" data-id="689bf0a7" data-element_type="section" data-e-type="section">
						<div class="elementor-container elementor-column-gap-default">
					<div class="elementor-column elementor-col-100 elementor-top-column elementor-element elementor-element-1588f163" data-id="1588f163" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap elementor-element-populated">
						<section class="elementor-section elementor-inner-section elementor-element elementor-element-13d64d78 elementor-section-boxed elementor-section-height-default elementor-section-height-default" data-id="13d64d78" data-element_type="section" data-e-type="section">
						<div class="elementor-container elementor-column-gap-default">
					<div class="elementor-column elementor-col-33 elementor-inner-column elementor-element elementor-element-4a7a057c" data-id="4a7a057c" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap elementor-element-populated">
						<div class="elementor-element elementor-element-6a3b9eb8 elementor-widget elementor-widget-text-editor" data-id="6a3b9eb8" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="text-editor.default">
				<div class="elementor-widget-container">
									<p><span style="font-weight: 400;">Vuorovaikutuksella pyrimme tarpeiden täyttöön. Tunteet kertovat meille tarpeistamme. Rakentavaa vuorovaikutusta onkin se, että ihminen kertoo tunteistaan ja tarpeistaan mielekkäällä tavalla (minäviestit)  ja kuuntelee toisten tunteiden ja tarpeiden ilmaisuja hyväksyvän uteliaasti (aktiivinen kuuntelu).<br /></span><span style="font-style: inherit;"><br />Suurin osa vuorovaikutuksesta on sanatonta: äänensävyjä ja sanojen painotuksia, puheen rytmiä, taukoja ja korkeuden vaihteluita,  ilmeitä ja eleitä, asentoja ja lihaskireyksiä, katseita… Myös sanattomilla viesteillä ilmaistaan tunteita ja tarpeita sekä arvoja ja ajatuksia. Sanattomin viestein välittyy myös se, mitä ihminen ei osaa sanoittaa – ihmisen tiedostamaton mieli. Jos sanallinen ja sanaton viesti ovat ristiriidassa, vastaanottaja tulkitsee tilanteen sanattomien vihjeiden mukaan. Annan tästä muutamia esimerkkejä:</span></p><h2 class="kv-subheading"><strong>Esimerkki 1:</strong></h2><p><span style="font-weight: 400;">Molempien lasteni on hankalaa syödä vieraissa paikoissa ja saankin usein kuulla, että lapseni eivät ole syöneet. Tämä itsessään neutraali ja tosi toteamus voi saada erilaisia merkityksiä riippuen siitä, millä ilmeellä ja äänensävyllä se kerrotaan. Jos aikuinen arvostaa sitä, että lapsi syö ennakkoluulottomasti, tämä voi näkyä aikuisen sanattomassa vuorovaikutuksessa halveksuntana. Aikuinen saattaa tiedostamattaan pitää lapsen syömättömyyttä jopa loukkauksena, esimerkiksi silloin, jos aikuinen arvottaa kasvattamisessa tärkeimmäksi lapsen fyysisten tarpeiden täyttämisen. Tällöin sanattomasta vuorovaikutuksesta voi aistia vihaa. Lapset ovat taitavia nappaamaan sanattomasta vuorovaikutuksesta vihjeitä siitä, mitä heiltä odotetaan, ja lapset tulkitsevat herkästi olevansa itse viallisia, jos he eivät täytä aikuisen odotuksia.</span></p><h2 class="kv-subheading"><strong>Esimerkki 2:</strong></h2><p><span style="font-weight: 400;">Avauduin kahdelle eri ihmiselle samasta asiasta. Molempien vastaus oli sama: </span><i><span style="font-weight: 400;">“Ihan kauheaa!”</span></i><span style="font-weight: 400;">. Ensimmäisen ihmisen sanattomat viestit kertoivat minulle lisäksi: “Olen kokenut tuon ihan saman, se tuntuu niin vaikealta! Ymmärrän sinua ja olen valmis kuuntelemaan!” Toisen sanaton vuorovaikutus taas kertoi: “Ei sinun pitäisi tuntea noin, vaihdetaan puheenaihetta!” Ensimmäisen ihmisen kanssa oloni helpottui, koska koin tulleeni hyväksytyksi. Aloin jopa löytää ratkaisuja ongelmaani sisältäni. Toisen kanssa tunsin itseni täysin mitättömäksi. Aloin torjua ongelmaani, mikä paisutti sitä entisestään.<br /></span><span style="font-style: inherit;"><br />Vasta myöhemmin ymmärsin, että kummankaan reaktio ei kertonut minusta, vaan heistä  itsestään. Ensimmäinen oli tiedostanut ja hyväksynyt itsessään ne tunteet ja ajatukset, joita hänelle purin. Toisen saattoi olla hankalaa hyväksyä minussa asioita, joita hän ei ollut vielä valmis kohtaamaan itsessäänkään. Toisen yläpuolelle asettuminen ja aiheen sivuuttaminen voivat olla tiedostamattomia keinoja välttää kohtaamasta omia heikkouksia.</span></p><h2 class="kv-subheading"><strong>Esimerkki 3:</strong></h2><p><span style="font-weight: 400;">Lapseni olisi halunnut pitää kerhossa kaikki lelut itsellään, niin ettei muille jäisi mitään. Kotona hän haukkui kerhon henkilökunnan, joka oli käskenyt jakaa leluja myös muille. “Taidat olla pettynyt, kun et saanut kaikkia leluja”, sanoin hänelle. Sanaton vuorovaikutukseni paljasti alitajuiset ajatukseni: </span><i><span style="font-weight: 400;">“Oletpa itsekäs, ei kaikkea voi saada! En jaksaisi toistaa tätä joka päivä!”</span></i> <i><span style="font-weight: 400;">“Enkä ole!!!”</span></i><span style="font-weight: 400;"> lapseni huusi todella vihaisena.<br /></span><span style="font-style: inherit;"><br />Seuraavalla kerralla olin tunnistanut alitajuiset ajatukseni; olin tulkinnut lapseni käytöksen itsekkyydeksi, koska en ollut sallinut itselleni edes perustarpeideni </span><i style="font-weight: inherit;">”itsekästä” </i><span style="font-style: inherit;">täyttämistä. Sanoin samat sanat, mutta sanaton vuorovaikutus kertoi tällä kertaa: </span><i style="font-weight: inherit;">“Ymmärrän, että jakaminen on sinulle vielä vaikeaa. Hyväksyn vihan tunteesi ja autan sinua selviytymään sen kanssa.”