<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><rss version="2.0"
	xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/"
	xmlns:wfw="http://wellformedweb.org/CommentAPI/"
	xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/"
	xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"
	xmlns:sy="http://purl.org/rss/1.0/modules/syndication/"
	xmlns:slash="http://purl.org/rss/1.0/modules/slash/"
	>

<channel>
	<title>vauvat - Kiintymysvanhemmuus ry</title>
	<atom:link href="https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/vauvat/feed/" rel="self" type="application/rss+xml" />
	<link>https://kiintymysvanhemmuus.fi</link>
	<description>Kiintymysvanhemmuus ry - lempeää kasvatusta ja vertaistukea</description>
	<lastBuildDate>Tue, 13 Oct 2026 15:05:32 +0000</lastBuildDate>
	<language>fi</language>
	<sy:updatePeriod>
	hourly	</sy:updatePeriod>
	<sy:updateFrequency>
	1	</sy:updateFrequency>
	

<image>
	<url>https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2025/12/cropped-UUSITTU-logo-32x32.png</url>
	<title>vauvat - Kiintymysvanhemmuus ry</title>
	<link>https://kiintymysvanhemmuus.fi</link>
	<width>32</width>
	<height>32</height>
</image> 
	<item>
		<title>Varhainen vuorovaikutus on merkityksellistä lapsen kehitykselle</title>
		<link>https://kiintymysvanhemmuus.fi/varhainen-vuorovaikutus-on-merkityksellista-lapsen-kehitykselle/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Kiintymysvanhemmuus ry]]></dc:creator>
		<pubDate>Sat, 06 May 2023 11:43:15 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Blogi]]></category>
		<category><![CDATA[Lempeän kasvatuksen viikko]]></category>
		<category><![CDATA[kehitys]]></category>
		<category><![CDATA[tutkittu tieto]]></category>
		<category><![CDATA[vahvuutena vuorovaikutus]]></category>
		<category><![CDATA[varhainen vuorovaikutus]]></category>
		<category><![CDATA[vauvat]]></category>
		<category><![CDATA[vuorovaikutus]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://kiintymysvanhemmuus.fi/?p=15017</guid>

					<description><![CDATA[Miten pienen vauvan tarpeisiin tulisi vastata? Ymmärtääkö vauva ympärillä tapahtuvaa vuorovaikutusta? Minkä ikäisenä vuorovaikutus vauvan kanssa kannattaa aloitta? Ihmisen kehityshistorian [&#8230;]<p>Read more at <a href="https://kiintymysvanhemmuus.fi/varhainen-vuorovaikutus-on-merkityksellista-lapsen-kehitykselle/">Kiintymysvanhemmuus ry</a></p>]]></description>
			<style id="elementor-post-15017">.elementor-15017 .elementor-element.elementor-element-67317c7{text-align:justify;font-family:"Roboto Slab", Sans-serif;font-size:14px;}.elementor-15017 .elementor-element.elementor-element-86cdb94{text-align:justify;font-family:"Roboto Slab", Sans-serif;font-size:14px;}.elementor-15017 .elementor-element.elementor-element-29631243 .elementor-icon-wrapper{text-align:center;}.elementor-15017 .elementor-element.elementor-element-29631243.elementor-view-stacked .elementor-icon{background-color:#7A6661;}.elementor-15017 .elementor-element.elementor-element-29631243.elementor-view-framed .elementor-icon, .elementor-15017 .elementor-element.elementor-element-29631243.elementor-view-default .elementor-icon{color:#7A6661;border-color:#7A6661;}.elementor-15017 .elementor-element.elementor-element-29631243.elementor-view-framed .elementor-icon, .elementor-15017 .elementor-element.elementor-element-29631243.elementor-view-default .elementor-icon svg{fill:#7A6661;}.elementor-15017 .elementor-element.elementor-element-29631243 .elementor-icon{font-size:20px;}.elementor-15017 .elementor-element.elementor-element-29631243 .elementor-icon svg{height:20px;}.elementor-15017 .elementor-element.elementor-element-39f939ac{--divider-border-style:solid;--divider-color:#AF928A;--divider-border-width:3px;}.elementor-15017 .elementor-element.elementor-element-39f939ac .elementor-divider-separator{width:15%;margin:0 auto;margin-center:0;}.elementor-15017 .elementor-element.elementor-element-39f939ac .elementor-divider{text-align:center;padding-block-start:0px;padding-block-end:0px;}.elementor-15017 .elementor-element.elementor-element-319ed6de > .elementor-widget-container{margin:0px 0px 0px 050px;}.elementor-15017 .elementor-element.elementor-element-319ed6de .elementor-toggle-title{font-family:"Amatic SC", Sans-serif;font-size:20px;}.elementor-15017 .elementor-element.elementor-element-319ed6de .elementor-tab-content{font-family:"Roboto Slab", Sans-serif;font-size:11px;}.elementor-15017 .elementor-element.elementor-element-fd69071{text-align:justify;font-family:"Roboto Slab", Sans-serif;font-size:14px;}.elementor-15017 .elementor-element.elementor-element-47291104 > .elementor-element-populated, .elementor-15017 .elementor-element.elementor-element-47291104 > .elementor-element-populated > .elementor-background-overlay, .elementor-15017 .elementor-element.elementor-element-47291104 > .elementor-background-slideshow{border-radius:0px 0px 0px 0px;}.elementor-15017 .elementor-element.elementor-element-47291104 > .elementor-element-populated{transition:background 0.3s, border 0.3s, border-radius 0.3s, box-shadow 0.3s;margin:0px 0px 0px 0px;--e-column-margin-right:0px;--e-column-margin-left:0px;}.elementor-15017 .elementor-element.elementor-element-47291104 > .elementor-element-populated > .elementor-background-overlay{transition:background 0.3s, border-radius 0.3s, opacity 0.3s;}@media(max-width:767px){.elementor-15017 .elementor-element.elementor-element-39f939ac .elementor-divider-separator{width:18%;margin:0 auto;margin-center:0;}.elementor-15017 .elementor-element.elementor-element-39f939ac .elementor-divider{text-align:center;}}@media(min-width:768px){.elementor-15017 .elementor-element.elementor-element-12be0179{width:46.035%;}.elementor-15017 .elementor-element.elementor-element-4273616{width:7.555%;}.elementor-15017 .elementor-element.elementor-element-34e634c1{width:46.036%;}}</style>							<content:encoded><![CDATA[		<div data-elementor-type="wp-post" data-elementor-id="15017" class="elementor elementor-15017">
						<section class="elementor-section elementor-top-section elementor-element elementor-element-31ca27d3 elementor-section-boxed elementor-section-height-default elementor-section-height-default" data-id="31ca27d3" data-element_type="section" data-e-type="section">
						<div class="elementor-container elementor-column-gap-default">
					<div class="elementor-column elementor-col-100 elementor-top-column elementor-element elementor-element-71f0db4f" data-id="71f0db4f" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap elementor-element-populated">
						<section class="elementor-section elementor-inner-section elementor-element elementor-element-3f5eb567 elementor-section-boxed elementor-section-height-default elementor-section-height-default" data-id="3f5eb567" data-element_type="section" data-e-type="section">
						<div class="elementor-container elementor-column-gap-default">
					<div class="elementor-column elementor-col-33 elementor-inner-column elementor-element elementor-element-12be0179" data-id="12be0179" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap elementor-element-populated">
						<div class="elementor-element elementor-element-67317c7 elementor-widget elementor-widget-text-editor" data-id="67317c7" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="text-editor.default">
				<div class="elementor-widget-container">
									<p><span style="font-weight: 400;">Miten pienen vauvan tarpeisiin tulisi vastata? Ymmärtääkö vauva ympärillä tapahtuvaa vuorovaikutusta? Minkä ikäisenä vuorovaikutus vauvan kanssa kannattaa aloitta? Ihmisen kehityshistorian varhaisena aikana on metsästäjä- ja keräilijäyhteisöissä pientä lasta pidetty ympäri vuorokauden fyysisesti lähellä niitä ihmisiä, jotka häntä hoitivat. Päivisin lapsi vietti aikaa äidin tai muun hoitajan sylissä sekä kantoliinassa ja öisin hän nukkui pääsääntöisesti äidin vieressä. Vauvan tarpeisiin vastattiin yleensä viipymättä ja häntä imetettiin ilman rajoituksia, ja imetys jatkui taaperoikään saakka. Tällainen hoivakäytäntö on taannut ihmislapselle parhaat mahdollisuudet selviytyä hengissä ihmiskunnan historian aikana (Silven, 2010, 19).<br /></span><span style="font-style: inherit;"><br />Vanhempien ja vauvan varhainen vuorovaikutus alkaa jo odotusaikana. Hyvin sujuvan raskauden aikana kohdun sisäinen aistimaailma muodostuu äidin kehon äänistä sekä sikiön oman kehon tuottamista ja kohdun ulkopuolisista ärsykkeistä. Loppuraskauden aikana sikiö tallentaa varhaisia muistikuvia, ja synnyttyään vauva pystyykin tunnistamaan mm. perheenjäsenten äänet ja tutut laulut. (Hoefer M, 2005, 291–300.) Vanhemman mielikuva syntyvästä lapsesta sekä vanhemman ja vauvan välinen kiintymyssuhde alkavat muodostua siitä hetkestä, kun vanhempi saa tiedon raskaudesta. Mielikuvat vahvistuvat ja vauvan tulee yhä todellisemmaksi äidin kehon muuttuessa, sydänäänten alkaessa kuulua ja vanhemman nähdessä vauvansa ultraäänikuvauksessa (Mayes L, 2005, 301–312).<br /></span><span style="font-style: inherit;"><br />Mitä sitten on varhainen vuorovaikutus ja miten siihen on mahdollista vaikuttaa? Varhainen vuorovaikutus on vauvan käytöksen takana olevien tarpeiden ja viestien tulkintaa, niiden ymmärtämistä sekä sanoittamista. Vauva käyttää viestimiseen ääniä, eleitä ja ilmeitä eli aivan samoja asioita kuin aikuisetkin vain ilman sanoja. Hän voi viestiä esimerkiksi nälkää, kipua, vaipan vaihdon tarvetta, väsymystä tai seuran ja läheisyyden kaipuuta. Vuorovaikutusta on hyvä harjoitella yhdessä vauvan kanssa ja pikkuhiljaa vanhempi tai läheinen oppii tulkitsemaan vauvan lähettämiä viestejä. </span></p><blockquote><p><i>Useissa tutkimuksissa painotetaan sitä, että vauvan viesteihin tulisi vastata riittävän nopeasti sekä oikea-aikaisesti, jotta hänelle rakentuisi turvallinen ja hyvä kiintymyssuhde.</i></p></blockquote>								</div>
				</div>
					</div>
		</div>
				<div class="elementor-column elementor-col-33 elementor-inner-column elementor-element elementor-element-4273616" data-id="4273616" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap">
							</div>
		</div>
				<div class="elementor-column elementor-col-33 elementor-inner-column elementor-element elementor-element-34e634c1" data-id="34e634c1" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap elementor-element-populated">
						<div class="elementor-element elementor-element-86cdb94 elementor-widget elementor-widget-text-editor" data-id="86cdb94" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="text-editor.default">
				<div class="elementor-widget-container">
									<p style="font-size: 14px; font-weight: 400;"><span style="font-style: normal;">Vaikka vauvan viesteihin vastaaminen on tärkeää, tulee asiaa aina tarkastella armollisesti itseään kohtaan sekä omista lähtökohdista. Meillä kaikilla on omat perhetilanteemme ja voimavaramme, jotka voivat vaikuttaa varhaisen vuorovaikutuksen määrään ja laatuun. Launonen (2023) haluaa korostaa, miten vanhemmilla on sisäänrakennettu kyky vastata sekä tukea lapsen kehitystarpeen mukaista toimintaa ja vuorovaikutusta omalla toiminnallaan. Meidän ei siis tarvitse edes tietoisesti harjoitella ja stressata siitä, osaammeko tukea vauvan kehitystä oikein, kun luotamme ja kuuntelemme omaa ääntämme arjen erilaisissa tilanteissa. Kykymme vastata ja tukea lapsen vuorovaikutuksen kehittymistä herää yleensä luonnostaan, arjen edetessä ja vauvaan tutustumisen myötä.<br /><br />Syntymästään lähtien lapsi kykenee biologisten, kognitiivisten, kommunikatiivisten, emotionaalisten sekä sosiaalisten, toiminnallisesti jäsentyneiden taitojensa avulla etsimään aktiivisesti vuorovaikutusta sekä säätelemään omaa käyttäytymistään vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa (Zeanah ym. 1997). Vanhempi vaikuttaa vauvaansa ja vauva vanhempaansa eli jatkuva vuorovaikutus heidän välillään merkitsee ihmissuhteen kehittymistä. Tämä suhde onkin pohjana kaikille myöhemmille ihmissuhteille. Laadultaan ja määrältään riittävä varhainen vuorovaikutus on tarpeen tunnekokemusten, tiedostamattomien muistojen ja vaistonvaraisen käyttäytymisen kehittymiselle sekä stressin, tunteiden, sosiaalisen kanssakäymisen ja käyttäytymisen säätelyn oppimiselle. Tämän lisäksi varhaisen vuorovaikutuksen tuloksena syntyvät kiintymyssuhteet mallintavat sitä, mitä ihminen myöhemmissä ihmissuhteissaan hakee ja kokee ja miten itse aikanaan toimii vanhempana.<br /><br />Haasteet varhaisessa vuorovaikutuksessa ovat hyvin tavallisia. Säröt ja pienet katkokset vuorovaikutussuhteessa ovat inhimillisiä ja niitä tapahtuu meille kaikille, sillä virheet ovat osa ihmisyyttä. Väsynyt ja kuormittunut huoltaja ei kykene eläytymään vauvan kokemukseen, kun omakin mieli on maassa. Tärkeämpää on se, että yhteys luodaan uudelleen katkoksen jälkeen. Varhaisen vuorovaikutuksen ei myöskään ole tarkoitus olla mitään suorittamista, vaan vauvan viestien tulkitsemista empaattisella otteella arjessa. Epäonnistuminen ja riittämättömyyden kokemukset varhaisessa vuorovaikutuksessa voivat saada aikaan häpeää ja syyllisyyttä omaa vanhemmuutta kohtaan, mutta ankaruus ei kuitenkaan auta meitä voimaan hyvin. Armollisuus itseä ja omia voimavaroja kohtaan onkin yksi tärkeimmistä asioista, minkä voit vauvavuoden keskellä muistaa.<br /><br /><br /><br />&#8211; </span><i>Mia Nieminen &#8211; </i></p>								</div>
				</div>
				<div class="elementor-element elementor-element-29631243 elementor-view-framed elementor-shape-circle elementor-widget elementor-widget-icon" data-id="29631243" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="icon.default">
				<div class="elementor-widget-container">
							<div class="elementor-icon-wrapper">
			<div class="elementor-icon">
			<i aria-hidden="true" class="fas fa-book-reader"></i>			</div>
		</div>
						</div>
				</div>
				<div class="elementor-element elementor-element-39f939ac elementor-widget-divider--view-line elementor-widget elementor-widget-divider" data-id="39f939ac" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="divider.default">
				<div class="elementor-widget-container">
							<div class="elementor-divider">
			<span class="elementor-divider-separator">
						</span>
		</div>
						</div>
				</div>
				<div class="elementor-element elementor-element-319ed6de elementor-widget elementor-widget-toggle" data-id="319ed6de" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="toggle.default">
				<div class="elementor-widget-container">
							<div class="elementor-toggle">
							<div class="elementor-toggle-item">
					<div id="elementor-tab-title-8321" class="elementor-tab-title" data-tab="1" role="button" aria-controls="elementor-tab-content-8321" aria-expanded="false">
												<span class="elementor-toggle-icon elementor-toggle-icon-left" aria-hidden="true">
															<span class="elementor-toggle-icon-closed"><i class="fas fa-caret-right"></i></span>
								<span class="elementor-toggle-icon-opened"><i class="elementor-toggle-icon-opened fas fa-caret-up"></i></span>
													</span>
												<a class="elementor-toggle-title" tabindex="0">Lähteet: </a>
					</div>

					<div id="elementor-tab-content-8321" class="elementor-tab-content elementor-clearfix" data-tab="1" role="region" aria-labelledby="elementor-tab-title-8321"><ul><li>Launonen, K. (2023). Vuorovaikutus &#8211; kehitys, riskit ja tukemine kuntoutuksen keinoin. Kehitysvammaliitto.</li><li>&nbsp;Mayes, L.&nbsp;<i style="font-weight: inherit;">Parental attachment systems: neural circuits, genes, and experiental contributionsto parental engagement.Clin Neurosci Research.&nbsp;</i><span style="font-style: inherit;">2005. 301–312.</span></li><li><span style="font-style: inherit;">Silven, M. 2010. Varhaiset ihmissuhteet &#8211; polku lapsen suotuisaan kehitykseen. Saarijärvi: Minerva Kustannus Oy.&nbsp;</span></li>
<li>
<p><span style="font-style: inherit;">Zeanah, C. H., Boris, N. W. &amp; Larrieu, J. A</span><i style="font-weight: inherit;">. Infant development and developmental risk: a review of the past 10 years. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry </i><span style="font-style: inherit;">1997; 336: 165–78.</span></p></li>
</ul></div>
				</div>
								</div>
						</div>
				</div>
				<div class="elementor-element elementor-element-fd69071 elementor-widget elementor-widget-text-editor" data-id="fd69071" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="text-editor.default">
				<div class="elementor-widget-container">
									<p style="font-size: 14px; font-weight: 400;"><em><br /><br /><br />Julkaistu 5/2023. </em></p>								</div>
				</div>
					</div>
		</div>
					</div>
		</section>
				<div class="elementor-element elementor-element-e7a8bfb elementor-widget elementor-widget-image" data-id="e7a8bfb" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="image.default">
				<div class="elementor-widget-container">
															<img fetchpriority="high" decoding="async" title="Varhainen vuorovaikutus on merkityksellistä lapsen kehitykselle" width="300" height="298" src="https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2019/05/LKV_logo-300x298.png" class="attachment-medium size-medium wp-image-2718" alt="lkv logo" srcset="https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2019/05/LKV_logo-300x298.png 300w, https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2019/05/LKV_logo-150x150.png 150w, https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2019/05/LKV_logo-768x762.png 768w, https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2019/05/LKV_logo-1024x1017.png 1024w, https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2019/05/LKV_logo-1200x1191.png 1200w" sizes="(max-width: 300px) 100vw, 300px" />															</div>
				</div>
					</div>
		</div>
					</div>
		</section>
				<section class="elementor-section elementor-top-section elementor-element elementor-element-509975d0 elementor-section-boxed elementor-section-height-default elementor-section-height-default" data-id="509975d0" data-element_type="section" data-e-type="section">
						<div class="elementor-container elementor-column-gap-default">
					<div class="elementor-column elementor-col-100 elementor-top-column elementor-element elementor-element-47291104" data-id="47291104" data-element_type="column" data-e-type="column" data-settings="{&quot;background_background&quot;:&quot;classic&quot;}">
			<div class="elementor-widget-wrap">
							</div>
		</div>
					</div>
		</section>
				</div>
		<p>Read more at <a href="https://kiintymysvanhemmuus.fi/varhainen-vuorovaikutus-on-merkityksellista-lapsen-kehitykselle/">Kiintymysvanhemmuus ry</a></p>]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Vauvaperheen perhedynamiikka</title>
		<link>https://kiintymysvanhemmuus.fi/vauvaperheen-perhedynamiikka/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Kiintymysvanhemmuus ry]]></dc:creator>
		<pubDate>Sat, 06 May 2023 11:19:52 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Blogi]]></category>
		<category><![CDATA[Lempeän kasvatuksen viikko]]></category>
		<category><![CDATA[perhedynamiikka]]></category>
		<category><![CDATA[vahvuutena vuorovaikutus]]></category>
		<category><![CDATA[väitöstutkimus]]></category>
		<category><![CDATA[vauvat]]></category>
		<category><![CDATA[vuorovaikutussuhteet]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://kiintymysvanhemmuus.fi/?p=15006</guid>

