FANNI-TUNNETAITOSARJA
Julia Pöyhönen ja Heidi Livingston, Kumma-kustannus, 2022.
Lapsille, lapsiperheille ja lasten kanssa työskenteleville ammattilaisille suunnattu Fanni-tunnetaitosarja (Kumma-kustannus) on ilmestyttyään löytänyt tiensä monen lapsiperheen kotiin. Sarjan ovat kirjoittaneet lasten kehitykseen ja vanhemmuuden tukemiseen erikoistuneet psykologit Heidi Livingston ja Julia Pöyhönen. Kirjan ihastuttavan kauniista ja lämminhenkisestä kuvituksesta puolestaan vastaa Linnea Bellamine.
Viidestä kirjasta ja tunnetaitokorteista koostuvan sarjan tarkoituksena on tutustuttaa lasta erilaisiin tunteisiin, auttaa lasta oppimaan säätelemään omia tunteitaan ja tulemaan toimeen niiden kanssa. Fanni-norsusta ja tämän ystävistä kertovien tarinoiden lisäksi kirjoista löytyy aikuisille suunnattu luku, jossa lukija saa tietoa tunnetaidoista, sekä tehtäväosio, joka sisältää tehtäviä pääasiassa lapsen kanssa pohdittavaksi, mutta myös aikuiselle yksinään mietittäväksi. Sarjan materiaaleja suositellaan yli 4-vuotiaille lapsille, ja niitä voi käyttää niin yhden lapsen kuin lapsiryhmänkin kanssa.
Jokainen Fanni-kirja alkaa jo ensimmäiseltä aukeamalta pienen ja tunteellisen Fanni-norsun sekä tämän ystävien, Ralf-liikerin ja mustajoustenkaksosten Lillin ja Lennin esittelyllä. Kirjojen lopusta puolestaan löytyy sarjan kirjoittajien esittely sekä kuva Vinhavaarasta, jossa tarinan ystävykset asuvat.
Fanni ja rento laiskiainen -kirjan tarkoitus on opettaa lapselle stressin säätelyä ja rentoutumista. Kirjan auttaa sekä aikuista että lasta itseään tunnistamaan lapsen stressireaktion.
Vinhavaarassa järjestetään tanssiaiset, joita Fanni, Lilli, Lenni ja Ralf odottavat innolla. Tanssiaisiin liittyvä jännitys, juhlavalmistelut ja tanssiaskeleiden harjoitteleminen ovat kuitenkin ystävyksille liikaa, ja he stressaantuvat. Vanhempiensa kehotuksesta lapset keskeyttävät juhlavalmistelut ja lähtevät lepäämään. Matkalla he kohtaavat ylhäällä puun oksalla riippuvan laiskiaisen, rentoutumisen mestarin! Laiskiainen pitää lapsille rentoutusharjoituksen ja neuvoo sen jälkeen lapsia tekemään harjoituksen aikana ajattelemiaan rentouttavia puuhia. Tarinan edetessä selviää, mitä kaikkea ystävykset yrittävät stressin lievittämiseksi, ja nähdään, onnistuvatko he lopulta löytämään rentouden.
Laiskiainen avaa toisen silmänsä ja katsoo ystävyksiä merkitsevästi.
Teemme rentoutusharjoituksen. Kuunnelkaa tarkasti. Ota oikein mukava asento ja laita silmät kiinni. Hengitä syvään ja rauhallisesti–
Perusaukeaman jälkeen tieto-osiossa pureudutaan lapsen stressiin. Ensin lukija saa tietoa hyvän ja huonon stressin eroista sekä siitä, miten lapsen stressi ilmenee ja kuinka aikuinen voi pyrkiä auttamaan stressaantunutta lasta. Lukija pääsee myös tutkimaan taulukkoa, johon on listattu tavallisia lasta stressaavia tekijöitä, syitä, miksi nämä asiat stressaavat ja konkreettisia keinoja, joiden avulla aikuinen voi auttaa lasta juuri näissä tilanteissa. Tavallisina stressitekijöinä mainitaan muun muassa melu ja aistiärsykkeet, aikuisten voimavarat ja ympäristön ilmapiiri sekä kiireinen arki.