</i><span style="font-style: inherit;"> Tällä kertaa lapsi myönsi pettymyksensä ja rauhoittui.</span></p><h2 class="kv-subheading"><strong>Esimerkki 4:</strong></h2><p style="font-size: 14px; font-style: normal; font-weight: 400;">Perustelen erityislapselleni usein, miksi jotain täytyy tehdä. Joskus perustelin asioita pelosta; pyrin lapseni reaktioita kontrolloimalla täyttämään omaa turvallisuuden tarvettani. <i>“Minun on pakko perustella, ettet raivostu”</i>, viestin sanattomasti lapselleni. Sittemmin opin kartuttamaan luottamusta elämään eri lähteistä ja katsomaan hankalia tilanteita enemmän lapsen tarpeista käsin. Sanaton viestini muuttui itsestään muotoon: <i>“Tiedän, kuinka tärkeää asioiden syiden ymmärtäminen on sinulle, ja haluan pyyteettömästi helpottaa oloasi.”<br /></i><br />Sanaton vuorovaikutus siis paljastaa, yritämmekö ymmärtää toisen näkökulmaa ja hyväksymmekö toisen tavan olla, tuntea ja ajatella. Kuulluksi, ymmärretyksi  ja hyväksytyksi tulemisen tunne on hyvinvoinnillemme tärkeää. Miksi kuitenkin meidän ihmisten on niin usein vaikeaa olla hyväksyviä ja läsnä?</p><p style="font-size: 14px; font-style: normal; font-weight: 400;"> </p>								</div>
				</div>
					</div>
		</div>
				<div class="elementor-column elementor-col-33 elementor-inner-column elementor-element elementor-element-d0ad358" data-id="d0ad358" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap">
							</div>
		</div>
				<div class="elementor-column elementor-col-33 elementor-inner-column elementor-element elementor-element-3263803d" data-id="3263803d" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap elementor-element-populated">
						<div class="elementor-element elementor-element-42737aee elementor-widget elementor-widget-text-editor" data-id="42737aee" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="text-editor.default">
				<div class="elementor-widget-container">
									<p>Uskon, että syyt löytyvät lapsuudesta. Jos olemme ajatelleet, halunneet tai tunteneet lapsina jotain, meille on saatettu viestiä, että niin ei pitäisi ajatella, haluta tai tuntea. Kuvittele vaikka tilanne, jossa lapsi kertoo vanhemmalle tämän olevan vihainen, silloin kun aikuinen ei sitä itse tahdo myöntää. “En minä ole vihainen!” aikuinen saattaa huutaa. Aikuinen saattaa pukea lasta tavalla, joka viestii vihasta, vaikka omien sanojensa mukaan hän <i>“vain auttaa”</i>. Jos lapsi kaatuu ja itkee, hänelle saatetaan sanoa: ”Ei se sattunut!” Lapsi saa toistuvasti ristiriitaista viestiä ja alkaa epäillä, uskoako omaa tunnetta vai toisen sanoja. Lisäksi, jos lapsen ei anneta tehdä päätöksiä itsemääräämisoikeutensa alueelle kuuluvissa asioissa (esimerkiksi siinä, onko hänellä pissahätä), vahvistuu ajatus: <i>“Toinen tietää minua paremmin, mitä tunnen.”<br /></i><span style="font-style: inherit; font-weight: inherit;"><br />Opimme lapsina epäilemään omia tunteitamme ja sisäistämme niiden tilalle ympäristön ihmisten ajatuksia, jotta tulisimme hyväksytyiksi. Jos emme kykene hyväksymään edes omia tunteitamme ja ajatuksiamme, voi olla vaikeaa hyväksyä toisenkaan autenttisuutta.<br /></span><span style="font-style: inherit; font-weight: inherit;"><br />Aikuisina koemme jatkuvaa mielen sisäistä ristiriitaa oman totuutemme (syvimmät tunteemme) ja opitun </span><i style="font-weight: inherit;">“totuuden”</i><span style="font-style: inherit; font-weight: inherit;"> välillä. Jos lopetamme itsemme hylkäämisen (tuomme esille oman totuutemme), koemme olevamme vaarassa tulla muiden hylkäämiksi.<br /></span><span style="font-style: inherit; font-weight: inherit;"><br />Kuvittele tilanne, jossa puhekumppanisi puhuu pahaa parhaasta ystävästäsi tietämättä suhteestanne. Saatat olla lapsena sisäistänyt ympäristöstä ajatuksen, että </span><i style="font-weight: inherit;">“yhteyden toiseen ihmiseen saa helpoiten valitsemalla yhteisen vihollisen</i><span style="font-style: inherit; font-weight: inherit;">” tai “</span><i style="font-weight: inherit;"> yhteyden laatua tärkeämpää on se, että yhteys syntyy”</i><span style="font-style: inherit; font-weight: inherit;">. Saatat myös olla oppinut, että </span><i style="font-weight: inherit;">“olet vastuussa toisen tunteista”.</i><span style="font-style: inherit; font-weight: inherit;"> Tällöin saatat jättää kertomatta poikkeavan mielipiteesi, koska paljastuksesi voisi saada puhekumppanisi kokemaan häpeää ja </span><i style="font-weight: inherit;">“hylkäämään” </i><span style="font-style: inherit; font-weight: inherit;">sinut. Voit katsoa toista silmiin ja yrittää hymyillä, mutta sanaton vuorovaikutuksesi paljastaa, että jokin vaivaa sinua. (Saatat soveltaa vastuuajatusta myös toisin perin: selittelet itsellesi jäävää hankalaa tunnetta sillä, että </span><i style="font-weight: inherit;">ympäristö on vastuussa sinun tunteistasi. </i><span style="font-style: inherit; font-weight: inherit;">Ajattelet, että hankala olotilasi johtuu suoraan toisen puheista, vaikka taustalla on paljon monimutkaisempi, oman alitajuntasi sisäinen prosessi, joka on saanut sinut hylkäämään itsesi.)