					<description><![CDATA[Dynamiikka tarkoittaa fysiikassa liikkeen ja sitä aiheuttavan voiman suhteita. Perhedynamiikalla tarkoitetaan perheen suhteiden voiman vaihtelua. Esimerkiksi millainen suhde perheenjäsenillä on [&#8230;]<p>Read more at <a href="https://kiintymysvanhemmuus.fi/vauvaperheen-perhedynamiikka/">Kiintymysvanhemmuus ry</a></p>]]></description>
			<style id="elementor-post-15006">.elementor-15006 .elementor-element.elementor-element-4e2605d1{text-align:justify;font-family:"Roboto Slab", Sans-serif;font-size:14px;}.elementor-15006 .elementor-element.elementor-element-6a5bf65f{text-align:justify;font-family:"Roboto Slab", Sans-serif;font-size:14px;}.elementor-15006 .elementor-element.elementor-element-3c5619b{text-align:justify;font-family:"Roboto Slab", Sans-serif;font-size:14px;}.elementor-15006 .elementor-element.elementor-element-6a72b632 .elementor-icon-wrapper{text-align:center;}.elementor-15006 .elementor-element.elementor-element-6a72b632.elementor-view-stacked .elementor-icon{background-color:#7A6661;}.elementor-15006 .elementor-element.elementor-element-6a72b632.elementor-view-framed .elementor-icon, .elementor-15006 .elementor-element.elementor-element-6a72b632.elementor-view-default .elementor-icon{color:#7A6661;border-color:#7A6661;}.elementor-15006 .elementor-element.elementor-element-6a72b632.elementor-view-framed .elementor-icon, .elementor-15006 .elementor-element.elementor-element-6a72b632.elementor-view-default .elementor-icon svg{fill:#7A6661;}.elementor-15006 .elementor-element.elementor-element-6a72b632 .elementor-icon{font-size:20px;}.elementor-15006 .elementor-element.elementor-element-6a72b632 .elementor-icon svg{height:20px;}.elementor-15006 .elementor-element.elementor-element-2783ed8b{--divider-border-style:solid;--divider-color:#AF928A;--divider-border-width:3px;}.elementor-15006 .elementor-element.elementor-element-2783ed8b .elementor-divider-separator{width:15%;margin:0 auto;margin-center:0;}.elementor-15006 .elementor-element.elementor-element-2783ed8b .elementor-divider{text-align:center;padding-block-start:0px;padding-block-end:0px;}.elementor-15006 .elementor-element.elementor-element-6b4da9a2 > .elementor-widget-container{margin:0px 0px 0px 050px;}.elementor-15006 .elementor-element.elementor-element-6b4da9a2 .elementor-toggle-title{font-family:"Amatic SC", Sans-serif;font-size:20px;}.elementor-15006 .elementor-element.elementor-element-6b4da9a2 .elementor-tab-content{font-family:"Roboto Slab", Sans-serif;font-size:11px;}.elementor-15006 .elementor-element.elementor-element-90c68d3{text-align:justify;font-family:"Roboto Slab", Sans-serif;font-size:14px;}.elementor-15006 .elementor-element.elementor-element-63dd3202 > .elementor-element-populated, .elementor-15006 .elementor-element.elementor-element-63dd3202 > .elementor-element-populated > .elementor-background-overlay, .elementor-15006 .elementor-element.elementor-element-63dd3202 > .elementor-background-slideshow{border-radius:0px 0px 0px 0px;}.elementor-15006 .elementor-element.elementor-element-63dd3202 > .elementor-element-populated{transition:background 0.3s, border 0.3s, border-radius 0.3s, box-shadow 0.3s;margin:0px 0px 0px 0px;--e-column-margin-right:0px;--e-column-margin-left:0px;}.elementor-15006 .elementor-element.elementor-element-63dd3202 > .elementor-element-populated > .elementor-background-overlay{transition:background 0.3s, border-radius 0.3s, opacity 0.3s;}@media(max-width:767px){.elementor-15006 .elementor-element.elementor-element-2783ed8b .elementor-divider-separator{width:18%;margin:0 auto;margin-center:0;}.elementor-15006 .elementor-element.elementor-element-2783ed8b .elementor-divider{text-align:center;}}@media(min-width:768px){.elementor-15006 .elementor-element.elementor-element-50a2506d{width:46.035%;}.elementor-15006 .elementor-element.elementor-element-28b885ef{width:7.555%;}.elementor-15006 .elementor-element.elementor-element-36772311{width:46.036%;}}</style>							<content:encoded><![CDATA[		<div data-elementor-type="wp-post" data-elementor-id="15006" class="elementor elementor-15006">
						<section class="elementor-section elementor-top-section elementor-element elementor-element-72ed556a elementor-section-boxed elementor-section-height-default elementor-section-height-default" data-id="72ed556a" data-element_type="section" data-e-type="section">
						<div class="elementor-container elementor-column-gap-default">
					<div class="elementor-column elementor-col-100 elementor-top-column elementor-element elementor-element-4b296d38" data-id="4b296d38" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap elementor-element-populated">
						<section class="elementor-section elementor-inner-section elementor-element elementor-element-4d0d94f elementor-section-boxed elementor-section-height-default elementor-section-height-default" data-id="4d0d94f" data-element_type="section" data-e-type="section">
						<div class="elementor-container elementor-column-gap-default">
					<div class="elementor-column elementor-col-33 elementor-inner-column elementor-element elementor-element-50a2506d" data-id="50a2506d" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap elementor-element-populated">
						<div class="elementor-element elementor-element-4e2605d1 elementor-widget elementor-widget-text-editor" data-id="4e2605d1" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="text-editor.default">
				<div class="elementor-widget-container">
									<p><span style="font-weight: 400;">Dynamiikka tarkoittaa fysiikassa liikkeen ja sitä aiheuttavan voiman suhteita. Perhedynamiikalla tarkoitetaan perheen suhteiden voiman vaihtelua. Esimerkiksi millainen suhde perheenjäsenillä on toisiinsa, millaista arkea he viettävät, kuinka perheenjäsenet toimivat keskenään ja kuinka he jakavat vastuun asioista. Perhedynamiikka muuttuu joka kerta, kun perhesuhteet muuttuvat. Ensimmäisen lapsen syntyminen on suuri mullistus vanhemmaksi kasvamisessa. Yhtälailla perhedynamiikka muuttuu jokaisen vauvan kohdalla. Jokainen uusi ihminen tuo jotain uutta vuorovaikutuksen suhteisiin. Lapsen saamisen lisäksi perhedynamiikkaa voivat muuttaa monenlaiset elämäntapahtumat ja kriisit esimerkiksi ero, uusi rakkaus, uusperheen perustaminen, perheenjäsenen vakava sairaus ja lapsen kotoa muutto.&nbsp;<br></span><span style="font-style: inherit;"><br>Marianna Savio tutki vauvaperheen dynamiikkaa vauvan ensimmäisen elinvuoden aikana. Väitöskirja, joka ilmestyi vuonna 2017, oli monimenetelmäinen tapaustutkimus perhesuhteista ja vuorovaikutuksesta. Tässä tekstissä tiivistän väitöskirjan sisällön, jotta sinäkin voit saada toimivampaa perhedynamiikka.<br></span><span style="font-style: inherit;"><br>Väitöskirjan tutkimukseen osallistui seitsemän perhettä, joissa oli mukana sekä ensimmäisen lapsen saavia pariskuntia että useampilapsisia perheitä. Tutkittavien elämään mahtui vuoden aikana monenlaisia tapahtumia vauvan saamisen lisäksi. Perheiden elämään tuli suuria kriisejä, kuten ero sekä vanhemman vakava sairastuminen. Tutkijan mielenkiinto vauvaperheen dynamiikkaan nousi hänen työstään sairaalamaailmassa sekä siitä, miten tukipalvelut voisivat tukea paremmin erityisesti vauvaperheitä. Vauvavuosi voi synnyttää perheessä erityisen tuen tarpeen ja apua saatetaan tarvita myös viranomaistaholta. Tästä syystä olisi tärkeää, että perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon sekä sosiaalihuollon työntekijät osaisivat ottaa huomioon koko perheen dynamiikan.<br></span><span style="font-style: inherit;"><br>Savion väitöskirjan tietopohja tarkastelee perheen vuorovaikutussuhteita. Perheen kulttuuri ja toimintatavat ovat kunkin perheen omat ja itsensä luomat. Mikäli perheen toimintamallit ovat toimivia ja vanhemmat ovat niihin tyytyväisiä, edistää perheympäristö lasten positiivista kasvua ja kehitystä. Jo Yrjö Alanen on kirjoittanut vuonna 1970, että tervettä perhettä määrittävät esimerkiksi seuraavat elämänalueet: puolisoiden keskinäinen suhde tyydyttää heitä, lapsia kohtaan osoitetaan riittävää lämpöä ja ymmärrystä ja lapsilla on mahdollisuus ilmaista omia toiveitaan ilman liiallisia rajoituksia sekä perheen sisäiset ristiriidat myönnetään useammin kuin kielletään. Mielestäni tässä kuvailtu terveen perheen määritelmä kuulostaa perheeltä, jossa käytetään rakentavan vuorovaikutuksen keinoja ja lempeää kasvatusta.<br></span><br>Perhedynamiikan toimivuus tulee ilmi väitöskirjassa esitellyn tutkimusperinteen mukaan seuraavilla alueilla: johtajuus, perheen rajat, tunnereaktiot ja kommunikaatio. Voit pohtia oman perheesi toimivuutta seuraavien kysymysten äärellä.</p>
<ul style="font-size: 14px; font-weight: 400;">
<li style="font-size: 14px; font-weight: 400;" aria-level="1"><u style=""><i>Johtajuus:</i></u> Miten vahvasti vanhemmat ovat keskenään liittoutuneet? Kuinka vanhempien yhteistyö sujuu? Kuinka hyvin heidän roolinsa täydentävät toisiaan? Miten vanhemmat käyttävät valtaa?</li>
<li style="font-size: 14px; font-weight: 400;" aria-level="1"><i><u>Perheen rajat:</u></i><span style="font-style: normal;"> Miten perheenjäsenet osaavat määritellä rajansa ja viestiä rajoistaan? Minkälaisia ovat sukupolvien väliset rajat perheen sisällä? Minkälaiset ovat perheen tukiverkostot? Minkälaista on yhteistyö vanhempien ja isovanhempien välillä?</span></li>
<li style="font-size: 14px; font-weight: 400;" aria-level="1"><i><u>Tunnereaktiot:</u></i><span style="font-style: normal;"> Miten perheessä ilmaistaan tunteita? Minkälainen tunteiden sietokyky perheessä on? Miten yhteys palautetaan riitelyn jälkeen? Minkälaisia ovat perheen yhteiset tunnekokemukset?</span></li>
<li style="font-size: 14px; font-weight: 400;" aria-level="1"><i><u>Kommunikaatio:</u></i><span style="font-style: normal;"> Miten perheessä vastataan toisten viesteihin ja aloitteisiin? Kuinka yhdenmukaista sanallinen ja sanaton viestintä on? (Tutkimusten mukaan lapsi hämmentyy sanattoman ja sanallisen viestin ristiriidasta.) Miten tehtäviä jaetaan ja kuinka niistä onnistutaan kommunikoimaan? Miten tavoitteita saavutetaan yhdessä? Minkälaista on lapsen hoiva ja käytöksen ohjailu?</span></li>
</ul>								</div>
				</div>
					</div>
		</div>
				<div class="elementor-column elementor-col-33 elementor-inner-column elementor-element elementor-element-28b885ef" data-id="28b885ef" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap">
							</div>
		</div>
				<div class="elementor-column elementor-col-33 elementor-inner-column elementor-element elementor-element-36772311" data-id="36772311" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap elementor-element-populated">
						<div class="elementor-element elementor-element-6a5bf65f elementor-widget elementor-widget-text-editor" data-id="6a5bf65f" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="text-editor.default">
				<div class="elementor-widget-container">
									<p><span style="font-style: inherit;">Perheen elämänkaaren näkökulmasta ensimmäisen lapsen syntyessä vanhempien erityinen kehityshaaste on säilyttää parisuhteessa intimiteetti samalla, kun he vastaavat lapsen tarpeisiin. Vanhempien tehtävänä on myös sopeutua uuteen rooliinsa ja vastuuseen kaikkine muutoksineen. Vanhempien tehtävänä on rakastaa lasta, hyväksyä lapsen riippuvuus ja lapsen tunnepitoiset vastaukset vanhempien viesteihin. Lapsen kehitystehtävänä on kiinnittyä vanhempiinsa ja oppia perheen säännöt: erityisesti sosiaalinen ja emotionaalinen käyttäytyminen. <br><br>Tu</span><span style="font-style: inherit;">tkimuksen vanhemmat puhuivat lapsen sekä perheen tuottamasta ilosta ja ihanuudesta. Viimeaikaisten tutkimusten perusteella jaettu ilo perheessä tukee lapsen psyykkistä kehitystä. Tapaustutkimus osoitti, että ulkoisesti ongelmattomissa perheissä saattoi olla pulmia vanhempien kommunikaatiossa ja työnjaossa. Lapsen syntymän jälkeen väistämättömissä pulmissa, parisuhteen ongelmien sietämisessä ja niistä ylipääsemisessä oli oleellista, että synnyttäjä tunsi saavansa tukea puolisoltaan. Ensimmäiset kuukaudet vauvan syntymän jälkeen ovat usein fyysisesti haastavia. Psyykkisesti aika voi olla kahtia jakautunutta; toisissa perheissä ilon ja yhteenkuuluvuuden aikaa, kun taas toisten perheiden kokemusta väritti synnytyksen jälkeinen masennus tai muut haasteet. Psyykkisissä haasteissa merkittäväksi&nbsp; perheen yhteenkuuluvuuden kannalta nousi se, kuinka puolisot pystyivät jakamaan vauvan hoitoa ja antamaan tukea toisilleen.&nbsp;&nbsp;<br></span><span style="font-style: inherit;"><br>Monet tutkimuksen äidit kokivat vanhemmuuden olevan haastavaa. Osa äideistä suoritti äitiyttä toisen vanhemman osallisuuden kustannuksella. Äitien valta ja vaikutus koko perheen hyvinvointiin oli merkittävä. Tutkituissa perheissä toisella vanhemmalla oli halu olla läsnä lapsilleen ja heidän suhteensa lapsiin oli aktiivinen. Toimivan perhedynamiikan kannalta on siis hyvin merkittävää, minkälaiseksi perheen työnjako muodostuu, saavatko puolisot toisiltaan tukea tiukassa paikassa ja miten hyvin vanhemmat kommunikoivat näistä asioista toisilleen.<br></span><span style="font-style: inherit;"><br>Tutkimuksen tuloksissa nousi esiin, että vauvaperheiden parisuhteen laadulla oli merkittävä vaikutus vauvavuotena. Hankalinta parisuhteessa oli vauvan ollessa puolivuotias. Tällöin perheillä oli eniten pulmia parisuhteessa, vanhemmuudessa ja lapseen liittyvissä mielikuvissa. Mikäli parisuhteen vaikeudet hellittivät myöhemmin tulivat mielikuvat lapsesta myös positiivisemmiksi. Mikäli perheen vaikeudet jatkuivat vanhemmat olivat harkinneet eroa tai päätyneet eroon. Tutkimuksessa pariskunnat kokivat, että heidän oli vaikea puhua tunteistaan toisilleen ja tämä vaikeutti kommunikaatiota. Rakentavan vuorovaikutuksen opettelu ja omien tunteiden ilmaisu selkeästi on siis hyvin tärkeää perheen toimivuudelle.</span><span style="font-style: inherit;"><br></span></p>								</div>
				</div>
				<div class="elementor-element elementor-element-08d02e3 elementor-widget elementor-widget-image" data-id="08d02e3" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="image.default">
				<div class="elementor-widget-container">
															<img decoding="async" title="Vauvaperheen perhedynamiikka" width="279" height="279" src="https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2023/05/perhedynamiikka-2.png" class="attachment-large size-large wp-image-15013" alt="Perhedynamiikka 2" srcset="https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2023/05/perhedynamiikka-2.png 279w, https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2023/05/perhedynamiikka-2-150x150.png 150w" sizes="(max-width: 279px) 100vw, 279px" />															</div>
				</div>
				<div class="elementor-element elementor-element-3c5619b elementor-widget elementor-widget-text-editor" data-id="3c5619b" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="text-editor.default">
				<div class="elementor-widget-container">
									<p> </p><p>Väitöskirja suosittelee tukemaan koko perheen hyvinvointia ja ottamaan parisuhteen keskusteluun myös vauvavuonna. Tämän vuoden lempeän kasvatuksen teemaviikko huipentuu lauantaina aikuisten välisiin suhteisiin ja pääsemme kuulemaan luennon parisuhteen yhteydestä. <a href="https://holvi.com/shop/kiintymysvanhemmuus/product/480419826e79787ae91b8d18a72ab43b/" target="_blank" rel="noopener">Klikkaa itsesi mukaan Eevi Vuoriston parisuhde etäluennolle</a>. <br /><br /><br /><br /><br />&#8211; <i>Pia Kosonen &#8211;</i></p>								</div>
				</div>
				<div class="elementor-element elementor-element-6a72b632 elementor-view-framed elementor-shape-circle elementor-widget elementor-widget-icon" data-id="6a72b632" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="icon.default">
				<div class="elementor-widget-container">
							<div class="elementor-icon-wrapper">
			<div class="elementor-icon">
			<i aria-hidden="true" class="fas fa-book-reader"></i>			</div>
		</div>
						</div>
				</div>
				<div class="elementor-element elementor-element-2783ed8b elementor-widget-divider--view-line elementor-widget elementor-widget-divider" data-id="2783ed8b" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="divider.default">
				<div class="elementor-widget-container">
							<div class="elementor-divider">
			<span class="elementor-divider-separator">
						</span>
		</div>
						</div>
				</div>
				<div class="elementor-element elementor-element-6b4da9a2 elementor-widget elementor-widget-toggle" data-id="6b4da9a2" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="toggle.default">
				<div class="elementor-widget-container">
							<div class="elementor-toggle">
							<div class="elementor-toggle-item">
					<div id="elementor-tab-title-1801" class="elementor-tab-title" data-tab="1" role="button" aria-controls="elementor-tab-content-1801" aria-expanded="false">
												<span class="elementor-toggle-icon elementor-toggle-icon-left" aria-hidden="true">
															<span class="elementor-toggle-icon-closed"><i class="fas fa-caret-right"></i></span>
								<span class="elementor-toggle-icon-opened"><i class="elementor-toggle-icon-opened fas fa-caret-up"></i></span>
													</span>
												<a class="elementor-toggle-title" tabindex="0">Lähteet</a>
					</div>

					<div id="elementor-tab-content-1801" class="elementor-tab-content elementor-clearfix" data-tab="1" role="region" aria-labelledby="elementor-tab-title-1801"><ul><li><p><span style="font-style: inherit; font-weight: inherit;">Savio, M. 2017. Vauvaperheen perhedynamiikka: Monimenetelmäinen tapaustutkimus perhesuhteista ja vuorovaikutuksesta lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana. Jyväskylän yliopisto.</span><span style="font-style: inherit; font-weight: inherit;"> </span></p></li></ul></div>
				</div>
								</div>
						</div>
				</div>
				<div class="elementor-element elementor-element-90c68d3 elementor-widget elementor-widget-text-editor" data-id="90c68d3" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="text-editor.default">
				<div class="elementor-widget-container">
									<p><i><br /><br />Julkaistu 5/2023. </i></p>								</div>
				</div>
					</div>
		</div>
					</div>
		</section>
				<div class="elementor-element elementor-element-7a63c40 elementor-widget elementor-widget-image" data-id="7a63c40" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="image.default">
				<div class="elementor-widget-container">
															<img decoding="async" title="Vauvaperheen perhedynamiikka" width="300" height="298" src="https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2019/05/LKV_logo-300x298.png" class="attachment-medium size-medium wp-image-2718" alt="lkv logo" srcset="https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2019/05/LKV_logo-300x298.png 300w, https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2019/05/LKV_logo-150x150.png 150w, https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2019/05/LKV_logo-768x762.png 768w, https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2019/05/LKV_logo-1024x1017.png 1024w, https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2019/05/LKV_logo-1200x1191.png 1200w" sizes="(max-width: 300px) 100vw, 300px" />															</div>
				</div>
					</div>
		</div>
					</div>
		</section>
				<section class="elementor-section elementor-top-section elementor-element elementor-element-61ce4f8b elementor-section-boxed elementor-section-height-default elementor-section-height-default" data-id="61ce4f8b" data-element_type="section" data-e-type="section">
						<div class="elementor-container elementor-column-gap-default">
					<div class="elementor-column elementor-col-100 elementor-top-column elementor-element elementor-element-63dd3202" data-id="63dd3202" data-element_type="column" data-e-type="column" data-settings="{&quot;background_background&quot;:&quot;classic&quot;}">
			<div class="elementor-widget-wrap">
							</div>
		</div>
					</div>
		</section>
				</div>
		<p>Read more at <a href="https://kiintymysvanhemmuus.fi/vauvaperheen-perhedynamiikka/">Kiintymysvanhemmuus ry</a></p>]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Itsenäistymiskehitys varhaislapsuudesta nuoruuteen</title>
		<link>https://kiintymysvanhemmuus.fi/itsenaistymiskehitys-varhaislapsuudesta-nuoruuteen/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Kiintymysvanhemmuus ry]]></dc:creator>
		<pubDate>Tue, 01 Nov 2022 08:10:15 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Blogi]]></category>
		<category><![CDATA[itsenäistyminen]]></category>
		<category><![CDATA[kouluikäiset]]></category>
		<category><![CDATA[läheisyys]]></category>
		<category><![CDATA[leikki-ikäiset]]></category>
		<category><![CDATA[nuoret]]></category>
		<category><![CDATA[vauvat]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://kiintymysvanhemmuus.fi/?p=13516</guid>

