Kani, joka kuunteli
Cori Doerrfeld
Suomennos: Raija Rintamäki
Kumma kustannus
2025
Tässä lastenkirjassa Karo-niminen lapsi rakentaa palikoista upean rakennelman, joka kuitenkin yllättäen sortuu. Karoa saapuu auttamaan eri eläimiä, joilla on jokaisella näkemys siitä, mikä auttaisi ja mitä pitäisi tehdä. Karoa nämä auttamisyritykset eivät kuitenkaan lohduta. Sitten saapuu kani, joka keskittyy vain olemiseen ja Karon kuunteluun. Karo saa itse näyttää, miltä hänestä tuntuu ja mitä seuraavaksi voisi tehdä.
“Kani, joka kuunteli” on koskettava kuvakirja surusta, lohduttamisesta ja kuuntelemisen voimasta: siitä, miten tärkeää on joskus vain olla hiljaa.
Tämä kirjan takakannesta löytyvä lause kiteyttää hyvin kirjan tärkeimmän sanoman. Kirja kuvaa sitä, kuinka tärkeää on pysähtyä lapsen äärelle ilman, että yrittää poistaa hänen tunnettaan, ratkaista ongelmaa tai edes sanallisesti lohduttaa. Kun lapsella on suuria tunteita, on aikuisen ensisijaisesti tärkeää keskittyä yhteyden rakentamiseen. Kun yhteys ja turva on muodostettu ja tunne on saanut tilaa olla ja mennä, voi asiaa käsitellä myös sanallisesti. Näin emme ohita tunnetta ja sen kehollista kokemusta, vaan annamme sen virrata.
Kirjan kuvitus on tehty digitaalisesti. Kuvitus on melko minimalistista, mutta hyvin kertovaa. Tekijä on saanut erinomaisesti tallennettua Karon tunnetiloja hänen ilmeisiinsä ja kehonkieleensä. Lapsemme (2- ja 4-vuotiaat) tykästyivät kirjaan heti. Heidän sanojensa mukaan parasta kirjassa on Karon tekemät upeat rakennelmat. Hauskaa on myös, kun kirjassa on monenlaisia eläimiä. Vielä hauskempaa on, kun aikuinen lukee niitä eri äänillä.
Voin suositella kirjaa kaikille alle kouluikäisille ja miksei toki vanhemmillekin. Kirjan teema ei ole kovin yleisesti kirjoissa näkyvä ja saa lukijan toivottavasti ajattelemaan asioita hieman eri tavalla. Mitä jokainen meistä eniten tarvitsee, silloin kun on vaikeaa? Kuuntelevia korvia ja myötätuntoista asennetta.