<br /></span><span style="font-style: inherit; font-weight: inherit;"><br />Sanaton vuorovaikutus on osittain tietoisesti ohjailtavissa, mutta suuri osa sanattomasta vuorovaikutuksesta on kuitenkin alitajuntamme ohjaamaa. Esimerkiksi aidon hymyn voi erottaa tekohymystä, koska emme kykene liikuttamaan tietoisesti kaikkia niitä lihaksia, joita tiedostamaton mielemme liikuttaa aidon hymyn aikana. (Osa aikuisista on kokemukseni mukaan menettänyt tämän erottelukyvyn opittuaan luottamaan enemmän sanoihin ja </span><i style="font-weight: inherit;">“järkeen”</i><span style="font-style: inherit; font-weight: inherit;"> kuin sanattomaan vuorovaikutukseen ja omiin tunteisiin.)<br /></span><span style="font-style: inherit; font-weight: inherit;"><br />Alitajunta siis ohjaa sanatonta vuorovaikutusta. Sanaton vuorovaikutus taas kattaa suurimman osan vuorovaikutuksesta. Tästä syystä toisen ihmisen lempeään kohtaamiseen eivät riitä pelkät lempeät sanat. Myös ihmisen alitajuisten uskomusten täytyy olla linjassa sen kanssa, mitä hän sanoo.<br /></span><span style="font-style: inherit; font-weight: inherit;"><br />Onneksi alitajuntaa voi harjoittaa! Ihminen voi laittaa merkille toistuvia reagointitapojaan ja vetää niistä johtopäätöksiä joko itse tai terapeutin avustuksella. Omia arvojaan voi pohtia tietoisesti ja miettiä, mikä estää (ja edistää!) niiden toteuttamista. Oivalluksia tulee harjoitella arjessa toistuvasti, jotta vanhat aivoyhteydet korvautuisivat uusilla.<br /></span><span style="font-style: inherit; font-weight: inherit;"><br />Tavoitteena voidaan pitää omien syvimpien tunteiden ja tarpeiden tunnistamista, hyväksymistä ja mielekästä ilmaisua. Tämän jälkeen on mahdollista hyväksyä myös toisen tunteet ja tarpeet ja antaa toisen ilmaista niitä. Intiimein yhteys ihmisten välille syntyy, </span><span style="font-weight: inherit;"><span style="font-style: inherit;">kun molemmat saavat toimia omista totuuksistaan käsin ja tuntea itsensä samalla hyväksytyiksi. Tällöin myös sanallinen ja sanaton vuorovaikutus ovat sopusoinnussa keskenään.</span><br /></span></p><p><i>– Sonja Häkkinen </i><i>–<br /></i><span style="font-weight: inherit;"><i><br />PS. </i><span style="font-style: inherit;">Sanattomalla vuorovaikutuksella voi vaikuttaa hurjan paljon lapsen kokemaan stressitilaan. Lukaisepa vaikka Sajaniemen ym. teos </span></span>“Stressin säätely. Kehityksen, vuorovaikutuksen ja oppimisen ydin.”<br /><br /><br /><br /></p><p><i>Julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 2019.</i></p>								</div>
				</div>
					</div>
		</div>
					</div>
		</section>
				<div class="elementor-element elementor-element-2f2805d elementor-widget elementor-widget-image" data-id="2f2805d" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="image.default">
				<div class="elementor-widget-container">
															<img loading="lazy" decoding="async" title="Sanaton vuorovaikutus" width="300" height="298" src="https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2019/05/LKV_logo-300x298.png" class="attachment-medium size-medium wp-image-2718" alt="lkv logo" srcset="https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2019/05/LKV_logo-300x298.png 300w, https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2019/05/LKV_logo-150x150.png 150w, https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2019/05/LKV_logo-768x762.png 768w, https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2019/05/LKV_logo-1024x1017.png 1024w, https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2019/05/LKV_logo-1200x1191.png 1200w" sizes="(max-width: 300px) 100vw, 300px" />															</div>
				</div>
					</div>
		</div>
					</div>
		</section>
				</div>
		<p>Read more at <a href="https://kiintymysvanhemmuus.fi/sanaton-vuorovaikutus/">Kiintymysvanhemmuus ry</a></p>]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Saako joulun alla tuntea?</title>
		<link>https://kiintymysvanhemmuus.fi/saako-joulun-alla-tuntea/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Kiintymysvanhemmuus ry]]></dc:creator>
		<pubDate>Tue, 16 Nov 2021 09:37:38 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Blogi]]></category>
		<category><![CDATA[joulu]]></category>
		<category><![CDATA[joulupukki]]></category>
		<category><![CDATA[koululaiset]]></category>
		<category><![CDATA[lahjat]]></category>
		<category><![CDATA[lapsi]]></category>
		<category><![CDATA[leikki-ikäiset]]></category>
		<category><![CDATA[tarinat]]></category>
		<category><![CDATA[tunne-elämä]]></category>
		<category><![CDATA[tunteet]]></category>
		<category><![CDATA[uhkailu]]></category>
		<category><![CDATA[vanhemmuus]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://kiintymysvanhemmuus.fi/?p=8378</guid>

					<description><![CDATA[Lyhyesti Kun lasta uhkaillaan joulupukilla, tontuilla tai lahjojen menettämisellä, hän oppii, etteivät kielteiset tunteet ole sallittuja. Lapsi ei kiukuttele ilkeyttään. [&#8230;]<p>Read more at <a href="https://kiintymysvanhemmuus.fi/saako-joulun-alla-tuntea/">Kiintymysvanhemmuus ry</a></p>]]></description>