					<description><![CDATA[Itsenäistyminen on pitkä kehitysprosessi, joka alkaa vauva-ajoista ja jatkuu aikuisuuteen asti. Jokaisen lapsen kehitys etenee yksilöllisesti ja omaan tahtiinsa. Matkalla [&#8230;]<p>Read more at <a href="https://kiintymysvanhemmuus.fi/itsenaistymiskehitys-varhaislapsuudesta-nuoruuteen/">Kiintymysvanhemmuus ry</a></p>]]></description>
			<style id="elementor-post-13516">.elementor-13516 .elementor-element.elementor-element-6583e0f3{text-align:justify;font-family:"Roboto Slab", Sans-serif;font-size:14px;}.elementor-13516 .elementor-element.elementor-element-395f3265{text-align:justify;font-family:"Roboto Slab", Sans-serif;font-size:14px;}.elementor-13516 .elementor-element.elementor-element-291884bd .elementor-icon-wrapper{text-align:center;}.elementor-13516 .elementor-element.elementor-element-291884bd.elementor-view-stacked .elementor-icon{background-color:#7A6661;}.elementor-13516 .elementor-element.elementor-element-291884bd.elementor-view-framed .elementor-icon, .elementor-13516 .elementor-element.elementor-element-291884bd.elementor-view-default .elementor-icon{color:#7A6661;border-color:#7A6661;}.elementor-13516 .elementor-element.elementor-element-291884bd.elementor-view-framed .elementor-icon, .elementor-13516 .elementor-element.elementor-element-291884bd.elementor-view-default .elementor-icon svg{fill:#7A6661;}.elementor-13516 .elementor-element.elementor-element-291884bd .elementor-icon{font-size:20px;}.elementor-13516 .elementor-element.elementor-element-291884bd .elementor-icon svg{height:20px;}.elementor-13516 .elementor-element.elementor-element-6d4f9e19{--divider-border-style:solid;--divider-color:#AF928A;--divider-border-width:3px;}.elementor-13516 .elementor-element.elementor-element-6d4f9e19 .elementor-divider-separator{width:15%;margin:0 auto;margin-center:0;}.elementor-13516 .elementor-element.elementor-element-6d4f9e19 .elementor-divider{text-align:center;padding-block-start:0px;padding-block-end:0px;}.elementor-13516 .elementor-element.elementor-element-74925e82 > .elementor-widget-container{margin:0px 0px 0px 050px;}.elementor-13516 .elementor-element.elementor-element-74925e82 .elementor-toggle-title{font-family:"Amatic SC", Sans-serif;font-size:20px;}.elementor-13516 .elementor-element.elementor-element-74925e82 .elementor-tab-content{font-family:"Roboto Slab", Sans-serif;font-size:11px;}.elementor-13516 .elementor-element.elementor-element-17fedbf{text-align:justify;font-family:"Roboto Slab", Sans-serif;font-size:14px;}@media(max-width:767px){.elementor-13516 .elementor-element.elementor-element-6d4f9e19 .elementor-divider-separator{width:18%;margin:0 auto;margin-center:0;}.elementor-13516 .elementor-element.elementor-element-6d4f9e19 .elementor-divider{text-align:center;}}@media(min-width:768px){.elementor-13516 .elementor-element.elementor-element-64906b1c{width:46.035%;}.elementor-13516 .elementor-element.elementor-element-791d2a76{width:7.555%;}.elementor-13516 .elementor-element.elementor-element-7187f602{width:46.036%;}}</style>							<content:encoded><![CDATA[		<div data-elementor-type="wp-post" data-elementor-id="13516" class="elementor elementor-13516">
						<section class="elementor-section elementor-top-section elementor-element elementor-element-569814e7 elementor-section-boxed elementor-section-height-default elementor-section-height-default" data-id="569814e7" data-element_type="section" data-e-type="section">
						<div class="elementor-container elementor-column-gap-default">
					<div class="elementor-column elementor-col-100 elementor-top-column elementor-element elementor-element-2551f203" data-id="2551f203" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap elementor-element-populated">
						<section class="elementor-section elementor-inner-section elementor-element elementor-element-54042183 elementor-section-boxed elementor-section-height-default elementor-section-height-default" data-id="54042183" data-element_type="section" data-e-type="section">
						<div class="elementor-container elementor-column-gap-default">
					<div class="elementor-column elementor-col-33 elementor-inner-column elementor-element elementor-element-64906b1c" data-id="64906b1c" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap elementor-element-populated">
						<div class="elementor-element elementor-element-6583e0f3 elementor-widget elementor-widget-text-editor" data-id="6583e0f3" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="text-editor.default">
				<div class="elementor-widget-container">
									<p><span style="font-weight: 400;">Itsenäistyminen on pitkä kehitysprosessi, joka alkaa vauva-ajoista ja jatkuu aikuisuuteen asti. Jokaisen lapsen kehitys etenee yksilöllisesti ja omaan tahtiinsa. Matkalla on monta vaihetta ja kehitysprosessit ovat osin ensimmäisten päälle rakentuvia portaita ja osin kehitysharppauksia.<br /></span><span style="font-style: inherit;"><br />Tässä kirjoituksessa käyn läpi muutamia tärkeitä vaiheita itsenäistymisprosessissa. Kirjoitus ei ole kaikenkattava teksti itsenäistymiskehityksestä, mutta toivon, että se herättää ajattelemaan itsenäistymistä pidempänä prosessina kuin vain lapsen muuttamisena lapsuudenkodistaan. Itsenäistyminen nimittäin alkaa jo aivan vauva-iästä, jolloin erillistymisprosessi alkaa. Erillistymisprosessi on vaikea prosessi, jossa lapsi 4-kuukauden iästä kolmeen vuoteen asti vähitellen ensin havaitsee ja myöhemmin hyväksyy olevansa hoitajasta erillinen olento. Itsestään tietoiseksi tuleminen muista erillisenä olentona vaatii tasapainottelua kahden voiman välillä: toinen voima vetää kohti hoitajaa/kiintymyssuhteen kohdetta (tarvitsevuus) ja toinen voima vie hänestä poispäin (autonomia). Lisäksi itsenäistymiskehitykseen kuuluu, että lapsen ja nuoren tulee oppia käyttäytymistapoja, joiden avulla hän saavuttaa yhteyden tunteen. Vaikka me aikuisuudessa olemme itsenäisiä ihmisiä, emme halua eristäytyä toisista vaan tarvitsemme toisiamme syviin ja vastavuoroisiin yhteyden kokemuksiin.<br /></span><span style="font-style: inherit;"><br />Jokaisessa kehitysvaiheessa kasvatustyötä helpottaa tieto kehitysvaiheen tehtävistä sekä emotionaalisesti optimaalisen saatavillaolon periaate. Tämä tarkoittaa, että aikuinen ymmärtää lapsen ristiriitaista käyttäytymistä ja vastaa lapsen odotuksiin ja tarpeisiin – ei täydellisesti, vaan riittävällä tavalla. Aikuiselta vaaditaan siis kykyä kuunnella ja tulkita lasta ja nuorta. Eli auttaa silloin, kun lapsi haluaa apua – riippumatta siitä, osaako lapsi itse – ja antaa tämän tehdä itse silloin, kun lapsi on autonomiapyrkimyksen vallassa. Ja tietysti tämä pitää tehdä vielä niin, että lapsi pysyy turvassa. <br /></span><span style="font-style: inherit;"><br />Seuraavaksi kuvaan lapsen psykologisen syntymän vaiheita vauva-iästä leikki-ikään kuten Rusanen (2011) kuvailee Mahlerin mallia. Leikki-iän jälkeen käsittelen itsenäistymiskehitystä psyykkisen, fyysinen ja aivojen kehityksen kautta.</span><span style="font-style: inherit;"><br /></span></p><h2 class="kv-subheading"><span style="font-style: inherit;"><b><u>Vauva-aika</u></b></span></h2><p>Vastasyntynyt vauva kuvittelee olevansa yhtä hoitajansa kanssa. Vauva hyötyy symbioosikuvitelmasta, sillä se luo hänelle turvaa. Vauva uskoo, että hänen tarpeensa tyydytetään, kun hän niin haluaa. Noin 4-5 kuukauden iästä alkaen lapsi alkaa luopua kuvitelmastaan olla yhtä hoitajan kanssa. Tässä vaiheessa vauva reagoi eri tavalla sisältä (esim. nälkä) ja ulkoapäin (esim. valo) tuleviin ärsykkeisiin. Käsitys on vielä epäselvä ja hoivaajansa vauva kokee osaksi itseään. Minän ja ei-minän sulautuminen vauvan kokemusmaailmassa edistää myöhempää kehitystä. Näitä sulautumiskokemuksia on kutsuttu myös paratiisikokemuksiksi tai vauvan kokemaksi täydelliseksi tyydytykseksi. Vaikka näitä kokemuksia on hetkittäin, ovat ne 2-6 kuukauden ikäisen vauvan kehitykselle merkittäviä. Äidin katsekontakti mm. ruokkiessa, puhuessa tai laulaessa vauvalle edistää symbioottista kokemusta. Näissä hetkissä äiti antaa lapsen oikeasti kohdata hänet olemalla katsekontaktissa vauvaan.</p><p> </p><p><span style="font-weight: 400;">Symbioosi alkaa purkautua vähitellen noin 4-6-kuukauden iässä vauvan siirtyessä eritytymisvaiheeseen. Tässä vaiheessa lapsi tutkii hoitavaa henkilöä ja muita henkilöitä piirre piirteeltä. Tutkimukset osoittavat lapsen alkavaa tietoisuutta &#8211; mutta ei vielä hoivaajan hyväksymistä itsestä erillisenä olentona. Tuttu erotetaan tuntemattomasta vertailemalla näitä ensin samaan aikaan. Puolen vuoden kohdalla vauva alkaa muodostaa intensiivisiä kiintymyssuhteita. Samaan aikaan lapsi alkaa erottaa kasvonilmeistä tunneilmaisuja ja alkaa ymmärtää erilaisista vihjeistä, onko joku vaarallista tai vaaratonta. 8-9-kuukauden ikäisenä kyky erottaa tuttu tuntemattomasta näkyy vierastamisena. Tässä iässä kiintymys ensisijaiseen kiintymyskohteeseen on voimakkaimmillaan. Vierastamisessa kyse on siitä, että lapsi oivaltaa, että suhde vanhempaan voi muuttua ja että vanhempi voi myös jättää. Vierastaminen on hyvin yksilöllistä ja sen ajankohta voi vaihdella paljon samoin kun sen voimakkuus ja ilmenemistapa. On tärkeää, että molemmat osapuolet sekä aikuinen että lapsi huolehtivat riittävän läheisyyden ylläpitämisestä: kun etäisyys kasvaa liian suureksi, jompikumpi reagoi läheisyyden palauttamiseksi. Vasta liikkumisen opettelu tuo lapselle kyvyn, mennä vanhemman luo, sitä ennen hän on sen varassa, miten vanhempi tulkitsee hänen viestejään. Lapselle ei voi ensimmäisinä vuosina antaa liikaa läheisyyttä.</span></p><p> </p><h2 class="kv-subheading"><u><b>Taaperoaika / tahtoikä</b></u></h2><p> </p><p><span style="font-weight: 400;">Kun lapsi oppii liikkumaan pystyasennossa, se mahdollistaa hänelle nopean erottautumisen vanhemmasta poispäin. Samaan aikaan lapsi yrittää luoda erityisen siteen hoivaajansa kanssa ja harjoitella itsenäisiä toimintoja. Lapsesta vastuun ottanut aikuinen on tässä vaiheessa kiintopiste tai kotipesä, jossa käydään tankkaamassa läheisyyttä ja turvaa, jonka jälkeen jatketaan tutkimusretkiä. Kun lapsi juoksee poispäin, hänellä on illuusio, että vanhempi on mukana. Kun muistikuva yhtäkkiä katoaa, hän palaa vanhemman luo kontaktiin. Aikuisen on hyvä muistaa, että liikkumaan oppinut lapsi on vain näennäisesti itsenäinen, hän kuvittelee aikuisen seuraavan mukana, siksi aikuisen tehtävänä onkin jatkuvasti pitää pöydälle kiipeilevää ja avoimista ovista karkailevaa lasta silmällä. Taaperon läheisyydentarpeen ja orastavien etäisyyden ottamisten vaihtelua on vanhemman välillä vaikea tulkita. Vanhempi voi ylläpitää läheisyyttä etäältä ja puheen avulla rohkaista lasta ottamaan fyysistä etäisyyttä. Itsenäisen liikkumisen avulla lapsi vahvistaa mielikuvaa omasta itsestään autonomisena toimijana. Tätä mielikuvaa lapsi tarvitsee seuraavassa vaiheessa, jossa minuuden syntyminen kriisiytyy ja lapsi haluaa epätoivoisesti ripustautua uudelleen häntä hoitavaan aikuiseen.<br /></span><span style="font-style: inherit; font-weight: inherit;"><br />Uudelleenlähestymisvaiheessa lapsi on noin kaksivuotias. Aikuisesta voi olla turhauttavaa huomata eräänlainen taantuma lapsessa. Kun aiemmassa vaiheessa lapsi oli huolettoman itsenäinen tämä vaihe näyttäytyy aikuiselle, kun lapsi olisi yhtäkkiä menettänyt taitojaan. Todellisuudessa lapsi yrittää ratkaista erillistymistään vanhempaansa, kun hänestä ei voisi olla hetkeäkään erossa ja kaikki pitäisi jakaa. Jotta lapsi voi onnistua kehitystehtävässään, vanhemman olisi oltava emotionaalisesti lapsien saatavilla. Olisi tärkeää, että aikuinen suhtautuisi rauhallisesti lapsen uudenlaiseen vaativuuteen ja tarvitsevuuden ilmaisuihin. Tämäkin vaihe on ohimenevä ja poistuu, kun aikuinen vastaa lapsen odotuksiin ja on tämän käytettävissä. Tässä vaiheessa lapsi voi lyödä vanhempia leluilla, tehdä jotain kiellettyä tai heittäytyä itse maahan. Tavoitteena on saavuttaa vanhemman huomio. Hyvä menettelytapa on hyväksyä lapsen intensiivinen liittymistarve, jonka ohella vanhempi voi lempeästi rohkaista lasta itsenäistymään tai odottamaan myös vanhemman tarpeen täyttymistä.   </span><span style="font-style: inherit;"><br /></span></p><p> </p>								</div>
				</div>
					</div>
		</div>
				<div class="elementor-column elementor-col-33 elementor-inner-column elementor-element elementor-element-791d2a76" data-id="791d2a76" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap">
							</div>
		</div>
				<div class="elementor-column elementor-col-33 elementor-inner-column elementor-element elementor-element-7187f602" data-id="7187f602" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap elementor-element-populated">
						<div class="elementor-element elementor-element-395f3265 elementor-widget elementor-widget-text-editor" data-id="395f3265" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="text-editor.default">
				<div class="elementor-widget-container">
									<p>Lähestymisvaiheen ripustautumiskäyttäytymiselle on taustalla se, että lapsi alkaa tajuta oman erillisyytensä, pienuutensa ja avuttomuutensa. Tähän mennessä riittävän hyvä hoiva on ylläpitänyt lapsen harhakäsitystä, että lapsi voi omalla tahdollaan saada pahan olon pois. Lapsi alkaa yhä selvemmin tajuta sen, että vanhemmat ovat hänestä erillisiä olentoja ja heillä on omat henkilökohtaiset kiinnostuksen kohteensa ja että hän itse on pieni ja heistä riippuvainen. On havaittu, että tässä kehitysvaiheessa lapsi hyötyy, mikäli hoivaaja suosii verbaalisessa vuorovaikutuksessa kysymyksiä ja antaa tietoa sekä välttää käskyjä, ohjeita ja kontrollia. Tällainen vuorovaikutus voidaan nähdä asioiden jakamisena ja lapsi kokee, että vanhempi on lähellä, mikä vähentää lapsen vanhemman menettämistä koskevaa pelkoa. Lapsen nopea kielellinen kehitys kahden ja kolmen vuoden iässä antaa vanhemmalle uudenlaisia mahdollisuuksia oppia ymmärtämään lasta. Lapsen vaikeudet hyväksyä maailma sellaisena kuin se on eikä sellaisena kuin hän haluaisi sen olevan, näyttäytyvät yhteentörmäyksinä ja riitoina läheisimpien ihmisten kanssa. Vaihe näkyy myös mieluisissa leikeissä, kuten takaa-ajo leikit, jossa pakoon juokseminen ilmentää autonomiaa ja kiinniottaminen ja syliin sulkeminen ilmentää symbioosia. </p><h2 class="kv-subheading"><b><u>Leikki-ikä, joka päättyy kuningasikään</u></b></h2><p>Psykologisen syntymän viimeinen vaihe on yksilöllinen lujittuminen. Tässä vaiheessa kehittyy kohdepysyvyys, joka tarkoittaa, että lapsi ymmärtää vanhemman olevan pysyvä, vaikka ei olisikaan paikalla tai on vihainen tai ei täytä lapsen tarpeita. Lapsi pystyy siis palauttamaan hänelle tärkeät henkilöt mieleensä silloinkin kun he ovat poissa ja hän tarvitsisi heitä. Tällainen kyky lohduttautua mielikuvien avulla on mahdollista vasta kolmannen ikävuoden kuluessa. Kyky palauttaa vanhempien kuvat mieleensä on yksilöitymisen perusta. Mieleenpalauttamiskyvyn avulla lapsi kykenee toimimaan aiempaa itsenäisemmin, sillä hän ei tarvitse koko ajan vanhempiaan turvallisuuden tunteen palauttamiseksi. Leikki-iässä lapsen kanssa toimiessa ja häntä tulkitessa syntyy usein tilanteita, jotka ovat ristiriidassa lapsen toiveiden kanssa. Tämä auttaa lasta muodostamaan realistisen kuvan vanhemmistaan ja itsestään. Pettymyksiä ei kuitenkaan tarvitse ryhtyä järjestämään vaan niitä syntyy kyllä itsestään. Tärkeää lapsen itsenäistymiskehitykselle on tukea häntä ymmärtävällä, turvallisella, lempeällä ja lämpimällä tavalla. Vasta myöhemmin leikki- ja kouluiässä lapsi voi muunnella vuorovaikutusmielikuvia enemmän omia tarpeitaan ja toiveitaan vastaavaksi ja suojautua pettymyksiltä. Tämä malli tukee kiintymyssuhdeteorian oletusta, että aikuisen responsiivisuus lapsen aloitteita kohtaan saa aikaan sen, että lapsi luottaa erilaisissa tilanteissa aikuiseen.<br /><span style="font-style: inherit; font-weight: inherit;"><br />Leikki-iän lopussa lapsi on esikouluiässä. Tätä vaihetta kutsutaan toisinaan kuningasiäksi. Nimitys tulee siitä, että perinteisesti esikoulussa ollaan päiväkodin vanhimpia ja osaavimpia. Tällöin ristiriita tarvitsevuuden ja itsenäisyyden kanssa on suuri. Nykyään on kuitenkin monenlaisia esikouluvaihtoehtoja: osa saattaa mennä koulun esikouluun, joissain kouluissa on yhdistetty alkuopetus esikoulu-2-luokkalaisille, toisissa kunnissa on alkanut kaksivuotinen esikoulukokeilu eli jo viskarit ovat esikoulussa. Nämä eivät kuitenkaan ole poistaneet vanhempien kokemuksia siitä, että viiden-seitsemän vuoden tienoilla lapsi saattaa olla hetken tai pidempään kovin räjähdysaltis, vaatia uudella tavalla itsenäisyyttä, vastuuta ja tutkia omia rajojaan sekä törmäillä vanhempien rajoihin. Kirjallisuuden mukaan tämä kehitysvaihe johtuu aivojen nopeasta kasvusta ja kehityshyppäyksestä, joka mahdollistaa uudenlaisen itsenäistymiskehityksen. </span></p><h2 class="kv-subheading"><b><u>Kouluikä</u></b></h2><p>Koulunaloitus Suomessa vaatii lapsen itsenäistymiskehitykseltä suuren hyppäyksen. Yhtäkkiä koululaisen pitäisi olla itsenäinen: muistaa käydä vessassa ennen ulkoilua ilman muistuttelua, huolehtia vaatteista ja repusta, kulkea ehkä yksin koulumatkat ja olla yksin kotona sekä selviytyä kaverisuhteista ilman jatkuvaa valvontaa. Ensimmäisillä luokilla harjoitellaan onneksi vielä paljon koululaistaitoja, mutta on selvää, että koululaisen vastuut ja vaatimukset nousevat koko ajan. Kotona vanhempi voi olla ihmeissään lapsen tarvitsevuuden ja itsenäisyyden vaihtelusta. </p><p><span style="font-style: inherit; font-weight: inherit;">Koko koulu-iän lapsen ns. reviiri kasvaa eli alue, jolla hän saa liikkua yksin. Hän alkaa käydä kavereiden kanssa leikkimässä ensin lähialueella ja harrastuksissa, sitten liikkua julkisilla, käydä kaupassa ja kaupungin keskustassa. Monissa asioissa vanhemmat huomaavat, että on luotettava ja annettava lapsen tehdä omia virheitä, mutta jotenkin estettävä liian suuret virheet. Lapset harjoittelevat kaveritaitoja ja tarvitsevat pitkään apua ja tukea erilaisten tilanteiden selvittelyssä. Vanhemmalta vaaditaan kykyä kuunnella ja keskustella rakentavasti. Hyvää yhteyttä lapseen täytyy välillä rakentaa toden teolla.</span></p><h2 class="kv-subheading"><u><b>Nuoruus</b></u></h2><p>Murrosikä alkaa varhaisimmillaan 9-vuotiaana ja myöhimmillään 14-vuotiaana. Tämän ajan itsenäistymiskehitystä leimaa yksilöllisyys. Murrosiässä aivot kehittyvät valtavalla vauhdilla samalla kun kehossa hormonit hyrräävät. Aivoissa käyttämättömiä hermoyhteyksiä karsiutuu ja solut järjestäytyvät uudelleen.<br /><span style="font-style: inherit; font-weight: inherit;"><br />Synapsiyhteyksien uudelleenjärjestely murrosikäisen aivoissa on niin intensiivistä, että samaan aikaan monet muut taidot taantuvat. Yksi näistä on empatiakyky: itsekeskeinen teini ei ole itsekäs ilkeyttään vaan siksi, että hän ei parempaan pysty.</span></p><p><span style="font-style: inherit; font-weight: inherit;">Nuoruuden kehitystehtävä on itsenäistyminen: vastuut ja velvollisuudet kasvavat monella elämänalueella. Nuoren tulee löytää kiinnostuksen kohteensa, intohimonsa, valita ammattipolkunsa, tutkiskella, kuka minä olen ja rakentaa omaa identiteettiään. Valtavaa ristiriitaa aiheuttaa se, miten olla oma itsensä ja pystyä silti luomaan vahvoja, luottamuksellisia ja vastavuoroisia suhteita. Murrosiässä kaveripiiri saattaa mennä uusiksi useamman kerran. Suomalainen koulujärjestelmä hajottaa kaveripiirin ensin yläkouluun siirtymisen ja sitten toiselle asteelle siirtymisen kohdalla. Ystävyyden ohella murrosiässä harjoitellaan seurustelusuhteita. Tämä on luottamuksen, omien ja toisen rajojen tutkiskelua. <br /></span><span style="font-style: inherit; font-weight: inherit;"><br />Kouluikä ja nuoruus ovat aikaa, jolloin harjoitellaan käyttäytymistä, jolla saavuttaa yhteyden tunteen, kun ei voi enää vain huutaa: </span><span style="font-weight: inherit;"><i>&#8221;syliin&#8221;</i></span><span style="font-style: inherit; font-weight: inherit;">. Nuorenkin ristiriita on itsenäisyyden ja tarvitsevuuden kamppailussa tasapainossa pysyminen. Vanhemman tehtävänä on olla saatavilla, muistuttaa lempeästi käytännön realiteeteista ja rajoituksista, tarjota esimerkkiä rakentavasta keskustelusta ja kuunnella kun nuori haluaa jutella. Vanhemman ristiriitana on luottaa, päästää irti kontrollista ja silti pitää nuori mahdollisimman turvassa.</span></p><p> </p>								</div>
				</div>
				<div class="elementor-element elementor-element-291884bd elementor-view-framed elementor-shape-circle elementor-widget elementor-widget-icon" data-id="291884bd" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="icon.default">
				<div class="elementor-widget-container">
							<div class="elementor-icon-wrapper">
			<div class="elementor-icon">
			<i aria-hidden="true" class="fas fa-book-reader"></i>			</div>
		</div>
						</div>
				</div>
				<div class="elementor-element elementor-element-6d4f9e19 elementor-widget-divider--view-line elementor-widget elementor-widget-divider" data-id="6d4f9e19" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="divider.default">
				<div class="elementor-widget-container">
							<div class="elementor-divider">
			<span class="elementor-divider-separator">
						</span>
		</div>
						</div>
				</div>
				<div class="elementor-element elementor-element-74925e82 elementor-widget elementor-widget-toggle" data-id="74925e82" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="toggle.default">
				<div class="elementor-widget-container">
							<div class="elementor-toggle">
							<div class="elementor-toggle-item">
					<div id="elementor-tab-title-1951" class="elementor-tab-title" data-tab="1" role="button" aria-controls="elementor-tab-content-1951" aria-expanded="false">
												<span class="elementor-toggle-icon elementor-toggle-icon-left" aria-hidden="true">
															<span class="elementor-toggle-icon-closed"><i class="fas fa-caret-right"></i></span>
								<span class="elementor-toggle-icon-opened"><i class="elementor-toggle-icon-opened fas fa-caret-up"></i></span>
													</span>
												<a class="elementor-toggle-title" tabindex="0">Lähteet</a>
					</div>

					<div id="elementor-tab-content-1951" class="elementor-tab-content elementor-clearfix" data-tab="1" role="region" aria-labelledby="elementor-tab-title-1951"><ul><li>Rusanen, E. Hoiva, kiintymys ja lapset kehitys. 2011. Finn Lectura.</li><li> YouTube: <a href="https://www.youtube.com/watch?v=0O1u5OEc5eY" target="_blank" rel="noopener">Siegel, D. The Adolescent Brain</a>. </li></ul></div>
				</div>
								</div>
						</div>
				</div>
				<div class="elementor-element elementor-element-17fedbf elementor-widget elementor-widget-text-editor" data-id="17fedbf" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="text-editor.default">
				<div class="elementor-widget-container">
									<p><i><br /><br />Julkaistu 11/2022.</i></p><p> </p>								</div>
				</div>
					</div>
		</div>
					</div>
		</section>
					</div>
		</div>
					</div>
		</section>
				</div>
		<p>Read more at <a href="https://kiintymysvanhemmuus.fi/itsenaistymiskehitys-varhaislapsuudesta-nuoruuteen/">Kiintymysvanhemmuus ry</a></p>]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Väsyneelle vanhemmalle &#8211; panosta levon eri muotoihin</title>
		<link>https://kiintymysvanhemmuus.fi/vasyneelle-vanhemmalle/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Kiintymysvanhemmuus ry]]></dc:creator>
		<pubDate>Wed, 28 Sep 2022 17:11:56 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Blogi]]></category>
		<category><![CDATA[lempeys]]></category>
		<category><![CDATA[lepo]]></category>
		<category><![CDATA[levon eri muodot]]></category>
		<category><![CDATA[oivallukset]]></category>
		<category><![CDATA[uni]]></category>
		<category><![CDATA[vanhemmuus]]></category>
		<category><![CDATA[väsymys]]></category>
		<category><![CDATA[vauvat]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://kiintymysvanhemmuus.fi/?p=13401</guid>