Seuraavaksi osiossa kerrotaan stressin vaikutuksesta tunteisiin ja lapsen tunnetaitoihin. Aikuisia muistutetaan siitä, että kaikilla tunteilla on tärkeä tehtävä, eikä lapsen ylimitoitetultakaan näyttävää tunnereaktiota kannata vähätellä. Sen sijaan lapseen kannattaa suhtautua empaattisesti ja pyrkiä suuntaamaan huomiota positiiviseen, esimerkiksi miettimällä, kuinka lapsen paha olo helpottuisi. Lisäksi lapsen kielteistä käytöstä ei kannata huomioida liikaa. Stressin lieventyessä lapsi osaa kyllä taas säädellä tunteitaan paremmin.
Lapsi ei osaa tunnistaa tai säädellä stressiä vaan tarvitsee niissä aikuisen tukea. Aikuisen avulla lapsi voi oppia myös itse säätelemään omaa stressiään. Lukijaa neuvotaankin auttamaan lasta rentouttavan mielipuuhan keksimisessä, olemaan lapsen lähellä, viettämään aikaa yhdessä lapsen kanssa ja hyödyntämään rentoutusharjoituksia.
Tieto-osion lopuksi pureudutaan vielä aikuisen stressin säätelyyn. Aikuisen on tärkeää huolehtia myös omasta jaksamisestaan, sillä lapset aistivat taitavasti itselleen läheisten aikuisten mielialoja. Lukija saa myös ohjeita siihen, kuinka voi käsitellä omaa stressiään lapsen kanssa. On tärkeää kertoa lapselle, ettei aikuisen stressi ole hänen syynsä tai asia, josta hänen tarvitsisi kantaa huolta. Kirjassa kerrotaan myös stressin vaikutuksesta aikuisen tunnetaitoihin sekä muistutetaan lukijaa olemaan armollinen itselleen. Lasten kanssa tunnetaidot ovat yleensä enemmän koetuksella kuin toisten aikuisten kanssa ollessa.
Lapsen stressiä voi olla vaikea tunnistaa, sillä lapsi ei välttämättä osaa kertoa siitä. Stressaantunut lapsi voi esimerkiksi olla erityisen itkuinen, läheisyyttä kaipaava tai väsynyt.
Tehtäväosion aloittavassa tarinaporinassa päästään jälleen keskustelemaan kirjan tarinasta kysymysten pohjalta. Sen jälkeen taiteillaan itselle mieluinen luontokuva ja kuljetaan ulkona tutkimassa luontoa sekä kokeillaan laiskiaisen rentoutusharjoitusta. Laiskiaisen rentoutustaulu-tehtävässä pohditaan esimerkiksi lasta stressaavia ja rentouttavia asioita ja sitä, kuinka stressi ja rentous lapsessa ilmenevät. Tehtäväosuuden lopussa päästään leikkimään arvausleikkiä, jossa piirretään sormella toisen selkään, sekä askartelemaan lapselle oma stressipallo.
Omista harjoituksistaan ensimmäisessä aikuiselle annetaan tehtäväksi pohtia lapsen stressiä. Aikuinen pääsee tunnistamaan lasta stressaavia asioita, miettimään, kuinka stressi lapsessa näkyy ja muistelemaan tilanteita, joissa lapsi on rennoimmillaan. Aikuinen saa myös tehtäväkseen lisätä jokaiseen päivään sellaisen hetken, jolloin lapsi pääsee rentoutumaan.
Toisessa aikuisille suunnatussa tehtävässä aikuista kehotetaan miettimään omaa stressiään. Aikuinen saa pohtia, mitkä asiat häntä stressaavat, kuinka stressi hänessä näkyy ja mikä siihen auttaa.
Julkaistu osana vuoden 2022 joulukalenteria.