			<style id="elementor-post-8378">.elementor-8378 .elementor-element.elementor-element-633cb674{text-align:justify;font-family:"Roboto Slab", Sans-serif;font-size:14px;}.elementor-8378 .elementor-element.elementor-element-3ed3cbde{text-align:justify;font-family:"Roboto Slab", Sans-serif;font-size:14px;}.elementor-8378 .elementor-element.elementor-element-d09da8d{text-align:center;}.elementor-8378 .elementor-element.elementor-element-b025eb1{text-align:justify;font-family:"Roboto Slab", Sans-serif;font-size:14px;}.elementor-8378 .elementor-element.elementor-element-957023f{text-align:justify;font-family:"Roboto Slab", Sans-serif;font-size:14px;}.elementor-8378 .elementor-element.elementor-element-2640e69 .elementor-icon-wrapper{text-align:center;}.elementor-8378 .elementor-element.elementor-element-2640e69.elementor-view-stacked .elementor-icon{background-color:#7A6661;}.elementor-8378 .elementor-element.elementor-element-2640e69.elementor-view-framed .elementor-icon, .elementor-8378 .elementor-element.elementor-element-2640e69.elementor-view-default .elementor-icon{color:#7A6661;border-color:#7A6661;}.elementor-8378 .elementor-element.elementor-element-2640e69.elementor-view-framed .elementor-icon, .elementor-8378 .elementor-element.elementor-element-2640e69.elementor-view-default .elementor-icon svg{fill:#7A6661;}.elementor-8378 .elementor-element.elementor-element-2640e69 .elementor-icon{font-size:20px;}.elementor-8378 .elementor-element.elementor-element-2640e69 .elementor-icon svg{height:20px;}.elementor-8378 .elementor-element.elementor-element-8d350df{--divider-border-style:solid;--divider-color:#AF928A;--divider-border-width:3px;}.elementor-8378 .elementor-element.elementor-element-8d350df .elementor-divider-separator{width:15%;margin:0 auto;margin-center:0;}.elementor-8378 .elementor-element.elementor-element-8d350df .elementor-divider{text-align:center;padding-block-start:0px;padding-block-end:0px;}.elementor-8378 .elementor-element.elementor-element-5eda6167 > .elementor-widget-container{margin:0px 0px 0px 050px;}.elementor-8378 .elementor-element.elementor-element-5eda6167 .elementor-toggle-title{font-family:"Amatic SC", Sans-serif;font-size:20px;}.elementor-8378 .elementor-element.elementor-element-5eda6167 .elementor-tab-content{font-family:"Roboto Slab", Sans-serif;font-size:11px;}.elementor-8378 .elementor-element.elementor-element-97be46d{font-family:"Roboto Slab", Sans-serif;font-size:14px;}.elementor-8378 .elementor-element.elementor-element-47e9fd26 > .elementor-element-populated, .elementor-8378 .elementor-element.elementor-element-47e9fd26 > .elementor-element-populated > .elementor-background-overlay, .elementor-8378 .elementor-element.elementor-element-47e9fd26 > .elementor-background-slideshow{border-radius:0px 0px 0px 0px;}.elementor-8378 .elementor-element.elementor-element-47e9fd26 > .elementor-element-populated{transition:background 0.3s, border 0.3s, border-radius 0.3s, box-shadow 0.3s;margin:0px 0px 0px 0px;--e-column-margin-right:0px;--e-column-margin-left:0px;}.elementor-8378 .elementor-element.elementor-element-47e9fd26 > .elementor-element-populated > .elementor-background-overlay{transition:background 0.3s, border-radius 0.3s, opacity 0.3s;}@media(max-width:767px){.elementor-8378 .elementor-element.elementor-element-8d350df .elementor-divider-separator{width:18%;margin:0 auto;margin-center:0;}.elementor-8378 .elementor-element.elementor-element-8d350df .elementor-divider{text-align:center;}}@media(min-width:768px){.elementor-8378 .elementor-element.elementor-element-db68dbe{width:46.035%;}.elementor-8378 .elementor-element.elementor-element-119803d2{width:7.555%;}.elementor-8378 .elementor-element.elementor-element-480418f3{width:46.036%;}}</style>							<content:encoded><![CDATA[		<div data-elementor-type="wp-post" data-elementor-id="8378" class="elementor elementor-8378">
						<section class="elementor-section elementor-top-section elementor-element elementor-element-b6cdab4 elementor-section-boxed elementor-section-height-default elementor-section-height-default" data-id="b6cdab4" data-element_type="section" data-e-type="section">
						<div class="elementor-container elementor-column-gap-default">
					<div class="elementor-column elementor-col-100 elementor-top-column elementor-element elementor-element-5c5d373d" data-id="5c5d373d" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap elementor-element-populated">
						<div class="elementor-element elementor-element-316c513 kv-kooste elementor-widget elementor-widget-text-editor" data-id="316c513" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="text-editor.default">
				<div class="elementor-widget-container">
									<p><strong>Lyhyesti</strong></p><ul><li>Kun lasta uhkaillaan joulupukilla, tontuilla tai lahjojen menettämisellä, hän oppii, etteivät kielteiset tunteet ole sallittuja.</li><li>Lapsi ei kiukuttele ilkeyttään. Kiukun takana on aina jokin syy, esimerkiksi väsymys tai läheisyyden kaipuu, ja pienen lapsen itsesäätely on vasta kehittymässä.</li><li>Joulun alla jännitys ja tavallisesta poikkeava arki voivat kuormittaa lasta, ja ylikuormitus purkautuu usein kiukkuna.</li><li>Joulupukki ja tontut voivat silti olla perheen yhteinen satu, kunhan niillä ei uhkailla.</li></ul>								</div>
				</div>
				<div class="elementor-element elementor-element-633cb674 elementor-widget elementor-widget-text-editor" data-id="633cb674" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="text-editor.default">
				<div class="elementor-widget-container">