					<description><![CDATA[Usein väsyneelle vanhemmalle sanotaan, että yritä nukkua enemmän tai mene samaan aikaan lapsen kanssa nukkumaan. Mutta vaikka nukkuisi suht hyvin, [&#8230;]<p>Read more at <a href="https://kiintymysvanhemmuus.fi/vasyneelle-vanhemmalle/">Kiintymysvanhemmuus ry</a></p>]]></description>
			<style id="elementor-post-13401">.elementor-13401 .elementor-element.elementor-element-11db6a1f{text-align:justify;font-family:"Roboto Slab", Sans-serif;font-size:14px;}.elementor-13401 .elementor-element.elementor-element-61bf0df8{text-align:justify;font-family:"Roboto Slab", Sans-serif;font-size:14px;}.elementor-13401 .elementor-element.elementor-element-67ef0d5d .elementor-icon-wrapper{text-align:center;}.elementor-13401 .elementor-element.elementor-element-67ef0d5d.elementor-view-stacked .elementor-icon{background-color:#7A6661;}.elementor-13401 .elementor-element.elementor-element-67ef0d5d.elementor-view-framed .elementor-icon, .elementor-13401 .elementor-element.elementor-element-67ef0d5d.elementor-view-default .elementor-icon{color:#7A6661;border-color:#7A6661;}.elementor-13401 .elementor-element.elementor-element-67ef0d5d.elementor-view-framed .elementor-icon, .elementor-13401 .elementor-element.elementor-element-67ef0d5d.elementor-view-default .elementor-icon svg{fill:#7A6661;}.elementor-13401 .elementor-element.elementor-element-67ef0d5d .elementor-icon{font-size:20px;}.elementor-13401 .elementor-element.elementor-element-67ef0d5d .elementor-icon svg{height:20px;}.elementor-13401 .elementor-element.elementor-element-64f75fe3{--divider-border-style:solid;--divider-color:#AF928A;--divider-border-width:3px;}.elementor-13401 .elementor-element.elementor-element-64f75fe3 .elementor-divider-separator{width:15%;margin:0 auto;margin-center:0;}.elementor-13401 .elementor-element.elementor-element-64f75fe3 .elementor-divider{text-align:center;padding-block-start:0px;padding-block-end:0px;}.elementor-13401 .elementor-element.elementor-element-1558822f > .elementor-widget-container{margin:0px 0px 0px 050px;}.elementor-13401 .elementor-element.elementor-element-1558822f .elementor-toggle-title{font-family:"Amatic SC", Sans-serif;font-size:20px;}.elementor-13401 .elementor-element.elementor-element-1558822f .elementor-tab-content{font-family:"Roboto Slab", Sans-serif;font-size:11px;}@media(max-width:767px){.elementor-13401 .elementor-element.elementor-element-64f75fe3 .elementor-divider-separator{width:18%;margin:0 auto;margin-center:0;}.elementor-13401 .elementor-element.elementor-element-64f75fe3 .elementor-divider{text-align:center;}}@media(min-width:768px){.elementor-13401 .elementor-element.elementor-element-a63566d{width:46.035%;}.elementor-13401 .elementor-element.elementor-element-14162cb7{width:7.555%;}.elementor-13401 .elementor-element.elementor-element-7ca9de6b{width:46.036%;}}</style>							<content:encoded><![CDATA[		<div data-elementor-type="wp-post" data-elementor-id="13401" class="elementor elementor-13401">
						<section class="elementor-section elementor-top-section elementor-element elementor-element-6e5f3a68 elementor-section-boxed elementor-section-height-default elementor-section-height-default" data-id="6e5f3a68" data-element_type="section" data-e-type="section">
						<div class="elementor-container elementor-column-gap-default">
					<div class="elementor-column elementor-col-100 elementor-top-column elementor-element elementor-element-299d60f3" data-id="299d60f3" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap elementor-element-populated">
						<section class="elementor-section elementor-inner-section elementor-element elementor-element-1d5986f4 elementor-section-boxed elementor-section-height-default elementor-section-height-default" data-id="1d5986f4" data-element_type="section" data-e-type="section">
						<div class="elementor-container elementor-column-gap-default">
					<div class="elementor-column elementor-col-33 elementor-inner-column elementor-element elementor-element-a63566d" data-id="a63566d" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap elementor-element-populated">
						<div class="elementor-element elementor-element-11db6a1f elementor-widget elementor-widget-text-editor" data-id="11db6a1f" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="text-editor.default">
				<div class="elementor-widget-container">
									<p><span style="font-weight: 400;">Usein väsyneelle vanhemmalle sanotaan, että yritä nukkua enemmän tai mene samaan aikaan lapsen kanssa nukkumaan. Mutta vaikka nukkuisi suht hyvin, voi vanhemmasta tuntua uuvuttavalta. Silloin voi olla kyse siitä, että vanhemmalta uupuu levon eri muodot päivistään.&nbsp;<br></span><span style="font-style: inherit;"><br>Fyysinen lepo koostuu passiivisesta ja aktiivisesta levosta. Passiivinen lepo tarkoittaa unta, josta varmasti on puutetta vauva vuonna ja pikkulapsi aikana. Intensiivinen vauva-aika ja taaperon jatkuva vahtiminen voi vähentää myös aktiivisen levon määrää päivistä. Aktiivinen lepo tarkoittaa esimerkiksi joogaa, venyttelyä, hierontaa tai muita kehon huolto terapioita, jotka lisäävät kehon aineenvaihduntaa ja liikkuvuutta.<br></span><span style="font-style: inherit;"><br>Toisinaan vanhemmat ovat väsyneitä kaikesta metatyöstä päivissään. Muistin päiväkodin retkieväät, ostaa uudet kurahousut, tilata auton huollon, koululaisen liikuntapäivän, suunnitella ensi viikon aikataulut ja tilata kauppaostokset, soittaa verottajalle mummon kysymyksistä, taloyhtiön talkoopäivän makkarat unohtui tilauksesta ja puhumattakaan siitä, mitä töissä piti muistaa… Vanhemmilta saattaa siis uupua mentaalista lepoa. Tällöin päivään kannattaa aikatauluttaa pieniä parin minuutin lepohetkiä, jolloin voi keskittyä hengittämään ja rauhoittamaan kehon ylikierroksia.<br></span><span style="font-style: inherit;"><br>Aistilepo tarkoittaa, että saa hetken levon ympäristön aistiärsyke kuormasta. Vanhempi voi esimerkiksi sulkea hetkeksi silmät ja maata paikoillaan sohvalla eikä ottaa kännykkää kun lapset hetken leikkivät keskenään sovussa. Toiset lapset ovat hyvin äänekkäitä ja ääniherkkä vanhempi voikin miettiä välillä pieniä apuvälineitä arkeensa kuten taustamelua vaimentavia korvatulppia tai kuulokkeita. Myös lapsen kanssa voi pikkuisia hetkiä harjoitella aistilepoa. Lapsi voi vaikka kuvitella olevansa sähköauto ja yhdessä testata vanhemman kanssa kuinka lataus onnistuu.<br></span><span style="font-style: inherit;"><br>Luova lepo on erityisen tärkeää vanhemmille, jotka ratkaisevat paljon ongelmia. Luovuus tarvitsee keskittymistä hetkeen. Luova lepo voi olla pienistä kauniista asioista nauttimista esimerkiksi yhden parkkipaikalla kasvavan kukan ihmettelyä tai taiteen kuluttamista. Yhdessä lapsen kanssa voi keskittyä arjen mindfullness harjoitukseen värittämällä tai muovailemalla muovailuvahalla tai kuuntelemalla rauhallista musiikkia. Luonto kuten vaikkapa lähimetsäretki tarjoaa kauneuden ihmettelyyn oivallisen mahdollisuuden. Vanhemman oma harrastus voi myös olla luovaa lepoa kuten ompeleminen, virkkaaminen, valokuvaaminen… Mikäli elämäntilanne on vauhdikas tai kotoa on hankala lähteä, voisiko kotona tehdä jotain luovaa, johon voi pieniksi hetkiksi uppoutua.</span><span style="font-style: inherit;"><br></span></p>								</div>
				</div>
					</div>
		</div>
				<div class="elementor-column elementor-col-33 elementor-inner-column elementor-element elementor-element-14162cb7" data-id="14162cb7" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap">
							</div>
		</div>
				<div class="elementor-column elementor-col-33 elementor-inner-column elementor-element elementor-element-7ca9de6b" data-id="7ca9de6b" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap elementor-element-populated">
						<div class="elementor-element elementor-element-61bf0df8 elementor-widget elementor-widget-text-editor" data-id="61bf0df8" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="text-editor.default">
				<div class="elementor-widget-container">
									<p>Emotionaalinen lepo tarkoittaa, että voi vapaasti ilmaista tunteita ja vastata kysymykseen kuinka voin tänään. Tunteiden ilmaisun tulee olla aitoa. Tunteet on myös hyvä jakaa jonkun kanssa. Usein saattaa olla tarve myös sosiaaliselle levolle samaan aikaan. On tarve tulla hyväksytyksi ja kuulluksi sekä saada empaattista kohtaamista. Vanhempi saattaa jäädä arjessa kovin yksin, jos ystävät ja tukiverkosto asuu kaukana. Päiväkodin jälkeen ei niin vain lähdetä vierailulle kovin pitkälle kun vaarana on rytmien romuttuminen autoon nukahtamisena väärään aikaan ja illat vaan ovat niin lyhyitä… Sosiaalista lepoa saadakseen kannattaa ympäröidä itsensä ihmisillä jotka ovat kannustavia ja positiivisia. Tähän olen itse saanut ratkaisun Kiintymysvanhemmuus-yhdistyksessä toimimisesta: sekä nettiyhteisöt että live tapahtumat ovat kannustavia ja ihania kohtaamisia täynnä.<br><span style="font-style: inherit; font-weight: inherit;"><br>Viimeinen levon muoto on henkinen lepo. Tämä tarkoittaa kykyä tuntea yhteyttä fyysisesti ja mentaalisesti sekä tuntea vahvaa yhteenkuuluvaisuuden tunnetta, rakkautta, hyväksyntää ja tarkoitusta. Usein henkinen ymmärretään suomen kielellä uskontona, mutta nykyään yhä useampi ei tunne yhteyttä mihinkään uskontoryhmään. Kaikki ihmiset kuitenkin tarvitsevat yhteisöön kuulumisen, rakkauden, elämän tarkoituksen ja hyväksytyksi tulemisen tunteita, jotka antavat lepoa arjen oravan pyörän myllytyksessä. Vanhemmuudessa parasta on juuri tuon rakkauden tunteminen. Vanhemmuuden rakkauden hetkiä onkin syytä muistella ja pitää aktiivisesti mielessä. Hyvä keino tähän on&nbsp;</span><a href="https://kiintymysvanhemmuus.fi/love-flooding-menetelma-yhteyden-luomiseen-ja-yllapitoon/" target="_blank" rel="noopener" style="font-style: inherit; font-weight: inherit; background-color: rgb(255, 242, 220);">Love Flooding -menetelmä</a><span style="font-style: inherit; font-weight: inherit;">&nbsp;yhteyden ylläpitoon.<br></span><span style="font-style: inherit; font-weight: inherit;"><br>Toivottavasti erilaisten levon tapojen pohtiminen, toisi sinulle oivalluksia siitä, miten omassa arjessa voisi ihan pienillä arkisilla teoilla lisätä levon määrää päiviin. Muista myös lempeys siitä, että joka päivä kaikki tarpeet eivät tietenkään tule tyydytetyksi varsinkaan pienten lasten vanhemmilla. Ihmisen perustarpeena on kuitenkin riittävä unen saanti. Ilman unta ei jaksa edes miettiä, miten päivällä saisi levättyä. Siitä löytyy lisää luettavaa useista blogiteksteistä esimerkiksi&nbsp;</span><a href="https://kiintymysvanhemmuus.fi/hyvin-nukkuvan-vauvan-salaisuus/" target="_blank" rel="noopener" style="font-style: inherit; font-weight: inherit; background-color: rgb(255, 242, 220);">täältä</a><span style="font-weight: inherit;"><span style="font-style: inherit;">.</span><br><br><br><br><br><i>Julkaistu 9/2022.</i></span></p>								</div>
				</div>
				<div class="elementor-element elementor-element-67ef0d5d elementor-view-framed elementor-shape-circle elementor-widget elementor-widget-icon" data-id="67ef0d5d" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="icon.default">
				<div class="elementor-widget-container">
							<div class="elementor-icon-wrapper">
			<div class="elementor-icon">
			<i aria-hidden="true" class="fas fa-book-reader"></i>			</div>
		</div>
						</div>
				</div>
				<div class="elementor-element elementor-element-64f75fe3 elementor-widget-divider--view-line elementor-widget elementor-widget-divider" data-id="64f75fe3" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="divider.default">
				<div class="elementor-widget-container">
							<div class="elementor-divider">
			<span class="elementor-divider-separator">
						</span>
		</div>
						</div>
				</div>
				<div class="elementor-element elementor-element-1558822f elementor-widget elementor-widget-toggle" data-id="1558822f" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="toggle.default">
				<div class="elementor-widget-container">
							<div class="elementor-toggle">
							<div class="elementor-toggle-item">
					<div id="elementor-tab-title-3581" class="elementor-tab-title" data-tab="1" role="button" aria-controls="elementor-tab-content-3581" aria-expanded="false">
												<span class="elementor-toggle-icon elementor-toggle-icon-left" aria-hidden="true">
															<span class="elementor-toggle-icon-closed"><i class="fas fa-caret-right"></i></span>
								<span class="elementor-toggle-icon-opened"><i class="elementor-toggle-icon-opened fas fa-caret-up"></i></span>
													</span>
												<a class="elementor-toggle-title" tabindex="0">Lähde</a>
					</div>

					<div id="elementor-tab-content-3581" class="elementor-tab-content elementor-clearfix" data-tab="1" role="region" aria-labelledby="elementor-tab-title-3581"><ul><li><a href="https://ideas.ted.com/the-7-types-of-rest-that-every-person-needs/amp/" target="_blank" rel="noopener">The 7 types of rest that every person needs.</a></li></ul></div>
				</div>
								</div>
						</div>
				</div>
					</div>
		</div>
					</div>
		</section>
					</div>
		</div>
					</div>
		</section>
				</div>
		<p>Read more at <a href="https://kiintymysvanhemmuus.fi/vasyneelle-vanhemmalle/">Kiintymysvanhemmuus ry</a></p>]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Vieraskynä: Vastasyntyneen uni ja vanhemman oma jaksaminen</title>
		<link>https://kiintymysvanhemmuus.fi/vieraskyna-vastasyntyneen-uni/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Kiintymysvanhemmuus ry]]></dc:creator>
		<pubDate>Mon, 26 Sep 2022 10:23:06 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Blogi]]></category>
		<category><![CDATA[normaali uni]]></category>
		<category><![CDATA[uni]]></category>
		<category><![CDATA[vanhemman jaksaminen]]></category>
		<category><![CDATA[vastasyntynyt]]></category>
		<category><![CDATA[vauvat]]></category>
		<category><![CDATA[vieraskynä]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://kiintymysvanhemmuus.fi/?p=13389</guid>

					<description><![CDATA[Millaista pienen vauvan normaali uni on? Vastasyntynyt vauva jaksaa valvoa usein vain lyhyitä hetkiä vuorokaudessa, nukahtaen melkeinpä mihin tahansa ja [&#8230;]<p>Read more at <a href="https://kiintymysvanhemmuus.fi/vieraskyna-vastasyntyneen-uni/">Kiintymysvanhemmuus ry</a></p>]]></description>
			<style id="elementor-post-13389">.elementor-13389 .elementor-element.elementor-element-2c7a4756{text-align:justify;font-family:"Roboto Slab", Sans-serif;font-size:14px;}.elementor-13389 .elementor-element.elementor-element-5f69cae7{text-align:justify;font-family:"Roboto Slab", Sans-serif;font-size:14px;}.elementor-13389 .elementor-element.elementor-element-8ff7197{font-family:"Roboto Slab", Sans-serif;font-size:14px;}@media(min-width:768px){.elementor-13389 .elementor-element.elementor-element-510ea2d6{width:46.035%;}.elementor-13389 .elementor-element.elementor-element-6f9f5b5a{width:7.555%;}.elementor-13389 .elementor-element.elementor-element-60e89372{width:46.036%;}}</style>							<content:encoded><![CDATA[		<div data-elementor-type="wp-post" data-elementor-id="13389" class="elementor elementor-13389">
						<section class="elementor-section elementor-top-section elementor-element elementor-element-71dcdc33 elementor-section-boxed elementor-section-height-default elementor-section-height-default" data-id="71dcdc33" data-element_type="section" data-e-type="section">
						<div class="elementor-container elementor-column-gap-default">
					<div class="elementor-column elementor-col-100 elementor-top-column elementor-element elementor-element-3922adc1" data-id="3922adc1" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap elementor-element-populated">
						<section class="elementor-section elementor-inner-section elementor-element elementor-element-6c7e4c12 elementor-section-boxed elementor-section-height-default elementor-section-height-default" data-id="6c7e4c12" data-element_type="section" data-e-type="section">
						<div class="elementor-container elementor-column-gap-default">
					<div class="elementor-column elementor-col-33 elementor-inner-column elementor-element elementor-element-510ea2d6" data-id="510ea2d6" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap elementor-element-populated">
						<div class="elementor-element elementor-element-2c7a4756 elementor-widget elementor-widget-text-editor" data-id="2c7a4756" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="text-editor.default">
				<div class="elementor-widget-container">
									<h2 class="kv-subheading"><b>Millaista pienen vauvan normaali uni on?</b></h2><p><span style="font-weight: 400;">Vastasyntynyt vauva jaks</span><span style="font-weight: 400;">aa valvoa usein vain lyhyitä het</span><span style="font-weight: 400;">kiä vuorokaudessa, nukahtaen melkeinpä mihin tahansa ja milloin tahansa, useimmiten syöttöön. Vauvan kasvaessa päiväunien määrä laskee kuitenkin suhteellisen nopeasti. On hyvä ottaa huomioon, että </span><span style="font-weight: 400;">toiset pienet vauvat ovat alusta lähtien enemmän hereillä ja jaksavat valvoa pidempiä aikoja kuin toiset. Vauvojen yksilöllisyys vaikuttaa siis myös uneen. <br /></span><span style="font-style: inherit;"><br />Vastasyntyneen uni on rakenteeltaan erilaista kuin aikuisilla ja noin puolen vuoden iässä se kehittyy enemmän aikuisen unta vastaavaksi. Aikuisen ja vauvan unisyklien pituuden erot osaltaan selittävät, miksi vanhempi kokee yöheräilyt rankkoina. Vanhempi herää usein kesken oman unisyklinsä syvän unen vaiheen. <br /></span><span style="font-style: inherit;"><br />Vauvan unen erityinen rakenne altistaa vauvan heräilemään herkästi. Yöheräilyjen taustalla voi myös olla kiintymyskäyttäytyminen ja turvallisuuden tunteen hakeminen, eli vauvan tarve olla lähellä hoivaajaansa</span><span style="font-style: inherit;">. </span><span style="font-style: inherit;">Näin ollen heräily on tietyllä tapaa vauvalle elinehto. </span><span style="font-style: inherit;">On hyvä muistaa, että jos pieni vauva ei aisti sinun läsnäoloasi, hän ei usein ymmärrä mitä tapahtuu ja saattaa hätääntyä. Tästäkin syystä </span><span style="font-style: inherit;">jotkut vastasyntyneet nukkuvat parhaiten ensisijaisen vanhemman iholla tai sylissä. Tämä on siis täysin normaalia ja vaihe menee yleensä ohi kun lapsi hieman kasvaa. <br /></span><span style="font-style: inherit;"><br />Päiväunien kesto voi vaihdella paljon ja lyhyet torkut ovat pienillä vauvoilla hyvin tavallisia. Vauva voi herätä myös päiväunilta tiheästi syömään ja varmistelemaan hoivaajan läsnäoloa. Usein vastasyntyneet nukkuvatkin mielellään päiväunet hoivaajan läheisyydessä, eivätkä välttämättä suostu nukkumaan itsekseen esimerkiksi vaunuissa tai pinnasängyssä. Tämä on täysin normaalia! Useat perheet ovat kokeneet kantovälineet käteväksi paikaksi päiväunille, koska ne vapauttavat vanhemman kädet hoitamaan muita askareita tai huolehtimaan isommista lapsista vauvan nukkuessa.</span><span style="background-color: transparent; color: #202124; font-family: Arial; font-size: 12pt; white-space: pre-wrap;"> </span></p><h2 class="kv-subheading"><b>Kuinka tukea vuorokausirytmin kehitystä</b></h2><p><span style="font-weight: 400;">Vauva syntyy  ilman sirkadiaanista rytmiä, eli sisäistä kelloa, joka ohjaisi yön ja päivän eroa. </span><span style="font-weight: 400;">Usein vastasyntynyt nukkuu aluksi tasaisesti ympäri vuorokauden, sillä hänellä ei ole vielä mekanismeja, jotka kertoisivat yön ja päivän erosta. Hiljalleen vuorokausirytmi alkaa kehittyä ja vähitellen pisimmät unijaksot alkavat kuitenkin sijoittua yöaikaan. <br /></span><span style="font-style: inherit;"><br />Vauvan oma melatoniin eli yöhormonin tuotanto käynnistyy noin muutaman kuukauden ikäisenä. Siihen asti nukkumista ohjaa pelkästään ns. unipaine ja yötä päivästä erottavat ulkoiset vihjeet.</span><span style="font-style: inherit;"> Täten vuorokauden jakautuminen yöhön ja päivään on vauvan omaksuttavissa vanhempien ohjauksen ja toiminnan kautta. </span><span style="font-style: inherit;">Imetetyt vauvat saavat kuitenkin rintamaidosta illalla ja yöllä hormoneja, jotka edesauttavat unta. Imetys siis tukee vauvan vuorokausirytmiä etenkin silloin, kun vauvan oma melatoniinin tuotanto ei ole vielä käynnistynyt!<br /></span><span style="font-style: inherit;"><br />Tavallinen vuorovaikutus vanhemman kanssa auttaa vastasyntynyttä erottamaan hiljalleen päivän yöstä: päivällä on valoisaa, kuuluu elämisen ääniä ja seurustellaan vanhempien kanssa. Yöllä on pimeää, vanhemmat puhelevat hiljaa ja ympäristö on hiljainen. Voit auttaa vauvaa vuorokausirytmin muodostumisessa siten, että nukutat vauvaa päivisin valoisassa paikassa lähellä sinua, niin että et vauvan unien ajaksi hiljennä asuntoa. Tekemällä samalla kotitöitä tai vaikkapa katsomalla tv:tä viestität vauvalle, että on päivä ja vanhemmat ovat lähellä. Vauvan voi myös ottaa mukaan kun hoidat asioita tai tapaat ystäviä. </span></p><h2 class="kv-subheading"><b>Meitä ei ole luotu selviämään vanhemmuudesta yksin</b></h2><p><span style="font-weight: 400;">Vauvavuosi on rankkaa aikaa, joten vanhempien on tärkeä panostaa myös omaan jaksamiseensa, sekä mahdolliseen parisuhteeseensa ja ystävyyssuhteisiin. THL:n teettämä uusi tutkimus osoittaa, että äidin vakaat ja läheiset ihmissuhteet puolisoon ja muihin aikuisiin </span><span style="font-weight: 400;">edesauttavat pikkulapsen hyvinvointia.<br /></span><span style="font-style: inherit;"><br />Meitä ei ole luotu selviämään vanhemmuudesta yksin. Vauvan kanssa apuun kannattaakin valjastaa koko perhe, sukulaiset ja ystävät. Jos joku tulee kylään, voit vaikkapa pyytää häntä tuomaan tullessaan ruokaa pakkaseen tai auttamaan kodin siivoamisessa, että saat keskittyä vauvan kanssa pesimiseen. Jos tukiverkkoa ei kuitenkaan ole, tai esimerkiksi isovanhemmat asuvat kaukana, konkreettista apua arkeen voi saada esimerkiksi oman kunnan lapsiperheiden kotipalvelusta. Se on ns. ennaltaehkäisevää palvelua, jota voi pyytää vaikka et kokisikaan itseäsi täysin uupuneeksi. Huoli omasta jaksamisesta riittää!</span><span style="font-style: inherit;"><br /></span></p>								</div>
				</div>
					</div>
		</div>
				<div class="elementor-column elementor-col-33 elementor-inner-column elementor-element elementor-element-6f9f5b5a" data-id="6f9f5b5a" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap">
							</div>
		</div>
				<div class="elementor-column elementor-col-33 elementor-inner-column elementor-element elementor-element-60e89372" data-id="60e89372" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap elementor-element-populated">
						<div class="elementor-element elementor-element-5f69cae7 elementor-widget elementor-widget-text-editor" data-id="5f69cae7" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="text-editor.default">
				<div class="elementor-widget-container">
									<p>Lisäksi vaikka jokin olisi normaalia, ei se tarkoita, etteivätkö esimerkiksi yöheräilyt olisi rankkoja, tai etteikö unia saisi pyrkiä parantamaan. Monesti vanhempia kuitenkin helpottaa jo tieto siitä, että usein vauvan heräilyjen syynä ei ole konkreettinen unihäiriö.</p><h2 class="kv-subheading"><b>Vanhemman oma jaksaminen</b></h2><p>Jotta voimme pitää huolta toisistamme, täytyy meidän ensin pitää huolta itsestämme. <br /><span style="font-style: inherit; font-weight: inherit;"><br />Tässä muutamia vinkkejä, joita voit pohtia oman jaksamisen parantamiseksi:</span></p><ul><li aria-level="1">Mieti, mitkä asiat tuovat sinulle iloa ja hyvää mieltä? Toisille se on pitkä suihku rauhassa vauvan ollessa toisen aikuisen kanssa, toiselle kävelylenkki korttelin ympäri tai kuppi lämmintä juomaa äänikirjaa kuunnellen. Yritä lisätä näitä hetkiä päiviisi.</li><li aria-level="1">Jos perheeseen kuuluu toinen vanhempi, jakakaa vastuuta vauvan hoidosta. Keskustelkaa toiveistanne ja tarpeistanne yhdessä.</li><li aria-level="1">Soita ystävälle, joskus juttutuokio voi piristää ja auttaa jaksamaan. Aina ei tarvitse edes fyysisesti nähdä, vaan kahvihetki puhelimitse voi tehdä ihmeitä.</li><li aria-level="1">Vieraile sukulaisilla ja ystävillä, jos mahdollista. Voisitko joskus jäädä yökylään? </li><li aria-level="1">Elämä pienen lapsen kanssa on usein täynnä kompromisseja. Pyri kuitenkin huomioimaan tasapuolisesti kaikkia hyvinvoinnin osa-alueita esimerkiksi tasapainotellessasi oman ajan ja oman unentarpeesi välillä. </li><li aria-level="1">Ulkoile mahdollisuuksien mukaan usein.</li><li aria-level="1">Huolehdi riittävästä nesteytyksestä ja ravinnon saamisesta.</li></ul><h2 class="kv-subheading"><b>Lyhyt esittely yhdistyksestä</b></h2><p>Vauvojen ja pienten lasten uneen liittyvää tietoa on nykyään paljon saatavilla netissä ja somessa. Ohjeet ovat kuitenkin kaikenkirjavia eivätkä aina ota huomioon vauvojen yksilöllisiä eroja. Muun muassa tästä huomiosta syntyi sosiaali- terveys- ja kasvatusalan ammattilaisten toimesta Lapsiperheiden uni ry, sillä halusimme koota yhteen paikkaan luotettavaa, näyttöön perustuvaa tietoa vauvan nukkumisesta.<br /><span style="font-style: inherit; font-weight: inherit;"><br />Lapsiperheen uni ry:n toiveena on, että pystymme normalisoimaan ja tuomaan tietoa vauvan luonnollisesta unesta ja sen kehityksestä teille vanhemmille. Lisäksi toivomme, että pystymme madaltamaan kynnystä hakea apua ennen kuin koko perhe on kovin väsynyt.</span></p><p>Meidät löytää Instagramista @lapsiperheidenuni ja pian meille aukeaa myös nettisivut!</p>								</div>
				</div>
				<div class="elementor-element elementor-element-76ec44b elementor-widget elementor-widget-image" data-id="76ec44b" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="image.default">
				<div class="elementor-widget-container">
															<img loading="lazy" decoding="async" title="Vieraskynä: Vastasyntyneen uni ja vanhemman oma jaksaminen" width="300" height="300" src="https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2022/09/Lapsiperheiden-uni-logo-300x300.png" class="attachment-medium size-medium wp-image-13425" alt="lapsiperheiden uni - logo" srcset="https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2022/09/Lapsiperheiden-uni-logo-300x300.png 300w, https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2022/09/Lapsiperheiden-uni-logo-150x150.png 150w, https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2022/09/Lapsiperheiden-uni-logo-768x768.png 768w, https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2022/09/Lapsiperheiden-uni-logo.png 902w" sizes="(max-width: 300px) 100vw, 300px" />															</div>
				</div>
				<div class="elementor-element elementor-element-8ff7197 elementor-widget elementor-widget-text-editor" data-id="8ff7197" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="text-editor.default">
				<div class="elementor-widget-container">
									<p><i><br><br>Julkaistu 9/2022.</i></p>								</div>
				</div>
					</div>
		</div>
					</div>
		</section>
					</div>
		</div>
					</div>
		</section>
				</div>
		<p>Read more at <a href="https://kiintymysvanhemmuus.fi/vieraskyna-vastasyntyneen-uni/">Kiintymysvanhemmuus ry</a></p>]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Lempeää arkea: aikuisen vakava sairaus</title>
		<link>https://kiintymysvanhemmuus.fi/lempeaa-arkea-aikuisen-vakava-sairaus/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Kiintymysvanhemmuus ry]]></dc:creator>
		<pubDate>Sat, 03 Sep 2022 14:52:38 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Blogi]]></category>
		<category><![CDATA[imetys]]></category>
		<category><![CDATA[Kiintymysvanhemmuus arki]]></category>
		<category><![CDATA[koululaiset]]></category>
		<category><![CDATA[lapsentahtisuus]]></category>
		<category><![CDATA[leikki-ikäiset]]></category>
		<category><![CDATA[lempeys]]></category>
		<category><![CDATA[perhepeti]]></category>
		<category><![CDATA[toivo]]></category>
		<category><![CDATA[vanhemman sairaus]]></category>
		<category><![CDATA[vanhemmuus]]></category>
		<category><![CDATA[vauva]]></category>
		<category><![CDATA[vauvat]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://kiintymysvanhemmuus.fi/?p=13326</guid>

					<description><![CDATA[Kiintymysvanhemmuudessa lempeys ja lapsentahtisuus ovat tärkeitä arvoja. Arjessa aikuisella on normaalisti paremmat resurssit joustaa ja sopeutua erilaisiin tilanteisiin kuin lapsella [&#8230;]<p>Read more at <a href="https://kiintymysvanhemmuus.fi/lempeaa-arkea-aikuisen-vakava-sairaus/">Kiintymysvanhemmuus ry</a></p>]]></description>
			<style id="elementor-post-13326">.elementor-13326 .elementor-element.elementor-element-3c80dfbe{text-align:justify;font-family:"Roboto Slab", Sans-serif;font-size:14px;}.elementor-13326 .elementor-element.elementor-element-41094f17{text-align:justify;font-family:"Roboto Slab", Sans-serif;font-size:14px;}@media(min-width:768px){.elementor-13326 .elementor-element.elementor-element-7750b1cd{width:46.035%;}.elementor-13326 .elementor-element.elementor-element-615ef0a1{width:7.555%;}.elementor-13326 .elementor-element.elementor-element-687c2a47{width:46.036%;}}</style>							<content:encoded><![CDATA[		<div data-elementor-type="wp-post" data-elementor-id="13326" class="elementor elementor-13326">
						<section class="elementor-section elementor-top-section elementor-element elementor-element-7ba852cc elementor-section-boxed elementor-section-height-default elementor-section-height-default" data-id="7ba852cc" data-element_type="section" data-e-type="section">
						<div class="elementor-container elementor-column-gap-default">
					<div class="elementor-column elementor-col-100 elementor-top-column elementor-element elementor-element-3d1acac" data-id="3d1acac" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap elementor-element-populated">
						<section class="elementor-section elementor-inner-section elementor-element elementor-element-c55d3e7 elementor-section-boxed elementor-section-height-default elementor-section-height-default" data-id="c55d3e7" data-element_type="section" data-e-type="section">
						<div class="elementor-container elementor-column-gap-default">
					<div class="elementor-column elementor-col-33 elementor-inner-column elementor-element elementor-element-7750b1cd" data-id="7750b1cd" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap elementor-element-populated">
						<div class="elementor-element elementor-element-3c80dfbe elementor-widget elementor-widget-text-editor" data-id="3c80dfbe" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="text-editor.default">
				<div class="elementor-widget-container">
									<p><span style="font-weight: 400;">Kiintymysvanhemmuudessa lempeys ja lapsentahtisuus ovat tärkeitä arvoja. Arjessa aikuisella on normaalisti paremmat resurssit joustaa ja sopeutua erilaisiin tilanteisiin kuin lapsella saati pienellä vauvalla. Vanhemman sairastuessa perheen dynamiikka kuitenkin muuttuu, ja kaikki joutuvat nopeasti sopeutumaan uudenlaiseen tilanteeseen. <br></span><span style="font-style: inherit;"><br>Sairastuin rintasyöpään 33-vuotiaana maaliskuussa 2022. Perheen vanhin lapsi oli tuolloin ekaluokkalainen, neljäs 8 kk ikäinen vauva ja minä kolmen nuorimman kotiäiti. Aiemmin olin huolehtinut perheen arjen pyörittämisestä pitkälti yksin, kun sukulaiset asuivat kaukana ja puoliso teki pitkiä työpäiviä. Yleensä lapset kulkivat mukanani joka paikassa, enkä ollut ollut vauvasta erossa vielä käytännössä lainkaan. Isommatkaan lapset eivät oikeastaan koskaan olleet käytännön syistä olleet hoidossa. Diagnoosi oli perheen aikuisille valtava järkytys, tilastollisesti ajatellen sairastumiseni oli niin epätodennäköistä. Silti olimme hetkessä päätyneet tilanteeseen, jossa lukemattomat tutkimukset ja hoidot alkoivat kiihtyvällä tahdilla täyttää kalenteriani.&nbsp;<br></span><span style="font-style: inherit;"><br>Alkuun olin kauhuissani siitä, kuinka saisimme arjen toimimaan muuttuneessa tilanteessa. En voisi ottaa lapsia mukaan lääkärikäynneille enkä hoitoihin, jotka kohdallani alkoivat noin viiden kuukauden mittaisella sytostaattijaksolla. Meillä ei kuitenkaan ollut valmiina verkostoa, joka auttaisi lastenhoidossa. Erityisen huolissani olin perheen vauvasta. Hoitojärjestelyjen lisäksi olin surullinen ja huolissani siitä, kuinka paljon hänen arkensa tulisi muuttumaan. Tähän asti olimme nukkuneet kylki kyljessä perhepedissä ja olin imettänyt nukkuessani. Nyt en uskaltaisi enää nukkua vauvan vieressä, jotta en vahingossa imettäisi häntä myrkylliseksi lääkityllä maidollani.<br></span><span style="font-style: inherit;"><br>Hankalassa tilanteessa saimme kunnan kotipalvelusta pari viikoittaista käyntiä keventämään arkea. Näistä ei kuitenkaan ollut apua lääkärikäynneille tai hoitoihin pääsemistä ajatellen, koska käynnit ajoittuivat aina tiettyihin kellonaikoihin ja viikonpäiviin toisin kuin syöpähoidot. Onneksi monet ystävät ja sukulaiset tarjoutuivat myös auttamaan meitä. Pienten lasten kannalta oli helpottavaa, että isovanhemmat pääsivät vuorotellen vähän pidemmäksi aikaa meille, jolloin lapsilla oli tuttu hoitaja saatavilla, kun kävin itse sairaalassa. Myös puolisoni pitkän kesäloman ajan pääsin käymään ongelmitta hoidoissa.<br></span><span style="font-style: inherit;"><br>Olen imettänyt isompia lapsiani useita vuosia ja minulle on ollut tärkeää, että lapset saavat vierottua itse rinnalta (tämä tapahtuu yleensä 2,5 – 7 ikävuoden välillä). Nyt minun oli pakko tauottaa vauvaikäisen imetys täysin. Syöpätautien puolelta yleisohjeena oli lopettaa imetys kokonaan, mutta päätin itse toisin. Vaikka en voisi pitkän sytostaattihoitojakson aikana imettää, voisin ylläpitää maidontuotantoa ja tarjota lypsettyä maitoa vauvalle taas lääkehoitojen loputtua. Ehkä hän jopa palaisi vielä rinnalle. Minusta tuntui huomattavasti paremmalta vaihtoehdolta antaa imetyksen jatkumiselle vielä mahdollisuus, kuin päättää asiasta vauvan puolesta ja lopettaa imetys lääkkein. Siitäkin huolimatta, että se tarkoitti kuukausia jatkuvaa lypsämistä hukkaan.<br></span><span style="font-style: inherit;"><br>Koska minulla ei ollut aikaa lopettaa imetystä vähitellen, päätin jatkaa ensimmäisen hoitopäivän aamuun asti entiseen tapaan. Tuon kahden viikon ajan imetin ainoastaan makuuhuoneessa, jotta siitä muodostuisi vauvalle tuttu imetyspaikka. Imeystauon alkaessa taas pysyttelimme poissa makuuhuoneesta, jotta imetyspaikka ei muistuttaisi vauvaa rinnasta. Syliä ja läheisyyttä pystyin onneksi tarjoamaan kantoliinassa, jossa vauva rauhoittui, mutta ei hamuillut pääsyä rinnalle.&nbsp;</span></p>								</div>
				</div>
					</div>
		</div>
				<div class="elementor-column elementor-col-33 elementor-inner-column elementor-element elementor-element-615ef0a1" data-id="615ef0a1" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap">
							</div>
		</div>
				<div class="elementor-column elementor-col-33 elementor-inner-column elementor-element elementor-element-687c2a47" data-id="687c2a47" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap elementor-element-populated">
						<div class="elementor-element elementor-element-41094f17 elementor-widget elementor-widget-text-editor" data-id="41094f17" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="text-editor.default">
				<div class="elementor-widget-container">
									<p><span style="text-align: justify;">Olin etukäteen pelännyt, että yöimetyksiin ja perhepetiin tottunut vauva itkisi lohduttomasti läpi yön rauhoittumatta mihinkään. Hän kuitenkin viihtyi niin hyvin kantoliinassa, että päädyin nukkumaan ensimmäiset päivät sohvalla vauva liinaan sidottuna. Vaikka järjestely onkin kaukana turvallisesta perhepedistä, oli se meidän tilanteessamme erinomaisen toimiva. Vauva sai nukkua edelleen lähelläni, mutta minun oli mahdotonta imettää häntä. Liinasta vauva ei myöskään päässyt putoamaan, joten uskalsin itsekin nukkua. Vauva alkoi nukkua täysin ilman itkuja ja unikouluja todella pitkiä, kahdeksan tunnin mittaisia unia. Oli äärimmäisen helpottavaa huomata, miten nopeasti vauva tottui uudenlaisiin öihin. Epämukavat unet sohvalla puoli-istuvassa asennossa olivat pieni hinta siitä onnesta.<br></span><br>Lasten kanssa puhuimme sairastumisesta avoimesti ja rehellisesti, mutta positiiviseen ja toiveikkaaseen sävyyn. He saivat kysyä ja keskustella asiasta aina silloin, kun itse halusivat. Lapset myös käsittelivät uutta tilannetta kukin tavallaan. Viisivuotias piirsi kuvan pahoista soluista, jotka valtasivat äidin rinnan. Kolmevuotiaan roolihahmojen valikoimaan taas ilmestyi dinosauruksen lisäksi myrkkysaurus, joka myrkyttää muita. Yleisesti ottaen lapset suhtautuivat sairastumiseen arkisen välittömästi ja mutkattomasti. Siitäkin huolimatta, että kalju äiti näytti yhden illan ajan luurangolta.<br><span style="font-style: inherit; font-weight: inherit;"><br>Sytostaattihoitojen aikana olen ollut väsyneempi ja fyysisesti huonommassa kunnossa kuin normaalisti. Emme siis ole voineet lasten kanssa tehdä kaikkia niitä asioita, joita normaalisti tekisimme. Monilta osin arki on kuitenkin pysynyt melko ennallaan. Äidin kokkaaman päivällisen sijaan olemme syöneet valmisruokia ja retket lähipuistoon on ajoitettu niille päiville, jolloin oma vointini on ollut hyvä. Lapset ovat myös päässeet välillä ulkoilemaan sukulaisten tai kotipalvelun työntekijöiden kanssa. Kiintymysvanhemmuuteen kuuluu lempeys ja armollisuus paitsi lapsia, myös itseään kohtaan. On täysin hyväksyttävää, että arki pyöriikin nyt tavallista enemmän oman kodin seinien sisäpuolella. Ja ehkä lempeälle vuorovaikutukselle on taas löytynyt jopa tavallista enemmän tilaa, kun kiire ja aikataulujen seuraaminen on jäänyt sairaalakäyntejä lukuun ottamatta pois.<br></span><span style="font-style: inherit; font-weight: inherit;"><br>Vakava sairaus on erityisesti alkuvaiheessa henkisesti raskas uutinen. Onkin tärkeää, että perheen aikuisilla on mahdollisuus käsitellä tilanteeseen liittyviä tunteita ja huolia lasten kuulematta. Sukulaisten ja ystävien tarjoama tuki on tärkeää, mutta kannattaa myös käyttää hyväkseen mahdollisuutta keskustella ammattilaisten kanssa. Kun aikuinen saa itse käsiteltyä asiaa riittävästi, on hänen helpompaa jutella siitä lasten kanssa lempeästi ja neutraalisti. Luonnollisesti kaikki tunteet saavat näkyä kotona ja myös aikuinen saa olla surullinen. Oma ahdistus ei kuitenkaan sekoita arkea liikaa, kun sitä on saanut turvallisesti purkaa.&nbsp;<br></span><span style="font-weight: inherit;"><br><span style="font-style: inherit;">Lopulta kaikki on mennyt paljon paremmin kuin uskalsin alussa edes toivoa. Minun ei tarvinnutkaan luopua kaikista itselleni tärkeistä tavoista hoitaa ja kasvattaa lapsiani. Vaikka arki on ollut erilaista, on siinä kuitenkin edelleen samanlaista lapsentahtisuutta, lämpöä ja läheisyyttä kuin aiemminkin. Olen päässyt takaisin perhepetiin ja olen jaksanut viettää aikaa lasten kanssa, kunhan tahti on tarpeeksi rauhallinen. Ehkä saamme vielä joskus jatkaa imetystäkin.&nbsp;</span><br><br><br><br><br><i>Julkaistu 09/2022.</i></span></p>								</div>
				</div>
					</div>
		</div>
					</div>
		</section>
					</div>
		</div>
					</div>
		</section>
				</div>
		<p>Read more at <a href="https://kiintymysvanhemmuus.fi/lempeaa-arkea-aikuisen-vakava-sairaus/">Kiintymysvanhemmuus ry</a></p>]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Miten hoitaa vauvaa lempeästi? Miten löytää oma tapa olla vanhempi?</title>
		<link>https://kiintymysvanhemmuus.fi/miten-hoitaa-vauvaa-lempeasti/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Kiintymysvanhemmuus ry]]></dc:creator>
		<pubDate>Wed, 27 Apr 2022 18:51:07 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Blogi]]></category>
		<category><![CDATA[Lempeän kasvatuksen viikko]]></category>
		<category><![CDATA[keinot]]></category>
		<category><![CDATA[lempeä kasvatus]]></category>
		<category><![CDATA[LKV]]></category>
		<category><![CDATA[lkv2022]]></category>
		<category><![CDATA[vauvan hoito]]></category>
		<category><![CDATA[vauvat]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://kiintymysvanhemmuus.fi/?p=12402</guid>