									<p><i>Ostoskeskuksessa käy kuhina. On viimeinen lauantai ennen joulua ja ihmiset ovat lähteneet jouluostoksille. Osa kiertää kauppoja määrätietoisen näköisesti, toiset istuvat rauhassa kahvila- tai ravintolapöydissä ja muutamat säntäilevät edestakaisin hiki otsalla. Kauppojen sisälle ja käytävien varsille ripustetut joulukoristeet loistavat kauniisti, ja tutut laulut kaikuvat kauppakeskuksen kaiuttimista. </i>Y<i>htäkkiä eteeni ostoskeskuksen käytävälle pysähtyy pieni, tupsupipoinen tyttö. “Minä haluan karkkia!” tyttö huudahtaa.</i></p><p><i>Lapsen äiti ei suostu vaatimukseen, jolloin tyttö toistaa vaatimuksensa aiempaa ponnekkaammin. Kun tytön äiti ei vieläkään myönny, yltyvät voimakkaat vaatimukset itkun ja huudon sekoitukseksi. “Jos et nyt lopeta, et saa tänä vuonna yhtään joululahjaa!” tuskastunut äiti tiuskaisee.</i></p>								</div>
				</div>
				<section class="elementor-section elementor-inner-section elementor-element elementor-element-51f37dbc elementor-section-boxed elementor-section-height-default elementor-section-height-default" data-id="51f37dbc" data-element_type="section" data-e-type="section">
						<div class="elementor-container elementor-column-gap-default">
					<div class="elementor-column elementor-col-33 elementor-inner-column elementor-element elementor-element-db68dbe" data-id="db68dbe" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap elementor-element-populated">
						<div class="elementor-element elementor-element-3ed3cbde elementor-widget elementor-widget-text-editor" data-id="3ed3cbde" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="text-editor.default">
				<div class="elementor-widget-container">
									<p><span style="font-style: inherit;">Edellä kuvailtu, kuviteltu tilanne voisi hyvin olla otettu myös tosielämästä. On edelleen yleistä, että joulun alla lapsia uhkaillaan joulupukilla, ikkunan takana kurkkivilla tontuilla ja lahjattomuudella. Kyseessä on vanha perinne, jonka mukaan joulupukki tuo lahjoja vain </span><i style="font-weight: inherit;">“kilteille lapsille”</i><span style="font-style: inherit;">. Ei-toivotusti käyttäytyvät, </span><i style="font-weight: inherit;">“tuhmat lapset” </i><span style="font-style: inherit;">saavat lahjojen sijaan risuja.<br /></span><span style="font-style: inherit;"><br />Vanhempi tuskin tarkoittaa uhkauksillaan mitään pahaa. Lahjattomuudella pelottelu lienee suurelle osalle vanhemmista tuttu tapa jo omasta lapsuudesta, eikä sitä välttämättä tuttuutensakaan vuoksi tule kyseenalaistettua. Aikuisen silmin perinne saattaa näyttäytyä vain hauskana joulutarinana tai tervetulleena helpotuskeinona kiireisen arjen keskellä. Perinteen ja sen tarpeellisuuden pohtiminen uudestaan kuitenkin kannattaa, sillä joulupukilla uhkailu ja tontuilla pelottelu voi olla lapselle monella tavalla haitallista. </span></p><h2 class="kv-subheading"><b>Onkos täällä kilttejä lapsia?</b></h2><p><span style="font-weight: 400;">Kun mietitään, miten joulua edeltävä uhkailu vaikuttaa lapseen, täytyy aloittaa sanoista </span><i><span style="font-weight: 400;">“kiltti”</span></i><span style="font-weight: 400;"> ja </span><i><span style="font-weight: 400;">“tuhma”</span></i><span style="font-weight: 400;">. Voisi sanoa, että aikuisen mielestä lapsi on kiltti silloin, kun hän toimii aikuisen toivomalla tavalla, ja tuhma silloin, kun hän ei käyttäydy siten kuin aikuinen toivoisi. Sanat “kiltti” ja “tuhma” ovat kuitenkin jo itsessään ongelmallisia käsitteitä, sillä niiden taustalla on ajatus siitä, että toimiessaan ei-toivotusti lapsi tekisi sen tahallaan. <br /></span><span style="font-style: inherit;"><br />On hyvä muistaa, että lapsen ei-toivotun käytöksen takana on aina jokin syy. Kun lapsi itkee tai on vihainen, hän ei tee sitä ilkeyttään, vaan haastavan käytöksen takana on jotain muuta, esimerkiksi jokin täyttymätön tarve. Muun muassa päiväkotipäivän aiheuttama väsymys ja läheisyydenkaipuu voivat illalla purkautua lisääntyneenä kiukkuisuutena.  <br /></span><span style="font-style: inherit;"><br />Pieni lapsi ei kykene hallitsemaan tunteitaan ja käytöstään samalla tavalla kuin aikuinen. Hänellä ei vielä ole keinoja, joita osaisi hyödyntää rauhoittuakseen. Esimerkiksi lapsen itsesäätelykyky, eli kyky säädellä tunteitaan, kognitiivista toimintaansa ja käyttäytymistään, sekä impulssikontrolli, eli se, kuinka hyvin lapsi pystyy vastustamaan halua, kiusausta tai mielijohdetta, ovat vasta kehittymässä. Vanhemman apu, tuki ja turva on lapselle tärkeää, erityisesti juuri silloin, kun lapsi kohtaa vaikean tunteen. Kun vanhempi näissäkin hetkissä kohtaa lapsen empaattisesti ja rauhallisesti, oppii lapsi pikkuhiljaa tunnistamaan tunteitaan ja toimimaan niiden kanssa. <br /></span><span style="font-style: inherit;"><br />Lapsen tulee saada kokea, että häntä rakastetaan ja että hän on lahjojen arvoinen aina, silloinkin, kun hän on kiukkuinen, surullinen tai väsynyt. Voi hyvin sanoa, ettei ole olemassa kilttejä tai tuhmia lapsia. On vain lapsia, täynnä erilaisia tunteita ja tarpeita.</span></p>								</div>
				</div>
				<div class="elementor-element elementor-element-d09da8d elementor-widget elementor-widget-image" data-id="d09da8d" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="image.default">
				<div class="elementor-widget-container">
															<img loading="lazy" decoding="async" title="Saako joulun alla tuntea?" width="940" height="788" src="https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2019/12/blogiin-1.jpg" class="attachment-large size-large wp-image-3334" alt="Blogiin 1" srcset="https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2019/12/blogiin-1.jpg 940w, https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2019/12/blogiin-1-300x251.jpg 300w, https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2019/12/blogiin-1-768x644.jpg 768w" sizes="(max-width: 940px) 100vw, 940px" />															</div>