					<description><![CDATA[Tässä tekstissä esitellään keinoja  “Vauvat pitää unikouluttaa” &#8211; Myyttejä vauvoista -tekstin myyttien purkuun. Kaikki keinot eivät luonnollisestikaan syystä tai toisesta [&#8230;]<p>Read more at <a href="https://kiintymysvanhemmuus.fi/miten-hoitaa-vauvaa-lempeasti/">Kiintymysvanhemmuus ry</a></p>]]></description>
			<style id="elementor-post-12402">.elementor-12402 .elementor-element.elementor-element-30f8128d{font-family:"Roboto Slab", Sans-serif;font-size:14px;}.elementor-12402 .elementor-element.elementor-element-5c979ddd{text-align:justify;font-family:"Roboto Slab", Sans-serif;font-size:14px;}.elementor-12402 .elementor-element.elementor-element-50ca76e{text-align:justify;font-family:"Roboto Slab", Sans-serif;font-size:14px;}@media(min-width:768px){.elementor-12402 .elementor-element.elementor-element-191b4eac{width:46.035%;}.elementor-12402 .elementor-element.elementor-element-19c36ed4{width:7.555%;}.elementor-12402 .elementor-element.elementor-element-6f30d08a{width:46.036%;}}</style>							<content:encoded><![CDATA[		<div data-elementor-type="wp-post" data-elementor-id="12402" class="elementor elementor-12402">
						<section class="elementor-section elementor-top-section elementor-element elementor-element-15e974bf elementor-section-boxed elementor-section-height-default elementor-section-height-default" data-id="15e974bf" data-element_type="section" data-e-type="section">
						<div class="elementor-container elementor-column-gap-default">
					<div class="elementor-column elementor-col-100 elementor-top-column elementor-element elementor-element-42253a0e" data-id="42253a0e" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap elementor-element-populated">
						<div class="elementor-element elementor-element-30f8128d elementor-widget elementor-widget-text-editor" data-id="30f8128d" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="text-editor.default">
				<div class="elementor-widget-container">
									<p><span style="font-weight: 400;">Tässä tekstissä esitellään keinoja  </span><a href="https://kiintymysvanhemmuus.fi/vauvat-pitaa-unikouluttaa/" target="_blank" rel="noopener"><i><span style="font-weight: 400;">“Vauvat pitää unikouluttaa” &#8211; Myyttejä vauvoista</span></i></a><span style="font-weight: 400;"> -tekstin myyttien purkuun. Kaikki keinot eivät luonnollisestikaan syystä tai toisesta sovi kaikille, mutta niistä voi parhaassa tapauksessa saada omaan arkeen ajatuksia, luottamusta omiin valintoihin tai kenties idean siemeniä, jos niille on tarvetta. </span></p>								</div>
				</div>
				<section class="elementor-section elementor-inner-section elementor-element elementor-element-a2a5f1a elementor-section-boxed elementor-section-height-default elementor-section-height-default" data-id="a2a5f1a" data-element_type="section" data-e-type="section">
						<div class="elementor-container elementor-column-gap-default">
					<div class="elementor-column elementor-col-33 elementor-inner-column elementor-element elementor-element-191b4eac" data-id="191b4eac" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap elementor-element-populated">
						<div class="elementor-element elementor-element-5c979ddd elementor-widget elementor-widget-text-editor" data-id="5c979ddd" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="text-editor.default">
				<div class="elementor-widget-container">
									<h2 class="kv-subheading" style="text-align: center;"><b>“</b><b><i>Miten pärjätä vauvan kanssa ilman unikoulua? Mitä jos tuntuu siltä, että vauva ei vaan opi nukkumaan?”</i></b></h2><p><span style="font-weight: 400;">On suositeltavaa ottaa selvää vauvan normaalista biologisesta unesta ja lapsen normaalista käytöksestä. Useimmiten se on liki paras ja yksinkertaisin apu vanhempien kokemaan lapsen ”<i>uniongelmaan</i>”, sillä moni ongelmaksi koettu asia onkin osa normaalia kehitystä. On täysin asiaankuuluvaa, että erityisesti vauva, mutta myös taapero, havahtuu ja jopa heräilee öisin. Ymmärtämällä oikeasti vauvan unen kehitystä saa usein automaattisesti jo jonkinasteista helpotusta omaan oloonsa. Vauva oppii kyllä ajallaan ja ilman unikouluja nukkumaan pitkäkestoisempaa unta. Selittämättömän levottomiin ja/tai itkuisiin öihin kannattaa ensisijaisesti hakea selitystä terveyspuolelta, kehon jumeista tai/ja päivärytmistä. <br /></span><span style="font-style: inherit;"><br />Jos perheellä ei ole ongelmaa unien tai yöimetyksen kanssa, on turha puuttua niihin tai muuttaa tapoja varmuuden vuoksi. Vallitseva unikeskustelu ja alati kasvava, paikoin tarkkoihin aikatauluihin ja muihin runkoihin perustuva, uniohjausbisnes aiheuttavat kuitenkin epävarmuutta vanhemmissa. Vanhempi saattaa ajatella, että vauvan uni on epänormaalia tai vauvan kehityksessä on tai tulee olemaan haasteita, mikäli vauva ei nuku tietyllä tapaa. Yöimetyskin saatetaan lopettaa varmuuden vuoksi, ettei siitä myöhemmin tulisi ongelmia. Imetys yöllä ja päivällä on kuitenkin normaalia, eikä se välttämättä aiheuta minkäänlaisia ongelmia arkeen lapsen kasvaessa. Monet itse asiassa kertovat, että lopetettuaan yöimetyksen ulkopuolisesta painostuksesta, on yöllinen vauvan rauhoittaminen vaikeutunut. Imetyksen tilalle on tullut esimerkiksi tutti, joka putoaa jatkuvasti öisin ja josta vieroittaminen on haastavaa. Siksi paras tapa suhtautua perheen uniin on se, että kuuntelee lempeästi sekä vauvan, että muun perheen tarpeita ja valitsee omalle perheelle sopivimmat ja omien arvojen mukaiset tavat nukkua.<br /></span><span style="font-style: inherit;"><br />Kiintymysvanhemmuus ry on vuonna 2020 koonnut kattavan uniartikkelin </span><a href="https://kiintymysvanhemmuus.fi/hyvin-nukkuvan-vauvan-salaisuus/" target="_blank" rel="noopener"><i>&#8221;Hyvin nukkuvan vauvan salaisuus&#8221;</i></a>. <span style="font-style: inherit;">Uniartikkeli pohjautuu yhdistyksen tekemään kyselyyn sekä lähdemateriaaliin. Artikkelissa syvennytään vauvan normaaliin uneen sekä vanhempien jakamiin keinoihin turvata perheen hyvät unet. </span></p><h2 class="kv-subheading" style="text-align: center;"><b><i>“Mitä tehdä, jos vauvan itku ärsyttää tai tuntuu kiukuttelulta?</i></b> <b><i>Eikö vauvalle pitäisi jo opettaa, ettei itkemällä saa tahtoaan läpi?”</i></b></h2><p><span style="font-weight: 400;">Joskus vauvan tapa ilmaista itseään voi tuntua siltä, että hän kiukuttelee tai ärsyttää tahallaan. Tyytymätön ääni voi tuntua aikuisesta ymmärrettävästi hyvin kuormittavalta etenkin pidempään jatkuessaan. Usein helpottaa, kun tietoisesti keskittyy tunnistamaan tarpeita vauvan ilmaisun takana. Tarvittaessa esimerkiksi omaa ääniherkkyyttä voi helpottaa käyttämällä kuulosuojaimia, jotka vaimentavat kovimman melun. Näin itse kovan äänen sietämisyritys ei vie kaikkea vanhemman energiaa ja keskittymiskykyä. <br /></span><br /><span style="font-style: inherit;">Vauvan itkuun ja muuhun tyytymättömyyteen on tärkeää opetella suhtautumaan myötätuntoisesti ja empaattisesti. Monelle vanhemmalle tämä on etenkin alkuun vaikeaa ja syynä voi olla, että myötätuntoinen kohtaaminen on itselle vierasta. Itsemyötätuntoon tutustuminen usein auttaa. Lisää voit lukea esimerkiksi blogistamme </span><a href="https://kiintymysvanhemmuus.fi/mindfulnessin-eli-tietoisuustaitojen-hyodyt-ja-kaytto-lapsiperhearjessa/" target="_blank" rel="noopener"><i>Mindfulnessin, eli tietoisuustaitojen, hyödyt ja käyttö lapsiperhearjessa</i></a><span style="font-style: inherit;">.</span><br /><span style="font-style: inherit;"><br />Usein vanhemmat tuntevat voimattomuutta ja turhautumista, kun vauva itkee. Vanhempi ehkä kokee tehtäväkseen saada vauvan lopettamaan itkunsa mahdollisimman pian. Tällöin rauhallinen hengittely ja myötätuntoinen suhtautuminen sekä itseensä että vauvaan voi auttaa. Jos vauvan fyysisistä tarpeista on huolehdittu, voi vauvan antaa itkeä turvallisessa ja rauhallisessa sylissä itkunsa pois. Saattaa olla, että vauva vain purkaa jotain tunnetta eikä vanhemman tarvitse siinä hetkessä olla muuta kuin läsnä. (</span><a href="https://www.youtube.com/watch?v=ToDiOUIkRKQ" target="_blank" rel="noopener">LKV2020: Laura Markhamin tärpit vauvan itkuun vastaamisesta</a>)</p><h2 class="kv-subheading" style="text-align: center;"><b><i>“Miten vauva ikinä oppii nukahtamaan ilman apua, jos hänet imettää uneen?”</i></b></h2><p><span style="font-weight: 400;">Kaikilla on uniassosiaatioita, myös aikuisilla, eivätkä ne ole automaattisesti huonoja, vaan pitkälti päin vastoin. Imetys on vauvalle luonnollinen nukahtamisen apu, jota kannattaa halutessaan hyödyntää mahdollisimman pitkään. Erilaisissa kehitysvaiheissa tai sairastellessa lapsen uni saattaa häiriintyä. Silloin imetys voi auttaa nukahtamisessa ja olla helpotus vanhemmalle. Imetyshormonit auttavat myös imettävää vanhempaa nukahtamaan nopeammin uudelleen.<br /></span><span style="font-style: inherit;"><br />Imetyksestä vauva saa ravinnon lisäksi turvaa, lohtua ja läheisyyttä, jotka ovat välttämättömiä asioita hänen optimaalisen kokonaisvaltaisen kehityksensä kannalta. Yöimetykseen ei ole tarvetta puuttua tai lopettaa sitä, mikäli se sopii vauvalle ja vanhemmalle. Jokainen lapsi oppii nukahtamaan itsenäisesti, vaikkei lasta koulutakaan vauvana nukahtamaan yksin. Vanhemman kannattaa kuunnella sekä lastaan että itseään ja miettiä, mikä tukee koko perheen unia parhaiten. Mitään toimenpidettä ei kannata tehdä siksi, että joku perheen ulkopuolelta varoittelee tai ohjaa toimimaan toisella tavalla, jos itsellä ei ole ongelmaa. Eikä asioita kannata väkisin muuttaa siksi, että pelkää jotain tulevaisuudessa toteutuvaa ennustusta. Jos vauva on tyytyväinen ja vanhemmat jaksavat, niin kannattaa luottaa omiin vaistoihinsa. Ehjää ei tarvitse korjata. <br /></span><span style="font-style: inherit;"><br />Jos vauvan imettäminen uneen tuntuu raskaalta pikkuvauvakuukausien jälkeen ja jos asiaan haluaa muutosta, on tärkeää lähteä imetyksen lisäksi totuttamaan vauvaa myös muihin uniassosiaatioihin. Vauvalle tärkeää asiaa ei ole suositeltavaa noin vain viedä pois, vaan ensin tulee luoda pohjalle uusia korvaavia tapoja, jotka vauva ottaa omakseen. Selkeä iltarutiini on itsessään uniassosiaatio, joka muodostuu monille lapsille tarpeelliseksi ja turvalliseksi. Joskus omaa “</span><i>en jaksa tätä enää</i><span style="font-style: inherit;">” -ajatusta on myös hedelmällistä ja tärkeää lähteä oikeasti kunnolla pureksimaan ja pohtimaan. Jos vauva vaatii tiheää “</span><i>tissitainnutusta</i><span style="font-style: inherit;">” alkuillasta, voisiko imettävä vanhempi mennä vauvan kanssa samaan aikaan sänkyyn ja sieltä käsin katsoa tv-sarjaa vaikka tabletilta? Tai voisiko vauvan antaa nukahtaa yöunille olohuoneeseen, josta hänet aikuisten nukkumaanmenoaikana otetaan mukaan sänkyyn? Usein myös kantovälineeseen yöunille nukuttaminen on hyvä ja toimiva tapa ja vanhemman fyysinen läheisyys saattaa myös vähentää vauvan jatkuvaa imemisen tarvetta. Hankalimmiksikin koetut kehitysvaiheet ovat lopulta häviävän pieni hetki pidemmässä mittakaavassa, vaikka ne eivät siltä vaiheen äärellä elettäessä tunnu.</span></p>								</div>
				</div>
					</div>
		</div>
				<div class="elementor-column elementor-col-33 elementor-inner-column elementor-element elementor-element-19c36ed4" data-id="19c36ed4" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap">
							</div>
		</div>
				<div class="elementor-column elementor-col-33 elementor-inner-column elementor-element elementor-element-6f30d08a" data-id="6f30d08a" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap elementor-element-populated">
						<div class="elementor-element elementor-element-50ca76e elementor-widget elementor-widget-text-editor" data-id="50ca76e" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="text-editor.default">
				<div class="elementor-widget-container">
									<h2 class="kv-subheading" style="text-align: center;"><b><i>“Saako lasta hoitava vanhempi tuntea väsymystä, jos on itse valinnut tietyt vauvanhoitotavat?”</i></b></h2><p><span style="font-weight: 400;">Totta kai saa. Vauvavuosi vaatii usein vanhemmilta ja etenkin imettävältä vanhemmalta paljon. Erityisesti esikoisen kohdalla kaiken (myös hormonaalisten muutosten) ollessa uutta voi vauva-arjen sitovuus yllättää, järkyttää, tuskastuttaa, väsyttää tai kaikkia näitä. Kuitenkin vanhemman jaksamista voi tukea usealla eri tavalla. Suurin osa tavoista on niitä, joita herkästi pidämme jopa itsestään selvinä, mutta jotka valitettavasti usein jäävät liian vähälle huomiolle etenkin, kun vauvan tarpeet täyttävät arkea. <br /></span><span style="font-style: inherit;"><br />Vanhemman on ensisijaisen tärkeää tarkastella omaa unensaantiaan. Omasta ajasta nauttimisen tarve hiljaisessa talossa iltaisin on täysin ymmärrettävää. On kuitenkin myös tarpeen pohtia, voisiko ajan määrästä esimerkiksi hieman tinkiä, jotta yöunen määrä ei kärsi liikaa. Monelle siisti koti tuo mielenrauhaa. Siksi on mahdollista kokea jopa pakottavaa tarvetta käyttää osa yön nukkumisajasta kotitöiden tekemiseen rauhassa, kun vauva nukkuu. Tällaisissa tilanteissa vanhemman kannattaa aidosti miettiä asioiden tärkeysjärjestystä ja esimerkiksi pohtia, kumpi toiminta tuo enemmän helpotusta pidemmällä tähtäimellä ja valita sen. Kodin siivoamiseksi voi päättää tietyt nopeat toimenpiteet, jotka eivät vie päivittäin kohtuuttomasti aikaa tai energiaa. <br /></span><span style="font-style: inherit;"><br />Usein aikuiset huolehtivat hyvin ja tarkasti lastensa säännöllisestä ruokailusta, mutta oma ruokailu on kaikkea muuta kuin säännöllistä tai ravinteikasta. Pahimmillaan aikuinen syö hyvin epäsäännöllisesti, aivan liian vähän tai liian yksipuolisesti. Liian vähäinen energiansaanti tutkitusti lisää väsymystä ja uupumusta. Usein väsyneenä tekee mieli syödä napostellen nopeita hiilihydraatteja ja rasvaa, mikä on herkästi pois päivän ravinnerikkaista aterioista. Jos oma syöminen on retuperällä, voisi liki ykkösprioriteetti olla sen parantaminen. Moni aloittaa projektin sillä, että opettelee syömään säännöllisesti 3-4 tunnin välein. Tämä ehkäisee liiallisia verensokerin laskuja ja liian kovan nälän tunteen muodostumista. Etenkin, kun vauva aloittaa kiinteän ruuan syönnin, on aikuisellakin ainutlaatuinen tilaisuus helposti monipuolistaa omaa ruokavaliotaan. Tähän erityisen hyvä apu on sormiruokailu. <br /></span><span style="font-style: inherit;"><br />Päiväsaikaan tapahtuva liikunta etenkin ulkona tutkitusti parantaa yöunen laatua. Väsyneenä jo pieni kävely ulkona tuo vireyttä, vaikka lähteminen voi silloin tuntua jopa ylitsepääsemättömän vaikealta. Etenkin luonnossa liikkuminen parantaa kokonaisvaltaista hyvinvointia. Liikunta ja ravitsemus kulkevat pitkälti käsi kädessä ja tukevat toisiaan. <br /></span><span style="font-style: inherit;"><br />Univaje ja uupumus altistavat erittäin monille terveysongelmille. Jo raskausaikana olisi ihanteellista kartoittaa omaa sosiaalista tukiverkostoaan ja keskustella verkoston jäsenten kanssa äänen, millaisen avun ja tuen pyytäminen keneltäkin on ok. Fyysisen verkoston puuttuessa voi vertaistuki muodostua kultaakin kalliimmaksi. Erityisesti samat arvot jakava vertaistuki voi voimaannuttaa vahvasti, vaikkei tukihenkilö pystyisikään antamaan konkreettista apua arkeen. On tärkeää pystyä kertomaan omista valinnoistaan sekä väsymyksestä ilman, että kuuntelija alkaisi syyllistää tai neuvoa väsynyttä vanhempaa valitsemaan arvojensa vastaisia keinoja hoitaa lastaan. Kiintymysvanhemmuus ry tukee monin tavoin vertaistukitoimintaa: lue </span><a style="font-weight: inherit; background-color: #fff2dc;" href="https://kiintymysvanhemmuus.fi/tule_mukaan/paikallistoiminta/"><i>täältä paikallistoiminnasta</i></a><span style="font-style: inherit;">.<br /></span><span style="font-style: inherit;"><br />Jos tuntuu, että omissa elintavoissa on moni asia vailla korjaamista, ei ole viisautta yrittää laittaa kaikkea uusiksi kerralla etenkään väsyneenä. Kannattaa aloittaa esimerkiksi yhdestä itselle helposta ja tärkeänä pitämästään asiasta, jota alkaa parantaa. Vähitellen asioita voi lisätä ja lisääminen tapahtuu yleensä hyvin mielekkäästi, kun positiivisia vaikutuksia alkaa havaita. </span></p><h2 class="kv-subheading" style="text-align: center;"><b><i>“Miten yhdistää nykyajan vaatimukset ja vauvan tarpeet?”</i></b></h2><p><span style="font-weight: 400;">Tässä kohtaa on tärkeä pysähtyä pohtimaan, mistä vaatimukset ja paineet kumpuavat. Kun näitä tekijöitä on saanut eriteltyä, on viisasta miettiä kohta kohdalta, mitä kullekin asialle on tehtävissä. Jos sosiaalisen median kiiltokuvatilit asettavat paineita, kannattaa ne ronskisti jättää seuraamatta ainakin vähäksi aikaa. Jos joku ihminen tuo tullessaan elämääsi enemmän negatiivista kuin positiivista, kannattaa yhteydenpitoa varmasti harventaa. <br /></span><span style="font-style: inherit;"><br />Ennen vauvanhoitoneuvoja antoivat oikeastaan vain omat äidit, naapuruston tai suvun äidit sekä neuvolan henkilökunta. Nykyään roolit ovat muuttuneet ja sosiaalinen media sekä muu internet-sisältö ovat tuoneet valtavasti uusia näkökulmia, joista voi olla joskus vaikea valita. Omaa vaistoaan voi olla vaikea kuunnella informaatiotulvan keskellä. <br /></span><br /><span style="font-style: inherit;">Kuten edelläkin on todettu, vauva ei tiedä, onko hän syntynyt 2020-luvulle vai kivikaudelle. Tämä on erinomainen muistisääntö, kun pohtii erilaisia kommervenkkejä vauva-arkeen. Omaan intuitioon luottaminen, luotettavista lähteistä vauvan biologiseen normaaliin kehitykseen tutustuminen ja oman sydämen kuuntelu ovat kolmen kärki, jonka mukaan kannattaa ehdottomasti mennä. </span><br /><br /><br /><br /><br /><i>Julkaistu 5/2022.</i></p><p> </p>								</div>
				</div>
					</div>
		</div>
					</div>
		</section>
				<div class="elementor-element elementor-element-a734e14 elementor-widget elementor-widget-image" data-id="a734e14" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="image.default">
				<div class="elementor-widget-container">
															<img loading="lazy" decoding="async" title="Miten hoitaa vauvaa lempeästi? Miten löytää oma tapa olla vanhempi?" width="300" height="298" src="https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2019/05/LKV_logo-300x298.png" class="attachment-medium size-medium wp-image-2718" alt="lkv logo" srcset="https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2019/05/LKV_logo-300x298.png 300w, https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2019/05/LKV_logo-150x150.png 150w, https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2019/05/LKV_logo-768x762.png 768w, https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2019/05/LKV_logo-1024x1017.png 1024w, https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2019/05/LKV_logo-1200x1191.png 1200w" sizes="(max-width: 300px) 100vw, 300px" />															</div>
				</div>
					</div>
		</div>
					</div>
		</section>
				</div>
		<p>Read more at <a href="https://kiintymysvanhemmuus.fi/miten-hoitaa-vauvaa-lempeasti/">Kiintymysvanhemmuus ry</a></p>]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
		<item>
		<title>&#8221;Vauvat pitää unikouluttaa&#8221; &#8211; myyttejä vauvoista</title>
		<link>https://kiintymysvanhemmuus.fi/vauvat-pitaa-unikouluttaa/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Kiintymysvanhemmuus ry]]></dc:creator>
		<pubDate>Wed, 27 Apr 2022 15:29:14 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Blogi]]></category>
		<category><![CDATA[Lempeän kasvatuksen viikko]]></category>
		<category><![CDATA[kasvatusmyytit]]></category>
		<category><![CDATA[lempeä kasvatus]]></category>
		<category><![CDATA[LKV]]></category>
		<category><![CDATA[lkv2022]]></category>
		<category><![CDATA[unikoulu]]></category>
		<category><![CDATA[vauvat]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://kiintymysvanhemmuus.fi/?p=12370</guid>

					<description><![CDATA[Lyhyesti Heräily on vauvalle biologisesti normaalia, ja unirytmi kypsyy vähitellen, voimakkaimmin ensimmäisen elinvuoden aikana. Itkettämiseen perustuva unikoulu viestii vauvalle, ettei [&#8230;]<p>Read more at <a href="https://kiintymysvanhemmuus.fi/vauvat-pitaa-unikouluttaa/">Kiintymysvanhemmuus ry</a></p>]]></description>
			<style id="elementor-post-12370">.elementor-12370 .elementor-element.elementor-element-58d56d58{text-align:justify;font-family:"Roboto Slab", Sans-serif;font-size:14px;}.elementor-12370 .elementor-element.elementor-element-15e1f88{text-align:justify;font-family:"Roboto Slab", Sans-serif;font-size:14px;}.elementor-12370 .elementor-element.elementor-element-2263005c{text-align:justify;font-family:"Roboto Slab", Sans-serif;font-size:14px;}.elementor-12370 .elementor-element.elementor-element-2cee2501 .elementor-icon-wrapper{text-align:center;}.elementor-12370 .elementor-element.elementor-element-2cee2501.elementor-view-stacked .elementor-icon{background-color:#7A6661;}.elementor-12370 .elementor-element.elementor-element-2cee2501.elementor-view-framed .elementor-icon, .elementor-12370 .elementor-element.elementor-element-2cee2501.elementor-view-default .elementor-icon{color:#7A6661;border-color:#7A6661;}.elementor-12370 .elementor-element.elementor-element-2cee2501.elementor-view-framed .elementor-icon, .elementor-12370 .elementor-element.elementor-element-2cee2501.elementor-view-default .elementor-icon svg{fill:#7A6661;}.elementor-12370 .elementor-element.elementor-element-2cee2501 .elementor-icon{font-size:20px;}.elementor-12370 .elementor-element.elementor-element-2cee2501 .elementor-icon svg{height:20px;}.elementor-12370 .elementor-element.elementor-element-782d6c45{--divider-border-style:solid;--divider-color:#AF928A;--divider-border-width:3px;}.elementor-12370 .elementor-element.elementor-element-782d6c45 .elementor-divider-separator{width:15%;margin:0 auto;margin-center:0;}.elementor-12370 .elementor-element.elementor-element-782d6c45 .elementor-divider{text-align:center;padding-block-start:0px;padding-block-end:0px;}.elementor-12370 .elementor-element.elementor-element-3164dcdd > .elementor-widget-container{margin:0px 0px 0px 050px;}.elementor-12370 .elementor-element.elementor-element-3164dcdd .elementor-toggle-title{font-family:"Amatic SC", Sans-serif;font-size:20px;}.elementor-12370 .elementor-element.elementor-element-3164dcdd .elementor-tab-content{font-family:"Roboto Slab", Sans-serif;font-size:11px;}.elementor-12370 .elementor-element.elementor-element-626fa41 > .elementor-element-populated, .elementor-12370 .elementor-element.elementor-element-626fa41 > .elementor-element-populated > .elementor-background-overlay, .elementor-12370 .elementor-element.elementor-element-626fa41 > .elementor-background-slideshow{border-radius:0px 0px 0px 0px;}.elementor-12370 .elementor-element.elementor-element-626fa41 > .elementor-element-populated{transition:background 0.3s, border 0.3s, border-radius 0.3s, box-shadow 0.3s;margin:0px 0px 0px 0px;--e-column-margin-right:0px;--e-column-margin-left:0px;}.elementor-12370 .elementor-element.elementor-element-626fa41 > .elementor-element-populated > .elementor-background-overlay{transition:background 0.3s, border-radius 0.3s, opacity 0.3s;}@media(max-width:767px){.elementor-12370 .elementor-element.elementor-element-782d6c45 .elementor-divider-separator{width:18%;margin:0 auto;margin-center:0;}.elementor-12370 .elementor-element.elementor-element-782d6c45 .elementor-divider{text-align:center;}}@media(min-width:768px){.elementor-12370 .elementor-element.elementor-element-785f83c1{width:46.035%;}.elementor-12370 .elementor-element.elementor-element-503727db{width:7.555%;}.elementor-12370 .elementor-element.elementor-element-4949ce03{width:46.036%;}}</style>							<content:encoded><![CDATA[		<div data-elementor-type="wp-post" data-elementor-id="12370" class="elementor elementor-12370">
						<section class="elementor-section elementor-top-section elementor-element elementor-element-2447f208 elementor-section-boxed elementor-section-height-default elementor-section-height-default" data-id="2447f208" data-element_type="section" data-e-type="section">
						<div class="elementor-container elementor-column-gap-default">
					<div class="elementor-column elementor-col-100 elementor-top-column elementor-element elementor-element-46c0038b" data-id="46c0038b" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap elementor-element-populated">
						<div class="elementor-element elementor-element-7f04cce kv-kooste elementor-widget elementor-widget-text-editor" data-id="7f04cce" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="text-editor.default">
				<div class="elementor-widget-container">
									<p><strong>Lyhyesti</strong></p><ul><li>Heräily on vauvalle biologisesti normaalia, ja unirytmi kypsyy vähitellen, voimakkaimmin ensimmäisen elinvuoden aikana.</li><li>Itkettämiseen perustuva unikoulu viestii vauvalle, ettei hänen hätäänsä vastata. Jokainen lapsi oppii nukahtamaan itse ajallaan ilman unikouluakin.</li><li>Vauva ei manipuloi. Hän ei vielä pysty säätelemään tunteitaan itse, vaan tarvitsee siihen aikuista.</li><li>Pienen vauvan kanssa arki mukautetaan vauvan tahtiin. Vauvan kasvaessa elämää voi vähitellen mukauttaa perheen tahtiin.</li></ul>								</div>
				</div>
				<div class="elementor-element elementor-element-58d56d58 elementor-widget elementor-widget-text-editor" data-id="58d56d58" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="text-editor.default">
				<div class="elementor-widget-container">
									<p><span style="font-weight: 400;">Tänään tiistaina pureudumme vauvaikäisiä koskeviin kasvatusmyytteihin. Vauva mullistaa aina jollain tapaa perheensä elämän, syntyi hän sitten perheensä esikoiseksi tai jo olemassa olevan sisarussarjan jatkoksi. Etenkin vauvan uni on asia joka puhututtaa, kaikkia ja kaikkialla. Vanhempien jaksaminen ja voimavarat ovat asioita, joita on äärimmäisen tärkeää tukea ja kannatella. Haluamme tänään pureutua ehkä yleisimpiin vauvaikäisiin liittyviin myytteihin niin, että tuomme niissä esille lempeää, vauvan tarpeita ja normaalia biologista kehitystä tukevaa linjaa, vanhempien jaksamista ja voimavaroja unohtamatta!</span></p>								</div>
				</div>
				<section class="elementor-section elementor-inner-section elementor-element elementor-element-f2afd97 elementor-section-boxed elementor-section-height-default elementor-section-height-default" data-id="f2afd97" data-element_type="section" data-e-type="section">
						<div class="elementor-container elementor-column-gap-default">
					<div class="elementor-column elementor-col-33 elementor-inner-column elementor-element elementor-element-785f83c1" data-id="785f83c1" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap elementor-element-populated">
						<div class="elementor-element elementor-element-15e1f88 elementor-widget elementor-widget-text-editor" data-id="15e1f88" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="text-editor.default">
				<div class="elementor-widget-container">
									<h2 class="kv-subheading" style="text-align: center;"><b><i>“Vauva täytyy unikouluttaa”</i></b></h2>
<p><span style="font-weight: 400;">Vauvan unirytmin kypsyminen on vaiheikas ja usein mutkikaskin prosessi. Rytmi kypsyy voimakkaimmin vauvan ensimmäisen elinvuoden aikana. Paitsi ravinnon, myös evoluutiobiologian näkökulmasta heräily on vauvalle täysin normaalia. Yksin jääminen on nimittäin tuhansien vuosien ajan ollut avuttomalle vauvalle jopa hengenvaarallista.&nbsp;<br></span><span style="font-style: inherit;"><br>Vauvaperheessä elämä pyörii pitkälti unen ympärillä. Kaikki vauvojen vanhemmat saavat jatkuvasti kysymyksiä siitä, kuinka vauva nukkuu. Usein, jos vanhempien vastaus on jotain muuta kuin ”</span><i>heräämättä 12 tuntia putkeen!</i><span style="font-style: inherit;">”, saavat he pyytämättäkin runsain määrin neuvoja ja kokemuksia siitä, mikä kysyjällä tai hänen tuttavallaan auttoi öihin ja toi vauvalle katkeamattoman kellon ympäri kestäneen unen.<br></span><span style="font-style: inherit;"><br>Nyky-yhteiskunnassa etenkin vauvojen biologisesti täysin normaalistakin unesta tehdään herkästi ongelma. Historiasta tiedetään, että ennen vauvat nukkuivat kun olivat väsyneitä, heidät useimmiten imetettiin uneen ja he nukkuivat imettäjiensä vieressä. Itse asiassa, aikuistenkin läpi yön nukkuminen on verrattain uusi asia historiaan peilaten.&nbsp;<br></span><span style="font-style: inherit;"><br>Lapsen heräilyn ollessa tiheää, haetaan usein ratkaisua erilaisista unikouluista. Unikoulu ei ole ainoa tapa vaikuttaa pienen lapsen uneen, vaan lempeämpiäkin vaihtoehtoja on. Laajasti onneksi jo tiedetään, että etenkin sellaiset unikoulut, joissa lasta itketetään, ovat kokonaisvaltaisesti huono vaihtoehto. Kuitenkin edelleen länsimaissa tällaisiakin unikouluja käytetään laajasti. Lapsen itkettäminen yksin etenkin yöaikaan aiheuttaa hänelle sen kokemuksen, ettei hänen hätäänsä, pelkoonsa tai tarpeisiinsa vastata. Lapselle viestii myös suurta ristiriitaa se, jos vanhempi tarjoaa hänelle lohtua, läheisyyttä ja muuta tarpeisiin vastaamista päiväsaikaan, mutta ei öisin. Myös unikoulut, joissa vanhempi on lapsen huoneessa “</span><i>paikalla, mutta ei läsnä</i><span style="font-style: inherit;">”, siis esimerkiksi istuu tuolilla jota siirtää aina kauemmas lapsesta, viestii lapselle suurta ristiriitaa. Tätähän emme oikeasti halua, vaan haluamme lastemme saavan ehdotonta rakkautta ja mahdollisimman välitöntä reagointia vanhemmaltaan etenkin hädän tai muun pahan mielen ollessa päällä.<br></span><span style="font-style: inherit;"><br>Vauvan unikoulun tarpeellisuutta saatetaan perustella myös sillä, että olisi vauvan kehityksen kannalta oleellista osata nukahtaa itsenäisesti ja myös osata lohduttaa itseänsä itsenäisesti yöaikaan. Aikuisen kannalta nämä taidot ovat toki arkea helpottavia, mutta lapsen kehitykseen ei voi vedota. Jokainen lapsi oppii nukahtamaan itsenäisesti ennemmin tai myöhemmin, siihen ei tarvita unikoulua. Ja niin kuin sanottu, on luonnollista, että vauva ja isompikin lapsi haluaa läheisyyttä ja turvaa hoitajaltaan ennen yöunille eroamista ja jopa yöaikaan. Sellaista aikuista ei minkään pätevän lähteen perusteella kuitenkaan ole, joka sanoisi, ettei osaa nukahtaa itsenäisesti sen vuoksi, että lapsena aikuinen oli läsnä nukahtamishetkellä.&nbsp;<br></span><span style="font-style: inherit;"><br>Lapsen kehitykseen tietenkin kuuluu myös se, että lapsen pitää oppia kannattelemaan omia tunteitaan ja rauhoittamaan itseään, mutta vauvana näitä taitoja ei tarvitse vielä osata eikä vauva tällaiseen vielä pystykään. Tätä oppimispolkua voi ja kannattaa alkaa jo tukea vauvana, esimerkiksi sanoittamalla vauvan tunteita, vastaamalla vauvan tarpeisiin ja lohduttamalla vauvaa. Varhaislapsuuden tunnesäätely tapahtuu siis pääosin vanhemman toiminnan avulla, ei jättämällä vauvaa yksin selviämään tunteistaan.&nbsp;</span><span style="font-weight: 400;">&nbsp;</span></p>
<h2 class="kv-subheading" style="text-align: center;"><b><i>“Vauva oppii että kiukuttelulla saa palvelua”&nbsp;<br></i></b><b><i> “Vauva manipuloi”</i></b></h2>
<p><span style="font-weight: 400;">Vielä ihan muutama vuosikymmen taaksepäin ajateltiin Suomessakin yleisesti että vauvoja tulee karaista, antaa itkeä tai olla ylipäätään liikaa kuuntelematta mitä vauva tai isompi lapsi yrittää ilmaista.&nbsp;<br></span><span style="font-style: inherit;"><br>Kiintymysvanhemmuudessa ajatellaan lasten olevan syntyjään hyväntahtoisia, sosiaalisia ja halukkaita yhteistyöhön. Vauva ei osaa manipuloida vaan hänellä on syntyjään upeat valmiudet varhaiseen vuorovaikutukseen, mitä vauva ilmentää erilaisin elein, tavoin ja ilmein. Vauvojen tarpeet ja aikuisen vastaaminen niihin mahdollisimman pienellä viiveellä tukee vauvojen kokonaisvaltaista kehitystä. Vanhemman tehtävä on mukautua vauvan tarpeisiin eikä toisin päin. Vauvaa ei tarvitse kouluttaa, vaan hän oppii kyllä ajallaan mukautumaan arkeen.&nbsp;</span></p>
<h2 class="kv-subheading" style="text-align: center;"><b><i>“Rinta uniassosiaationa on paha”</i></b></h2>
<p><span style="font-weight: 400;">Uneen imettäminen nähdään usein uneen liittyvässä keskustelussa pahana tapana, josta tulisi pyrkiä eroon mahdollisimman varhain. Nykyään onneksi valtaosin ymmärretään vauvantahtisuus pikkuvauvan kanssa, mutta todellisuudessa myös yli kolmen kuukauden ikäinen vauva on hyvin pieni ja tarvitseva ja nykyisessä uniohjaus- ja unikoulutrendissä valitettavasti korostuvat kaikenlaiset jonkinlaista vauvan “<i>itseohjautuvuutta</i>” ja itsesäätelyä tukevat menetelmät jo hyvin pienestä vauvasta alkaen. Tutkimusten mukaan vauva ei kuitenkaan voi edes kyetä itsesäätelyyn, sillä se ei ole kognitiivisesti mahdollista.&nbsp;</span></p>								</div>
				</div>
					</div>
		</div>
				<div class="elementor-column elementor-col-33 elementor-inner-column elementor-element elementor-element-503727db" data-id="503727db" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap">
							</div>
		</div>
				<div class="elementor-column elementor-col-33 elementor-inner-column elementor-element elementor-element-4949ce03" data-id="4949ce03" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap elementor-element-populated">
						<div class="elementor-element elementor-element-2263005c elementor-widget elementor-widget-text-editor" data-id="2263005c" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="text-editor.default">
				<div class="elementor-widget-container">
									<p><span style="font-weight: 400;">Jokaisella meillä on uniassosiaatioita, niin lapsilla kuin aikuisillakin. Ne eivät lähtökohtaisesti ole huono asia, vaan ihmisen normaali biologinen ominaisuus. Mikään uniassosiaatio itsessään ei ole paha, jos se on perheelle ok. Joku kaipaa nukahtaessaan tietyn peiton asennon, joku musiikin, suurin osa toisen ihmisen vierelleen.&nbsp;<br></span><span style="font-style: inherit;"><br>Jos rinta uniassosiaationa alkaa pikkuvauva-aikojen jälkeen tuntua aikuisesta raskaalta ja siltä että asiaan haluaa muutosta, on se tunne täysin sallittu! Rinnalle nukahtaminen ei yksistään ole mikään onnistuneen kiintymyssuhteen mittari, mutta usein se on imettäjän kokemana helppo ja vaivaton tapa nukahtaa. Joskus voi huolettaa, miten lapsi oppii ikinä nukkumaan ilman rintaa, jos on siihen tottunut. Lapsi kyllä oppii aikanaan ymmärtämään, ettei esimerkiksi imettämättömän vanhemman nukuttamana voi nukahtaa rinnalle. Lapsi myös suurella varmuudella luopuu rinta-uniassosiaatiostaan kun on siihen valmis. Aikuisentahdistusta on tottakai täysin sallittua asialle tehdä myös, sitä enemmän mitä isompi lapsi on kyseessä. Vauvaa voi myös lempeästi totuttaa erilaisiin nukahtamistapoihin esimerkiksi vaunuihin, kantovälineeseen, toisen vanhemman kainaloon, tai mitkä omalle vauvalle ja perheelle ovatkaan sopivia nukahtamistapoja.&nbsp;</span></p>
<h2 class="kv-subheading" style="text-align: center;"><b><i>“Äidin pitäisi nukkua silloin, kun vauva nukkuu”</i></b></h2>
<p><span style="font-weight: 400;">Tämä lause on varmasti alun perin hyvää tarkoittava, mutta ei välttämättä toimi käytännössä. Etenkin jos perheessä on useampi kuin yksi lapsi tai vanhemman oma yöuni kärsii mahdollisista päiväunista, voi olla valju lohtu saada kyseinen neuvo.&nbsp;<br></span><span style="font-style: inherit;"><br>Historiaan peilaten melko uusi ilmiö on jatkuvasta univajeesta kärsivät aikuiset. 24h yhteiskunnat ovat nimensä mukaisesti käynnissä koko ajan ja esimerkiksi sosiaalinen media mahdollistaa kommunikoinnin missä vain, mihin vain ja mihin aikaan vain. Tämä voi joskus helpottaa, mutta myös ylivirittää ja paineistaa.<br></span><span style="font-style: inherit;"><br>Liki kaikki aikuiset tarvitsevat 7-9 tuntia yöunta. Siispä jutut 5 tunnin yöunilla hyvin pärjäävistä ihmisistä ovat useimmiten totuudenvastaisia. Monien aikuisten yöunen määrä voi olla juurikin tuo 5 tuntia, mutta se ei ole heidän terveydelleen optimaalinen määrä eikä vastaa todellista tarvetta.&nbsp;<br></span><span style="font-style: inherit;"><br>Univaje aiheuttaa tutkitusti paitsi väsymystä myös heikentää keskittymistä, huonontaa tarkkaavuutta, haurastuttaa muistitoimintoja ja hidastaa reaktioita. Univaje haittaa aktivoitumista laajalti aivokuorella. Univaje myös lisää ärtymystä. Jotkut terveyshaitat tulevat esille vasta pidemmällä tähtäimellä. Tällaisia ovat muun muassa sydän- ja verisuonisairaudet sekä esimerkiksi insuliinin ja kilpirauhashormonin säätelyn vaikeudet.&nbsp;<br></span><span style="font-style: inherit;"><br>Unen lisäksi jaksamisen keskiössä ovat muut elämän peruspalikat eli riittävän monipuolinen ja ravinnerikas ruokavalio, itselle mieluisa säännöllinen liikunta sekä ehkä jopa kaikkein tärkeimpänä: henkinen hyvinvointi.&nbsp;<br></span><span style="font-style: inherit;"><br>Vauvan syntymä ja pikkulapsiaika ovat elämänvaiheita, jolloin oman yöunen määrään ja laatuun ei välttämättä voi aina vaikuttaa. Tilannetta pystyy kuitenkin monin keinoin helpottamaan. Tästä kerromme lisää tämän päivän myytinpurkuosiossa.&nbsp;</span></p>
<h2 class="kv-subheading" style="text-align: center;"><b><i>“Vauvan tulee mukautua aikuisten elämään”</i></b></h2>
<p><span style="font-weight: 400;">Ennemmin täysin päinvastoin: Aikuisen tulee mukauttaa elämänsä vauvantahtiseksi. Vauva ei syntyessään tiedä syntyneensä 2020-luvulle, vaan vauvan aivojen rakenteet ovat edelleen pitkälti samat kuin esimerkiksi kivikaudella. Vauva ei siis pysty täysin mukautumaan aikuisen elämään, vaan hänellä on oma kehittyvä ruoka- ja unirytminsä. Vauva ei malta odottaa, että hänen tarpeisiinsa vastataan, sillä pienellä vauvalla ei ole kehittynyt aikakäsitystä tai itsesäätelykykyä. Epämiellyttävät tunteet aiheuttavat hädän tunteen vauvalle ja lisäävät stressiä. Siksi vauvaa hoivaavan aikuisen on mukautettava elämänsä vauvantahtiseksi. Vauvan kehittyessä ja kasvaessa hän alkaa automaattisesti ymmärtää olevansa vanhemmistaan erillinen henkilö ja hän alkaa ymmärtää aikaa. Tällöin vanhempi voi alkaa hiljalleen mukauttaa vauvan elämää perheentahtiseksi. Hyvä sanonta kuuluukin, että lapsen on tärkeää olla elämän keskipisteessä, mutta ei keskipisteenä.&nbsp;<br></span><br><span style="font-style: inherit;">Vauvantahtisuus ei kuitenkaan tarkoita, että vanhemman pitäisi olla vain kotona vauvakuplassa. Jos vanhempi haluaa ja jaksaa olla aktiivinen ja jatkaa esimerkiksi samoja harrastuksia kuin ennen lapsen saamista, on tämä ihana mahdollisuus vauvalle olla elämän keskipisteessä vanhemman mukana. Tai se voi olla toiselle vanhemmalle mahdollisuus luoda omanlainen suhde vauvaan toteuttamalla omaa tapaansa olla ja hoitaa vauvaa. Toisaalta vauva-aikana on todellakin sallittua käpertyä omaan kuplaan ja pesiä kotona vauvan kanssa, jos se on sitä, mitä vanhemmat haluavat.&nbsp;<br><br><br><br></span></p>
<p><i>&#8211; kirjoittaja on yhdistyksen aktiivi &#8211;<br><br><br><br>&nbsp;</i></p><i>
</i><p><i>Julkaistu 5/2022.</i></p>								</div>
				</div>
				<div class="elementor-element elementor-element-2cee2501 elementor-view-framed elementor-shape-circle elementor-widget elementor-widget-icon" data-id="2cee2501" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="icon.default">
				<div class="elementor-widget-container">
							<div class="elementor-icon-wrapper">
			<div class="elementor-icon">
			<i aria-hidden="true" class="fas fa-book-reader"></i>			</div>
		</div>
						</div>
				</div>
				<div class="elementor-element elementor-element-782d6c45 elementor-widget-divider--view-line elementor-widget elementor-widget-divider" data-id="782d6c45" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="divider.default">
				<div class="elementor-widget-container">
							<div class="elementor-divider">
			<span class="elementor-divider-separator">
						</span>
		</div>
						</div>
				</div>
				<div class="elementor-element elementor-element-3164dcdd elementor-widget elementor-widget-toggle" data-id="3164dcdd" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="toggle.default">
				<div class="elementor-widget-container">
							<div class="elementor-toggle">
							<div class="elementor-toggle-item">
					<div id="elementor-tab-title-8281" class="elementor-tab-title" data-tab="1" role="button" aria-controls="elementor-tab-content-8281" aria-expanded="false">
												<span class="elementor-toggle-icon elementor-toggle-icon-left" aria-hidden="true">
															<span class="elementor-toggle-icon-closed"><i class="fas fa-caret-right"></i></span>
								<span class="elementor-toggle-icon-opened"><i class="elementor-toggle-icon-opened fas fa-caret-up"></i></span>
													</span>
												<a class="elementor-toggle-title" tabindex="0">Lähteet</a>
					</div>

					<div id="elementor-tab-content-8281" class="elementor-tab-content elementor-clearfix" data-tab="1" role="region" aria-labelledby="elementor-tab-title-8281"><ul>
<li><span style="font-weight: 400;">Aminoff C. <a href="https://happymilkmama.com/collections/all" target="_blank" rel="noopener">Uniassosiaatiot. Miniopas</a>.&nbsp;</span></li>
<li><span style="font-weight: 400;">Imetyksen tuki. <a href="https://imetys.fi/tietoa-imetyksen-avuksi/uni-vauvaperheessa/" target="_blank" rel="noopener">Uni vauvaperheessä</a>.</span></li>
<li><span style="font-weight: 400;">Ockwell-Smith, S. 2020. The Gentle Sleep Book. Piatkus Books. </span></li>
<li><span style="font-weight: 400;"> Paavonen, J. &amp; Saarenpää-Heikkilä, O. 2012. Tarvitaanko unikouluja? Lääkärilehti 40/2012, 2787.</span></li>
<li><span style="font-weight: 400;">Partonen, T. 2017. <a href="https://www.terveyskirjasto.fi/lis00205" target="_blank" rel="noopener">Univelka johtaa terveysvaaroihin</a>. Terveyskirjasto Duodecim. </span><span style="font-weight: 400;">&nbsp;</span></li>
<li><span style="font-weight: 400;">Pääkkö-Matilainen, K. 2016. Kiintymysvanhemmuus &#8211; vauvan tarpeet ja niihin vastaaminen.&nbsp;</span></li>
<li><span style="font-weight: 400;">Ranimo, A. 2022. <a href="https://www.aivoliitto.fi/aivoterveys-lehti/artikkelit/esta-vasymys-ruokavaliolla/#9b417c20" target="_blank" rel="noopener">Estä väsymys ruokavaliolla</a>. Aivoterveys-lehti 1/2022.</span></li>
<li>Puura, K. &amp; Tamminen, T. 2016.<br><a href="https://www.duodecimlehti.fi/duo13136" target="_blank" rel="noopener" style="background-color: rgb(255, 242, 220);">Pikkulapsipsykiatria &#8211; ei tarua vaan todellisuutta</a>. Duodecim, 2016;132(10):951-9</li><li>THL. 2021. <a href="https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/hyvinvointi-ja-terveys/lapsen-uni/vauvan-uni-0-6-kuukauden-iassa" target="_blank" rel="noopener">Vauvan uni 0-6 kuukauden iässä</a>.</li>
</ul></div>
				</div>
								</div>
						</div>
				</div>
					</div>
		</div>
					</div>
		</section>
				<div class="elementor-element elementor-element-4ed795f elementor-widget elementor-widget-image" data-id="4ed795f" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="image.default">
				<div class="elementor-widget-container">
															<img loading="lazy" decoding="async" title="&quot;Vauvat pitää unikouluttaa&quot; - myyttejä vauvoista" width="300" height="298" src="https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2019/05/LKV_logo-300x298.png" class="attachment-medium size-medium wp-image-2718" alt="lkv logo" srcset="https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2019/05/LKV_logo-300x298.png 300w, https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2019/05/LKV_logo-150x150.png 150w, https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2019/05/LKV_logo-768x762.png 768w, https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2019/05/LKV_logo-1024x1017.png 1024w, https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2019/05/LKV_logo-1200x1191.png 1200w" sizes="(max-width: 300px) 100vw, 300px" />															</div>
				</div>
					</div>
		</div>
					</div>
		</section>
				<section class="elementor-section elementor-top-section elementor-element elementor-element-68414887 elementor-section-boxed elementor-section-height-default elementor-section-height-default" data-id="68414887" data-element_type="section" data-e-type="section">
						<div class="elementor-container elementor-column-gap-default">
					<div class="elementor-column elementor-col-100 elementor-top-column elementor-element elementor-element-626fa41" data-id="626fa41" data-element_type="column" data-e-type="column" data-settings="{&quot;background_background&quot;:&quot;classic&quot;}">
			<div class="elementor-widget-wrap">
							</div>
		</div>
					</div>
		</section>
				</div>
		<p>Read more at <a href="https://kiintymysvanhemmuus.fi/vauvat-pitaa-unikouluttaa/">Kiintymysvanhemmuus ry</a></p>]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Lempeän kasvatuksen viikko 2022</title>
		<link>https://kiintymysvanhemmuus.fi/lempean-kasvatuksen-viikko-2022/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Kiintymysvanhemmuus ry]]></dc:creator>
		<pubDate>Mon, 25 Apr 2022 10:09:36 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Blogi]]></category>
		<category><![CDATA[Lempeän kasvatuksen viikko]]></category>
		<category><![CDATA[kasvatusmyytit]]></category>
		<category><![CDATA[kiintymysvanhemmuus]]></category>
		<category><![CDATA[koululaiset]]></category>
		<category><![CDATA[leikki-ikäiset]]></category>
		<category><![CDATA[lempeä kasvatus]]></category>
		<category><![CDATA[LKV]]></category>
		<category><![CDATA[lkv2022]]></category>
		<category><![CDATA[nuoret]]></category>
		<category><![CDATA[vanhemmuudessa kasvaminen]]></category>
		<category><![CDATA[vanhemmuus]]></category>
		<category><![CDATA[vauvat]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://kiintymysvanhemmuus.fi/?p=11796</guid>