				</div>
				<div class="elementor-element elementor-element-b025eb1 elementor-widget elementor-widget-text-editor" data-id="b025eb1" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="text-editor.default">
				<div class="elementor-widget-container">
									<h2 class="kv-subheading"><b>Joulupukilla ja tontuilla uhkailun vaikutukset </b></h2><p><span style="font-style: inherit;">Kuten sanottu, lahjattomuudella, joulupukilla ja tontuilla uhkailulla voi olla monia haitallisia vaikutuksia lapseen. Arjessa usein toistuvat uhkaukset vaikuttavat esimerkiksi lapsen tunnekehitykseen ja siihen, miten lapsi oppii toimimaan toisten ihmisten kanssa. </span></p><p><span style="font-style: inherit;"><br />Lapsen tunne-elämän kannalta on tärkeää, että hän oppisi kaikkien tunteiden olevan yhtä sallittuja. Kun vanhempi kuitenkin sanoo lapselle, ettei lapsi saa lahjoja, jos kiukuttelee, viestittää hän samalla, etteivät kielteiset tunteet ole sallittuja joulun alla. Jos lapsi kokee, että vaikeiden tunteiden näyttäminen on kiellettyä, hän saattaa oppia kieltämään ja piilottamaan ne. Tällöin lapsi jää yksin vaikeiden asioiden ja niistä selviämisen kanssa eikä välttämättä opi tunnistamaan omia tunteitaan, hallitsemaan niitä tai toimimaan rakentavasti niiden kanssa. <br /></span><span style="font-style: inherit;"><br />Sisään padotut tunteet ovat ihmiselle haitaksi, sillä ne kuluttavat sisältä. Ne vaarantavat mielenterveyden ja aiheuttavat haasteita ihmissuhteisiin. Stressaavan kokemuksen kanssa toistuvasti yksin jääminen myös muokkaa lapsen aivoja ja kehoa vaikuttaen hänen mahdollisuuksiinsa toimia tulevaisuudessa. Pitkään ja arjessa toistuvasti jatkuvat uhkaukset ja pelottelut voivat myös aiheuttaa lapselle painajaisia ja lisätä hänen arkuuttaan. <br /></span><span style="font-style: inherit;"><br />Kaiken lisäksi lapset oppivat tehokkaasti mallista. Senkin takia vanhemman olisi hyvä toimia tavalla, jonka toivoo myös lapsensa oppivan. Lapsen empaattinen kohtaaminen opettaa lasta toimimaan empaattisesti myös toisia kohtaan. Voi miettiä, mitä lapsen uhkaileminen joulupukilla sen sijaan opettaa.<br /></span><span style="font-style: inherit;"><br />Toki yksi tai kaksi heikolla hetkellä ääneen lausuttua joulupukkiuhkausta ei vielä aiheuta mitään edellä kuvaillun kaltaisia ongelmia. Joulun pitäisi kuitenkin olla ilon aikaa, ja jo siitä syystä olisi hyvä pyrkiä toimimaan lapsen kanssa yhdessä, ei toisiaan vastaan, myös vaikeammissa paikoissa. Jos uhkaukset ovat sallittuja ja läsnä joulun aikaan, ovat ne kenties helpommin osa perheen arkea myös muulloin. </span></p><h2 class="kv-subheading"><b>Kohtele toista niin kuin toivoisit itseäsi kohdeltavan</b></h2><p><i>Joukko työntekijöitä on kerääntynyt työpaikan kokoushuoneeseen. He katselevat toisiaan kummastellen ja miettivät, miksi työnantaja kutsui heidät kaikki paikalle sinä aamuna. Hetken kuluttua pomo astuu sisään. <br /></i><i style="font-weight: inherit;"><br />“Hyvää huomenta kaikille,” hän toivottaa iloisesti. <br /></i><i style="font-weight: inherit;"><br />Pian työntekijöille selviää, että tapaaminen on järjestetty, jotta työnantaja pystyy selventämään uutta joulukuista käytäntöä. Käytännön mukaan työntekijä menettää palkkansa, mikäli hän tekee töissä virheen joulun alla. <br /></i><i style="font-weight: inherit;"><br />Illalla Mari tuntee itsensä väsyneeksi ja hänen päätään särkee, kun hän palaa kotiin. Työpäivä on ollut raskas, ja työnantajan aamulla ilmoittama uhkaus painaa hänen mieltään. Hän haluaa pian päästä kertomaan asiasta puolisolleen.</i><span style="font-weight: inherit;"><br /></span></p>								</div>
				</div>
					</div>
		</div>
				<div class="elementor-column elementor-col-33 elementor-inner-column elementor-element elementor-element-119803d2" data-id="119803d2" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap">
							</div>
		</div>
				<div class="elementor-column elementor-col-33 elementor-inner-column elementor-element elementor-element-480418f3" data-id="480418f3" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap elementor-element-populated">
						<div class="elementor-element elementor-element-957023f elementor-widget elementor-widget-text-editor" data-id="957023f" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="text-editor.default">
				<div class="elementor-widget-container">