					<description><![CDATA[Tervetuloa Lempeän kasvatuksen viikolle! Tämän vuoden Lempeän kasvatuksen viikolla eli LKV:lla pureudumme myytteihin, joita lasten kasvatukseen liittyy. Olemme jaotelleet päivät [&#8230;]<p>Read more at <a href="https://kiintymysvanhemmuus.fi/lempean-kasvatuksen-viikko-2022/">Kiintymysvanhemmuus ry</a></p>]]></description>
			<style id="elementor-post-11796">.elementor-11796 .elementor-element.elementor-element-669c4c37{text-align:justify;font-family:"Roboto Slab", Sans-serif;font-size:14px;}.elementor-11796 .elementor-element.elementor-element-30d57b1{text-align:justify;font-family:"Roboto Slab", Sans-serif;font-size:14px;}.elementor-11796 .elementor-element.elementor-element-45bce1d9 > .elementor-widget-container{margin:0px 0px 0px 050px;}.elementor-11796 .elementor-element.elementor-element-45bce1d9 .elementor-toggle-title{font-family:"Amatic SC", Sans-serif;font-size:20px;}.elementor-11796 .elementor-element.elementor-element-45bce1d9 .elementor-tab-content{font-family:"Roboto Slab", Sans-serif;font-size:11px;}.elementor-11796 .elementor-element.elementor-element-6e597e07{text-align:justify;font-family:"Roboto Slab", Sans-serif;font-size:14px;}.elementor-11796 .elementor-element.elementor-element-fa90928 > .elementor-widget-container{margin:0px 0px 0px 050px;}.elementor-11796 .elementor-element.elementor-element-fa90928 .elementor-toggle-title{font-family:"Amatic SC", Sans-serif;font-size:20px;}.elementor-11796 .elementor-element.elementor-element-fa90928 .elementor-tab-content{font-family:"Roboto Slab", Sans-serif;font-size:11px;}.elementor-11796 .elementor-element.elementor-element-90be2ee{text-align:justify;font-family:"Roboto Slab", Sans-serif;font-size:14px;}.elementor-11796 .elementor-element.elementor-element-57c5a36 > .elementor-widget-container{margin:0px 0px 0px 050px;}.elementor-11796 .elementor-element.elementor-element-57c5a36 .elementor-toggle-title{font-family:"Amatic SC", Sans-serif;font-size:20px;}.elementor-11796 .elementor-element.elementor-element-57c5a36 .elementor-tab-content{font-family:"Roboto Slab", Sans-serif;font-size:11px;}.elementor-11796 .elementor-element.elementor-element-88bd0a5{text-align:justify;font-family:"Roboto Slab", Sans-serif;font-size:14px;}.elementor-11796 .elementor-element.elementor-element-e10d2b0 > .elementor-widget-container{margin:0px 0px 0px 050px;}.elementor-11796 .elementor-element.elementor-element-e10d2b0 .elementor-toggle-title{font-family:"Amatic SC", Sans-serif;font-size:20px;}.elementor-11796 .elementor-element.elementor-element-e10d2b0 .elementor-tab-content{font-family:"Roboto Slab", Sans-serif;font-size:11px;}.elementor-11796 .elementor-element.elementor-element-a60706a{text-align:justify;font-family:"Roboto Slab", Sans-serif;font-size:14px;}.elementor-11796 .elementor-element.elementor-element-30672382 > .elementor-element-populated, .elementor-11796 .elementor-element.elementor-element-30672382 > .elementor-element-populated > .elementor-background-overlay, .elementor-11796 .elementor-element.elementor-element-30672382 > .elementor-background-slideshow{border-radius:0px 0px 0px 0px;}.elementor-11796 .elementor-element.elementor-element-30672382 > .elementor-element-populated{transition:background 0.3s, border 0.3s, border-radius 0.3s, box-shadow 0.3s;margin:0px 0px 0px 0px;--e-column-margin-right:0px;--e-column-margin-left:0px;}.elementor-11796 .elementor-element.elementor-element-30672382 > .elementor-element-populated > .elementor-background-overlay{transition:background 0.3s, border-radius 0.3s, opacity 0.3s;}@media(min-width:768px){.elementor-11796 .elementor-element.elementor-element-51b8e371{width:46.035%;}.elementor-11796 .elementor-element.elementor-element-2b8c9490{width:7.555%;}.elementor-11796 .elementor-element.elementor-element-3b55ec93{width:46.036%;}.elementor-11796 .elementor-element.elementor-element-79ebdd77{width:35%;}.elementor-11796 .elementor-element.elementor-element-30672382{width:29.304%;}.elementor-11796 .elementor-element.elementor-element-6df686f0{width:35%;}}</style>							<content:encoded><![CDATA[		<div data-elementor-type="wp-post" data-elementor-id="11796" class="elementor elementor-11796">
						<section class="elementor-section elementor-top-section elementor-element elementor-element-28924ae4 elementor-section-boxed elementor-section-height-default elementor-section-height-default" data-id="28924ae4" data-element_type="section" data-e-type="section">
						<div class="elementor-container elementor-column-gap-default">
					<div class="elementor-column elementor-col-100 elementor-top-column elementor-element elementor-element-1058d90" data-id="1058d90" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap elementor-element-populated">
						<section class="elementor-section elementor-inner-section elementor-element elementor-element-870ffc2 elementor-section-boxed elementor-section-height-default elementor-section-height-default" data-id="870ffc2" data-element_type="section" data-e-type="section">
						<div class="elementor-container elementor-column-gap-default">
					<div class="elementor-column elementor-col-33 elementor-inner-column elementor-element elementor-element-51b8e371" data-id="51b8e371" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap elementor-element-populated">
						<div class="elementor-element elementor-element-669c4c37 elementor-widget elementor-widget-text-editor" data-id="669c4c37" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="text-editor.default">
				<div class="elementor-widget-container">
									<p><span style="font-weight: 400;">Tervetuloa Lempeän kasvatuksen viikolle! Tämän vuoden Lempeän kasvatuksen viikolla eli LKV:lla pureudumme myytteihin, joita lasten kasvatukseen liittyy. Olemme jaotelleet päivät seuraavasti:</span></p>								</div>
				</div>
				<div class="elementor-element elementor-element-5112e62 elementor-widget elementor-widget-image" data-id="5112e62" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="image.default">
				<div class="elementor-widget-container">
															<img loading="lazy" decoding="async" title="Lempeän kasvatuksen viikko 2022" width="1024" height="1024" src="https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2022/04/Paivien-teemat-1024x1024.png" class="attachment-large size-large wp-image-11800" alt="Paivien Teemat 1024x1024" srcset="https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2022/04/Paivien-teemat-1024x1024.png 1024w, https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2022/04/Paivien-teemat-300x300.png 300w, https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2022/04/Paivien-teemat-150x150.png 150w, https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2022/04/Paivien-teemat-768x768.png 768w, https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2022/04/Paivien-teemat.png 1080w" sizes="(max-width: 1024px) 100vw, 1024px" />															</div>
				</div>
				<div class="elementor-element elementor-element-30d57b1 elementor-widget elementor-widget-text-editor" data-id="30d57b1" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="text-editor.default">
				<div class="elementor-widget-container">
									<p><span style="font-weight: 400;">Joka päivä julkaisemme kuvataulun myyteistä ja niiden purusta, koosteen siitä, miten myytit puramme ja mistä voi halutessaan lukea lisää tietoa. Emme jätä asiaa kuitenkaan tähän, vaan haluamme myös tarjota teille keinoja, joilla voimme toimia toisin, kuin myytit sanovat.<br /></span><span style="font-style: inherit;"><br />Viikon aikana julkaisemme myös haastatteluja, järjestämme työpajan ja luennon sekä tarjoamme harjoituksia. Julkaisemme joka päivä myös podcastin, jossa keskustelemme vieraan kanssa eri päivien teemoista.<br /></span><span style="font-style: inherit;"><br />Myytit ovat sanattomia uskomuksia siitä, millainen vanhemman kuuluu olla tai miten kasvattaa. Myytit ovat usein tiedostamattomia ja tunnetasolla ilmeneviä huolia. Ne saavat meidät paheksumaan, ahdistumaan ja syyllistymään, vaikka emme osaa selittää sitä. Myytti ohjaa käyttäytymistä, kunnes sen tiedostaa ja käsittelee.<br /></span><span style="font-style: inherit;"><br />Kasvatusmyyttejä on monenlaisia samalla tavalla kuin kasvatustapoja ja vanhempia. Myös kulttuuriset käsitykset kasvatuksesta ovat syvällä ja ne voivat vahvistaa tiettyjä myyttejä.</span></p><h2 class="kv-subheading" style="text-align: center;"><b>“Kiintymysvanhemmuus on ihan curlingia” &#8211; Myyttejä kiintymysvanhemmuudesta ja lempeästä kasvatuksesta</b></h2><p><span style="font-weight: 400;">Kiintymysvanhemmuuden periaatteet käsitetään joskus väärin ja julkisessa keskustelussa toistuvat tietyt virheelliset oletukset. Ajatellaan, että kiintymysvanhempi kasvattaa lasta curling-tyylillä; lapsi kasvaa ilman rajoja, häntä ei koskaan kielletä eikä pettymyksiäkään ikinä aiheuteta. Mutta mikään näistä oletuksista ei pidä paikkaansa. Tässä kirjoituksessa puramme joitakin kiintymysvanhemmuuteen ja lempeään kasvatukseen liittyviä myyttejä.</span></p><h2 class="kv-subheading" style="text-align: center;"><b><i>“Kiintymysvanhemmuus on samaa kuin curling-kasvatus. Kiintymysvanhemmuudessa silotellaan lapsen tunteet. Aikuinen ei kestä lapsen pettymyksiä.”</i></b></h2><p><span style="font-weight: 400;">Vaikka lempeä kasvattaja ei ehdoin tahdoin keksi lapselleen pettymyksen aiheita, niin elämä kyllä niitä lapselle eteen tuo. Lapsi kokee kiukkua ja pettymyksen tunteita, vaikkei niitä keinotekoisesti hänelle järjestettäisikään. Riittää, että elää normaalia elämää ja on muiden ihmisten kanssa tekemisissä. Lempeä kasvattaja myös sallii lapselle kaikki tunteet. Lapsen ymmärtäminen ja tunteiden sanoittaminen ei tarkoita, että lapsi ei saisi kokea myös negatiivisia tunteita. Empatialla ja tunteiden hyväksymisellä sen sijaan tuetaan lapsen omaa kykyä kannatella myös niitä. Monen vanhemman on välillä vaikea nähdä lasta oikein surullisena tai pettyneenä, mutta kun aikuinen hallitsee itse tunnetaidot, hän pystyy erottamaan lapsen tunteet omistaan ja kestää ne paremmin. Jos tarkastellaan vanhemmuuden nelikentän erilaisia kasvatustyylejä <i>(ks.kuva)</i>, niin curling-vanhemmuus voisi osua sallivan ja laiminlyövän kasvatuksen neliöihin ja vanhempi voi vaihdella myös eri kenttien välillä. Kiintymysvanhemmuus taas on auktoritatiivinen kasvatustyyli, eli se sisältää sekä lämpöä että rajoja.</span></p>								</div>
				</div>
				<div class="elementor-element elementor-element-74be09d elementor-widget elementor-widget-image" data-id="74be09d" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="image.default">
				<div class="elementor-widget-container">
															<img loading="lazy" decoding="async" title="Lempeän kasvatuksen viikko 2022" width="1024" height="1024" src="https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2022/04/LKV-kasvatustyylit-1024x1024.png" class="attachment-large size-large wp-image-11799" alt="LKV Kasvatustyylit 1024x1024" srcset="https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2022/04/LKV-kasvatustyylit-1024x1024.png 1024w, https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2022/04/LKV-kasvatustyylit-300x300.png 300w, https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2022/04/LKV-kasvatustyylit-150x150.png 150w, https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2022/04/LKV-kasvatustyylit-768x768.png 768w, https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2022/04/LKV-kasvatustyylit.png 1080w" sizes="(max-width: 1024px) 100vw, 1024px" />															</div>
				</div>
					</div>
		</div>
				<div class="elementor-column elementor-col-33 elementor-inner-column elementor-element elementor-element-2b8c9490" data-id="2b8c9490" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap">
							</div>
		</div>
				<div class="elementor-column elementor-col-33 elementor-inner-column elementor-element elementor-element-3b55ec93" data-id="3b55ec93" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap elementor-element-populated">
						<div class="elementor-element elementor-element-45bce1d9 elementor-widget elementor-widget-toggle" data-id="45bce1d9" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="toggle.default">
				<div class="elementor-widget-container">
							<div class="elementor-toggle">
							<div class="elementor-toggle-item">
					<div id="elementor-tab-title-1171" class="elementor-tab-title" data-tab="1" role="button" aria-controls="elementor-tab-content-1171" aria-expanded="false">
												<span class="elementor-toggle-icon elementor-toggle-icon-left" aria-hidden="true">
															<span class="elementor-toggle-icon-closed"><i class="fas fa-caret-right"></i></span>
								<span class="elementor-toggle-icon-opened"><i class="elementor-toggle-icon-opened fas fa-caret-up"></i></span>
													</span>
												<a class="elementor-toggle-title" tabindex="0">Lue lisää</a>
					</div>

					<div id="elementor-tab-content-1171" class="elementor-tab-content elementor-clearfix" data-tab="1" role="region" aria-labelledby="elementor-tab-title-1171"><ul><li>Tietoisku: <a href="https://kiintymysvanhemmuus.fi/onko-kiintymysvanhemmuus-sama-kuin-curling-vanhemmuus/" target="_blank" rel="noopener">Onko kiintymysvanhemmuus sama kuin curling-vanhemmuus?</a></li><li>Blogi: <a href="https://kiintymysvanhemmuus.fi/lempea-vuorovaikutus/" target="_blank" rel="noopener">Lempeä vuorovaikutus vai jokin tieteellisistä termeistä?</a></li></ul></div>
				</div>
								</div>
						</div>
				</div>
				<div class="elementor-element elementor-element-6e597e07 elementor-widget elementor-widget-text-editor" data-id="6e597e07" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="text-editor.default">
				<div class="elementor-widget-container">
									<h2 class="kv-subheading" style="text-align: center;"><b>“<i>Kiintymysvanhemmuudessa ja lempeässä kasvatuksessa ei ole rajoja.”</i></b></h2><p><span style="font-weight: 400;">Lempeässä kasvatuksessa on kyllä rajat, mutta näkökulmamme rajoihin saattaa poiketa valtavirrasta. Se sijaan, että piirtäisimme lapsen ympärille rajat, joiden sisällä lapsi saa toimia, me piirrämmekin rajat itsemme ympärille. Tämän lisäksi tuemme lasta siinä, että hän oppii tunnistamaan omat rajansa ja pitämään niistä kiinni sekä myös huomaamaan ja kunnioittamaan muiden itsensä ympärille asettamia rajoja. </span></p>								</div>
				</div>
				<div class="elementor-element elementor-element-fa90928 elementor-widget elementor-widget-toggle" data-id="fa90928" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="toggle.default">
				<div class="elementor-widget-container">
							<div class="elementor-toggle">
							<div class="elementor-toggle-item">
					<div id="elementor-tab-title-2621" class="elementor-tab-title" data-tab="1" role="button" aria-controls="elementor-tab-content-2621" aria-expanded="false">
												<span class="elementor-toggle-icon elementor-toggle-icon-left" aria-hidden="true">
															<span class="elementor-toggle-icon-closed"><i class="fas fa-caret-right"></i></span>
								<span class="elementor-toggle-icon-opened"><i class="elementor-toggle-icon-opened fas fa-caret-up"></i></span>
													</span>
												<a class="elementor-toggle-title" tabindex="0">Lue lisää</a>
					</div>

					<div id="elementor-tab-content-2621" class="elementor-tab-content elementor-clearfix" data-tab="1" role="region" aria-labelledby="elementor-tab-title-2621"><ul><li>Tietoisku: <a href="https://kiintymysvanhemmuus.fi/eiko-lapsi-tarvitse-jonkinlaiset-rajat/" target="_blank" rel="noopener">Eikö lapsi tarvitse jonkinlaiset rajat?</a></li><li>Blogi: <a href="https://kiintymysvanhemmuus.fi/vallattomat-rajat/" target="_blank" rel="noopener">Vallattomat rajat</a></li></ul></div>
				</div>
								</div>
						</div>
				</div>
				<div class="elementor-element elementor-element-90be2ee elementor-widget elementor-widget-text-editor" data-id="90be2ee" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="text-editor.default">
				<div class="elementor-widget-container">
									<h2 class="kv-subheading" style="text-align: center;"><strong><i>“Kiintymysvanhemmuus lapsi ei opi yhteiskunnan sääntöjä, koska häntä ei rangaista.” </i></strong></h2><p><span style="font-weight: 400;">On totta, että lempeään kasvatukseen eivät kuulu rangaistukset, uhkailut, kiristäminen tai muu vallankäyttö. Lempeässä kasvatuksessa ajatellaan, että lapsi oppii paremmin, kun vanhempi kertoo ja näyttää esimerkillä, miten toimia erilaisissa tilanteissa. Kun lasta rangaistaan, hän alkaa helpommin valehtelemaan ja salaamaan virheensä. Mutta kun lapsi tietää, että vanhemmalle voi kertoa virheensä ilman rangaistuksen pelkoa, pysyy vanhempi paremmin perillä lapsen ajatuksista ja kokemuksista. Virheistä pystyy oppimaan vain, jos niitä ei joudu salailemaan tai häpeämään.</span></p>								</div>
				</div>
				<div class="elementor-element elementor-element-57c5a36 elementor-widget elementor-widget-toggle" data-id="57c5a36" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="toggle.default">
				<div class="elementor-widget-container">
							<div class="elementor-toggle">
							<div class="elementor-toggle-item">
					<div id="elementor-tab-title-9201" class="elementor-tab-title" data-tab="1" role="button" aria-controls="elementor-tab-content-9201" aria-expanded="false">
												<span class="elementor-toggle-icon elementor-toggle-icon-left" aria-hidden="true">
															<span class="elementor-toggle-icon-closed"><i class="fas fa-caret-right"></i></span>
								<span class="elementor-toggle-icon-opened"><i class="elementor-toggle-icon-opened fas fa-caret-up"></i></span>
													</span>
												<a class="elementor-toggle-title" tabindex="0">Lue lisää</a>
					</div>

					<div id="elementor-tab-content-9201" class="elementor-tab-content elementor-clearfix" data-tab="1" role="region" aria-labelledby="elementor-tab-title-9201"><ul><li>Tietoisku: <a href="https://kiintymysvanhemmuus.fi/mika-ero-on-rangaistuksella-ja-seuraamuksella/" target="_blank" rel="noopener">Mikä ero on rangaistuksella ja seuraamuksella?</a></li><li>Tietoisku: <a href="https://kiintymysvanhemmuus.fi/mita-riskeja-on-rankaisemisen-kaytossa-kasvatusmenetelmana/" target="_blank" rel="noopener">Mitä riskejä on rankaisemisen käytössä kasvatusmenetelmänä?</a></li></ul></div>
				</div>
								</div>
						</div>
				</div>
				<div class="elementor-element elementor-element-88bd0a5 elementor-widget elementor-widget-text-editor" data-id="88bd0a5" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="text-editor.default">
				<div class="elementor-widget-container">
									<h2 class="kv-subheading" style="text-align: center;"><strong><i>“Kiintymysvanhempi ei koskaan kiellä lasta.”</i></strong></h2><p><span style="font-weight: 400;">Kiintymysvanhemmuutta kuvaillaan usein vanhemmuutena, jossa lapselle ei sanota ei. Tästä taas herkästi tehdään päätelmä, että lapsi saa tehdä mitä huvittaa ja lapsesta kasvaa rajaton. Olettamukset ovat vääriä, sillä kiintymysvanhemmatkin kieltävät lapsiaan ja ohjaavat lasta oikeanlaiseen toimintaan. Tässä piilee koko asian ydin: pelkän kieltämisen sijaan on paljon tehokkaampaa kertoa lapselle, minkälaista toimintaa häneltä odotetaan. Ohjeistuksen sanominen kiellon sijaan myönteisessä muodossa kertoo lapselle paljon enemmän ja hänen aivonsa pystyvät käsittelemään pyynnön paremmin kuin kiellon. Lempeä kasvattaja myös perustelee kiellon lapselle ja joskus käykin niin, että vanhempi ei itsekään tiedä, miksi on kieltämässä jotain lapselta. Ilman perusteltua syytä esitetty kielto saattaa silloin osoittautua turhaksi.</span></p>								</div>
				</div>
				<div class="elementor-element elementor-element-e10d2b0 elementor-widget elementor-widget-toggle" data-id="e10d2b0" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="toggle.default">
				<div class="elementor-widget-container">
							<div class="elementor-toggle">
							<div class="elementor-toggle-item">
					<div id="elementor-tab-title-2351" class="elementor-tab-title" data-tab="1" role="button" aria-controls="elementor-tab-content-2351" aria-expanded="false">
												<span class="elementor-toggle-icon elementor-toggle-icon-left" aria-hidden="true">
															<span class="elementor-toggle-icon-closed"><i class="fas fa-caret-right"></i></span>
								<span class="elementor-toggle-icon-opened"><i class="elementor-toggle-icon-opened fas fa-caret-up"></i></span>
													</span>
												<a class="elementor-toggle-title" tabindex="0">Lue lisää</a>
					</div>

					<div id="elementor-tab-content-2351" class="elementor-tab-content elementor-clearfix" data-tab="1" role="region" aria-labelledby="elementor-tab-title-2351"><ul><li>Tietoisku: <a href="https://kiintymysvanhemmuus.fi/saako-lasta-kieltaa/" target="_blank" rel="noopener">Saako lasta kieltää?</a></li><li>Tietoisku: <a href="https://kiintymysvanhemmuus.fi/mika-on-kiintymyssuhdeteoria-ja-miten-se-liittyy-kiintymysvanhemmuuteen/" target="_blank" rel="noopener">Mikä on kiintymyssuhdeteoria ja miten se liittyy kiintymysvanhemmuuteen?</a></li><li>Tietoisku: <a href="https://kiintymysvanhemmuus.fi/mita-on-lempea-kasvatus/" target="_blank" rel="noopener">Mitä on lempeä kasvatus?</a></li></ul></div>
				</div>
								</div>
						</div>
				</div>
				<div class="elementor-element elementor-element-a60706a elementor-widget elementor-widget-text-editor" data-id="a60706a" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="text-editor.default">
				<div class="elementor-widget-container">
									<p>&#8211;<i> Annika Rintamäki &#8211;</i></p><i>
</i><p><i><br><br><br><br>Julkaistu 5/2022.</i></p>								</div>
				</div>
					</div>
		</div>
					</div>
		</section>
				<div class="elementor-element elementor-element-0c7810a elementor-widget elementor-widget-image" data-id="0c7810a" data-element_type="widget" data-e-type="widget" data-widget_type="image.default">
				<div class="elementor-widget-container">
															<img loading="lazy" decoding="async" title="Lempeän kasvatuksen viikko 2022" width="300" height="298" src="https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2019/05/LKV_logo-300x298.png" class="attachment-medium size-medium wp-image-2718" alt="lkv logo" srcset="https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2019/05/LKV_logo-300x298.png 300w, https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2019/05/LKV_logo-150x150.png 150w, https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2019/05/LKV_logo-768x762.png 768w, https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2019/05/LKV_logo-1024x1017.png 1024w, https://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2019/05/LKV_logo-1200x1191.png 1200w" sizes="(max-width: 300px) 100vw, 300px" />															</div>
				</div>
					</div>
		</div>
					</div>
		</section>
				<section class="elementor-section elementor-top-section elementor-element elementor-element-1307009b elementor-section-boxed elementor-section-height-default elementor-section-height-default" data-id="1307009b" data-element_type="section" data-e-type="section">
						<div class="elementor-container elementor-column-gap-default">
					<div class="elementor-column elementor-col-33 elementor-top-column elementor-element elementor-element-79ebdd77" data-id="79ebdd77" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap">
							</div>
		</div>
				<div class="elementor-column elementor-col-33 elementor-top-column elementor-element elementor-element-30672382" data-id="30672382" data-element_type="column" data-e-type="column" data-settings="{&quot;background_background&quot;:&quot;classic&quot;}">
			<div class="elementor-widget-wrap">
							</div>
		</div>
				<div class="elementor-column elementor-col-33 elementor-top-column elementor-element elementor-element-6df686f0" data-id="6df686f0" data-element_type="column" data-e-type="column">
			<div class="elementor-widget-wrap">
							</div>
		</div>
					</div>
		</section>
				</div>
		<p>Read more at <a href="https://kiintymysvanhemmuus.fi/lempean-kasvatuksen-viikko-2022/">Kiintymysvanhemmuus ry</a></p>]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
	</channel>
</rss>