									<p style="font-size: 14px;"><span style="font-weight: inherit; font-style: normal;">“</span><i style="font-weight: inherit; font-style: normal;">Mikä sinua nyt taas vaivaa?” Marin puoliso kysyy, kun Mari astuu keittiöön ja mies huomaa, että Maria itkettää.&nbsp;<br></i><i style="font-weight: inherit;"><br><span style="font-style: normal;">“Kuule, jos sinä nyt joulun alla viitsit kiukutella, minä perun kaikki meidän lomasuunnitelmamme. Enkä kyllä auta joulusiivouksessakaan!”</span><br></i><span style="font-weight: inherit;"><i><br></i><span style="font-style: inherit;">Kun uhkailu siirretään aikuisten maailmaan, kuten yllä olevassa esimerkissä, kuulostaa se nimenomaan keksityltä jutulta ja epäasialliselta käytökseltä. Kovin moni aikuinen tuskin mukisematta hyväksyisi palkattomuudella tai lomasuunnitelmien perumisella uhkailua. Siitä huolimatta joulun alla monet lapset joutuvat kuulemaan uhkauksia, jotka heistä saattavat tuntua aivan yhtä isoilta.&nbsp;<br></span></span><span style="font-weight: inherit;"><br><span style="font-style: inherit;">Aikuiselle on todennäköisesti itsestään selvää, ettei lapsi oikeasti jää ilman lahjoja, minkä vuoksi saattaa unohtua, että lapsi voi ottaa uhkauksen kirjaimellisesti. Lapsi voi joulun alla aidosti pelätä ja olla huolissaan siitä, tuoko pukki hänelle sinä vuonna lahjoja. Myös ikkunan takana kurkkivat tontut saattavat pelottaa lasta, eikä se ole mikään ihme. Miltä meistä aikuisista tuntuisi, jos epäilisimme, että oman kotimme ikkunan takana saattaisi olla joku tarkkailemassa käytöstämme?&nbsp;</span><br></span><span style="font-weight: inherit;"><br><i style="font-style: inherit;">“</i><i>Kohtele toista niinkuin toivoisit itseäsi kohdeltavan</i><i style="font-style: inherit;">”&nbsp;</i></span><span style="font-style: inherit;"><span style="font-weight: inherit;">on hyvä periaate. Uhkailut tuskin tuntuisivat aikuisista kovin mukavalta, joten ne kannattaa unohtaa myös lasten kohdalla.</span></span></p><div><h2 class="kv-subheading" style="font-style: normal;"><span style="font-weight: 700;">Joulu on jännittävää aikaa</span></h2></div>
<p style="font-size: 14px;"><span style="font-weight: inherit; font-style: inherit;">Juuri joulukuussa kiltteyden vaatiminen kuulostaa hankalalta. Joulua edeltävät viikot ovat usein aikuisille kiireisiä, mahdollisesti stressaaviakin, saattaahan heillä olla paljon tekemistä ennen joulun viettoon hiljentymistä. Monet hankkivat joululahjoja tai valmistavat niitä itse, siivoavat kotia sekä laittavat jouluruokia ja leipovat herkkuja. Lisäksi takana on pitkä, pimeä syksy, ja töissäkin saattaa olla kiirettä.&nbsp;<br></span><span style="font-weight: inherit; font-style: inherit;"><br>Koska lapsilla ei ole hoidettavanaan samanlaisia velvollisuuksia, voi aikuisilta unohtua, että myös lapsille joulu on poikkeuksellisen jännittävää aikaa. Usein joulun alla tapahtuu kaikenlaista normaalista poikkeavaa myös lasten elämässä. Kotona valmistellaan joulua, kouluissa ja päiväkodeissa harjoitellaan joulujuhlia ja vapaa-ajallakin saattaa olla erilaisia jouluun liittyviä tapahtumia. Sen lisäksi aika ennen joulua on täynnä kutkuttavaa jännitystä ja odotusta. Vaikka joulupuuhat pääosin ovatkin hauskoja ja lapset yleisesti ottaen rakastavat joulua, voivat he myös ylikuormittua kaikista erilaisista, jännittävistä tapahtumista. Ylikuormitus puolestaan purkautuu helposti esimerkiksi lisääntyneenä kiukkuisuutena. Jos jo valmiiksi ylikuormittunut lapsi vielä joutuu olemaan huolissaan omasta käytöksestään ja sen vaikutuksesta lahjoihinsa, kuulostaa se kovin ikävältä.&nbsp;</span></p>
<div>
<h2 class="kv-subheading" style="font-style: normal;"><span style="font-weight: 700;">Kaunis satumaailma</span></h2>
</div>
<p style="font-size: 14px;"><span style="font-weight: inherit; font-style: inherit;">Joulupukista ja tontuista puhumista ei kuitenkaan tarvitse unohtaa kokonaan vaan se voi edelleen olla perheen hauska, yhteinen joulusatu. Sadut ja tarinat itsessään eivät ole haitallisia lapselle vaan niillä on monia myönteisiä vaikutuksia lapsen kehitykseen.&nbsp;<br></span><span style="font-style: inherit; font-weight: inherit;"><br>Sadut tukevat lapsen henkistä kasvua ja hyvinvointia ja vaikuttavat positiivisesti niin lapsen sosiaalisten, emotionaalisten kuin kognitiivistenkin taitojen kehitykseen. Sadut muun muassa kehittävät lapsen mielikuvitusta, empatia- ja arviontikykyä sekä rikastuttavat hänen tunne-elämäänsä. Ne myös auttavat lasta erottamaan mielikuvituksen ja toden rajan.<br></span><span style="font-style: inherit; font-weight: inherit;"><br>Satuolennot ovat tärkeitä lapsen mielenterveydenkin kannalta. Kun lapsi kohtaa elämässään haasteita, voi satujen ja tarinoiden kuvitteellinen maailma auttaa lasta selviämään ja tuoda hänelle lohtua ja uskoa tulevaan.&nbsp;<br></span><span style="font-style: inherit; font-weight: inherit;"><br>Tarinat joulupukista ja tontuista myös tutustuttavat lasta yhteen kulttuuriseen perinteeseen. Vanhemman voi olla helpompi tavoittaa itsessään tunteet, joita joulupukki ja tontut hänessä lapsena herättivät, mitä muiden satuolentojen aiheuttamat muistot. Joulun alla aikuinen voi jopa löytää itsestään tuon pienen, joulupukkiin uskovan lapsen. Kun vanhempi ja lapsi saavat yhdessä jakaa kauniin tarinan, on se hieno kokemus kummallekin.&nbsp;<br></span><span style="font-style: inherit; font-weight: inherit;"><br>On jokaisen perheen oma päätös, kuinka tosissaan joulupukista ja tontuista kotona puhutaan. Joissain perheissä joulupukki on vain hauska yhteinen leikki, kun taas toisissa perheissä lapset uskovat joulupukkiin tosissaan.&nbsp;<br></span><span style="font-style: inherit; font-weight: inherit;"><br>Yksi asia meidän kaikkien olisi kuitenkin hyvä muistaa. Myös joulun alla kaikki tunteet, niin lasten kuin meidän aikuistenkin, ovat aivan yhtä sallittuja ja arvokkaita. Joulu on ilon aikaa, nautitaan siitä parhaamme mukaan!</span></p>
<p><span style="font-style: inherit; font-weight: inherit;">Rauhallista, tunnerikasta joulua ja onnellista uutta vuotta 2020!&nbsp;</span><span style="font-style: inherit; font-weight: inherit;"><br></span></p>
<p style="font-size: 14px;"><span style="font-style: inherit; font-weight: inherit;">&nbsp;</span></p>
<p style="font-size: 14px;"><span style="font-style: inherit; font-weight: inherit;">&nbsp;</span></p>
<p style="font-size: 14px;"><span style="font-style: inherit; font-weight: inherit;">–&nbsp;</span><i style="font-weight: inherit;">Henriikka Vainio, Kiintymysvanhemmuus ry:n toimihenkilö&nbsp;</i>–</p>								</div>
				</div>
				<div class="elementor-element elementor-element-2640e69 elementor-view-framed elementor-shape-circle elementor-widget elementor-widget-icon" data-id="2640e69" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="icon.default">
				<div class="elementor-widget-container">
							<div class="elementor-icon-wrapper">
			<div class="elementor-icon">
			<i aria-hidden="true" class="fas fa-book-reader"></i>			</div>
		</div>
						</div>
				</div>
				<div class="elementor-element elementor-element-8d350df elementor-widget-divider--view-line elementor-widget elementor-widget-divider" data-id="8d350df" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="divider.default">
				<div class="elementor-widget-container">
							<div class="elementor-divider">
			<span class="elementor-divider-separator">
						</span>
		</div>
						</div>
				</div>
				<div class="elementor-element elementor-element-5eda6167 elementor-widget elementor-widget-toggle" data-id="5eda6167" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="toggle.default">
				<div class="elementor-widget-container">
							<div class="elementor-toggle">
							<div class="elementor-toggle-item">
					<div id="elementor-tab-title-1591" class="elementor-tab-title" data-tab="1" role="button" aria-controls="elementor-tab-content-1591" aria-expanded="false">
												<span class="elementor-toggle-icon elementor-toggle-icon-left" aria-hidden="true">
															<span class="elementor-toggle-icon-closed"><i class="fas fa-caret-right"></i></span>
								<span class="elementor-toggle-icon-opened"><i class="elementor-toggle-icon-opened fas fa-caret-up"></i></span>
													</span>
												<a class="elementor-toggle-title" tabindex="0">Lue lisää aiheesta: </a>
					</div>

					<div id="elementor-tab-content-1591" class="elementor-tab-content elementor-clearfix" data-tab="1" role="region" aria-labelledby="elementor-tab-title-1591"><ul><li><span style="font-weight: 400;">Kirjaesittely: Kiukkukirja – aggressiokasvattajan käsikirja vauvasta kouluikään.</span></li><li>Tietoisku: <a href="https://kiintymysvanhemmuus.fi/mita-riskeja-on-rankaisemisen-kaytossa-kasvatusmenetelmana/" target="_blank" rel="noopener">Mitä riskejä on rankaisemisen käytössä kasvatusmenetelmänä?</a></li><li>Tietoisku: <a href="https://kiintymysvanhemmuus.fi/mita-riskeja-on-palkitsemisen-kaytossa-kasvatusmenetelmana/" target="_blank" rel="noopener">Mitä riskejä on palkitsemisen käytössä kasvatusmenetelmänä?</a></li><li><a href="https://lapsenmaailma.fi/teemat/kasvu/kasvata-kannustaen/"><span style="font-weight: 400;">Kasvata kannustaen!</span></a></li><li><a href="https://www.mll.fi/vanhemmille/tietoa-lapsiperheen-elamasta/paivakoti-ikaisen-lapsen-kaverisuhteet/lapsen-tunteiden-saatelyssa-auttaminen/"><span style="font-weight: 400;">Lapsen tunteiden säätelyssä auttaminen</span></a></li><li><a href="https://www.vaestoliitto.fi/vanhemmuus/tietoa_vanhemmille/pienten_lasten_vanhemmat/lapset_ja_ero/suojaavat_tekijat/mika-suojaa-lasta/"><span style="font-weight: 400;">Psykologi Sirkku Niemelä: Mikä suojaa lasta?</span></a></li><li><a href="https://www.vaestoliitto.fi/vanhemmuus/tietoa_vanhemmille/pienten_lasten_vanhemmat/lapsijaseksuaalisuus/seksuaalikasvatuksen-paakohdat/kehotunnekasvatus/tunnetaidot/"><span style="font-weight: 400;">Tunnetaidot</span></a></li><li><a href="https://www.hyvakysymys.fi/artikkeli/kiukkukirja/">Kiukkukirja – aggressiokasvatuksen käsikirja alle kouluikäisen lapsen vanhemmille</a></li></ul></div>
				</div>
								</div>
						</div>
				</div>
				<div class="elementor-element elementor-element-97be46d elementor-widget elementor-widget-text-editor" data-id="97be46d" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="text-editor.default">
				<div class="elementor-widget-container">
									<p> </p><p><em><br /><br /><br />Julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 2019.</em></p>								</div>
				</div>
					</div>
		</div>
					</div>
		</section>
					</div>
		</div>
					</div>
		</section>
				<section class="elementor-section elementor-top-section elementor-element elementor-element-702546a6 elementor-section-boxed elementor-section-height-default elementor-section-height-default" data-id="702546a6" data-element_type="section" data-e-type="section">
						<div class="elementor-container elementor-column-gap-default">
					<div class="elementor-column elementor-col-100 elementor-top-column elementor-element elementor-element-47e9fd26" data-id="47e9fd26" data-element_type="column" data-e-type="column" data-settings="{&quot;background_background&quot;:&quot;classic&quot;}">
			<div class="elementor-widget-wrap">
							</div>
		</div>
					</div>
		</section>
				</div>
		<p>Read more at <a href="https://kiintymysvanhemmuus.fi/saako-joulun-alla-tuntea/">Kiintymysvanhemmuus ry</a></p>]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
	</channel>
</rss>
