Äidin voimakirja

Mervi Juusola, Voimakirja, 2014.

Äidin voimakirja on kirjoitettu 2014 ja noussut klassikoksi pienten ja kouluikäisten lasten äitien keskuudessa. Luin kirjan kolmatta uudistettua painosta. Kirja antaa ajattelemisen aihetta ruuhkavuosissa kamppaileville vanhemmille. Mervi Juusola toivoo kirjansa antavan voimaa ja lisäävän ymmärrystä. Sitä se nimenomaan tekee, sillä koin monia ahaa-elämyksiä lukiessani kirjaa. Äidin voimakirja on kirjoitettu nokkelasti ja hauskoin sanakääntein. Tässä self-help kirjassa tutkimustieto ja asiantuntijoiden haastattelut on kuorrutettu tarinoin ja esimerkein, joten teksti on helppo ja nopea lukuista. Kirja antaa eväitä siihen, miten perhe arjesta voi nauttia kaiken sen kaaoksen ja suorittamisen keskellä. Kirja on kirjoitettu äidiltä äideille, mutta kirja on hyödyllinen kaikille kasvattajille.

Kirjan ensimmäinen osa keskittyy vahvistamaan ihmissuhteita. Toinen osa pureutuu itsetuntemukseen kuten läsnäolon taitoon, äidin identiteettiin, itsearvostuksen vahvistamiseen, kiintymyssuhteen tunnistamiseen, tunnelukkoihin ja ajatteluun. Kolmannessa osassa pohditaan äidin kehoa, jossa olisi hyvä olla. Lisäksi saadaan vinkkejä uneen ja pohditaan lempeästi seksielämää. Neljännessä osassa hypätään äidin työhön. Käsittelyssä on kotiäitiys, työn ja perheen yhdistäminen, mutta puhutaan myös kiireestä mielentilana, kuinka hoivata aivoja ja varoa ylitunnollisuutta. Kirja antaa ajattelemisen aihetta perhe elämän moniin puoliin. Kirjaa voi selata ja lukea ne osa-alueet, jotka eniten kiinnostaa. Lyhyet kappaleet antavat mahdollisuuden lukea kirjan monessa pienessä osassa. 

Suurin riski uupumukselle on naisilla 30-40-vuoden välillä. Äidit vaativat itseltään paljon niin töissä kuin äitiydessä. Tunnollisen ja kunnianhimoisen puurtajaäidin arki on taistelua aikaa vastaan ja väsymys on aina läsnä.

Äitien tunteiden top 10 (s. 10)

  • Väsymys
  • Rakkaus
  • Raivo
  • Viha
  • Syyllisyys
  • Suuttumus
  • Onni
  • Häpeä
  • Pelko
  • Huoli

 Hyvinvoinnin voidaan kuvata koostuvan nelikentästä:

  • elämän ja ajanhallinta
  • ihmissuhteet ja yhteisöllisyys
  • hyvä itsetuntemus
  • fyysinen kunto

Kaikki osat tulee tulisivat olla tasapainossa, jotta voisit hyvin. 

Perhestressissä vanhemmat ajautuvat taistelemaan toisiaan vastaan, riitelemään ja valituksen kierteeseen. Pohjimmiltaan valituksessa on kyse muutostoiveista. Väsynyt toivoo itselleen iloa ja innostusta. Työkiireitä valittava haaveilee rauhallisemmasta arjesta. Perheen sisäisellä puheella on erityisen tärkeä merkitys. Puhe vahvistaa tai hajottaa, etäännyttää tai lähentää, lohduttaa tai loukkaa. Valtaosa perheen ongelmista johtuukin väsymyksestä ja vuorovaikutuksen heikkoudesta. Perheen tunnekieli on tärkeä, mutta tunteita ei tarvitse kieltää eikä tukahduttaa, mutta reagointi tapamme tunteisiin voimme valita itse. On vanhemman vastuulla huolehtia siitä, millaisessa tunneilmapiirissä lapsesi lapsuutensa elävät ja millaisia vuorovaikutus malleja opetat. Pitkät keskustelut, yhteinen huumori, jaetut haaveet ja pienet arkiset onnen hetket ovat parisuhteen kantavia rakenteita. Onni on ohimenevä tunne, joka syntyy aivojen limbisessä järjestelmässä sinne tulevan positiivisen informaation vaikutuksesta. Mitä enemmän syötämme myönteistä palautetta perheenjäsenten aivoihin, sitä enemmän läheisemme tuntevat onnenhetkiä. Voisiko jokaiseen päivään mahduttaa monta lempeää hetkeä, jolloin mieli rauhoittuu ja perheenjäsenet rentoutuvat juuri niin kuin itse haluavat?

Kun lapsiperhearki ei olekaan niin kivaa, toinen vanhempi voi paeta. Tämän voi tehdä monella tavalla töihin, harrastuksiin, kaveripiireihin. Toiset ovat paikalla, mutta psyykkisesti poissa. Pakenemiseen liittyy usein vanhemmuuden identiteettiongelma. Ihminen ottaa etäisyyttä tunteisiin ja arjen rutiineihin, joissa tuntee olevansa heikoilla. Toisesta vanhemmasta voi tulla ylivastuullinen, liian vahva pomottaja ja syyttäjä, jolloin perhedynamiikka vaurioituu. Monissa parisuhteissa vaikeuksia aiheuttavat epäselvät pelisäännöt. Jos vastuu on jakautunut liian epätasaisesti, arjen työnjaosta voi tehdä kirjallisen suunnitelman. On myös hyvä keskustella siitä, millainen kumppani haluat olla puolisollesi. Koti ei ole vain toisen vanhemman vyöhyke vaan koti on kompromissi, paikka, jossa kaikilla on hyvä olla. Hyvän sään aikaan kannattaa sopia säännöt myös sille, miten väsyneenä on lupa käyttäytyä ja miten riidellään rakentavasti. Jos toinen rikkoo sääntöjä, asiasta on hyvä huomauttaa myötätuntoisesti.

Äitimyytit kumpuavat alitajunnasta. Ne saavat meidät paheksumaan ja ahdistumaan, vaikka emme osaa selittää sitä. Äitimyytit ovat sanattomia uskomuksia siitä, millainen äidin kuuluu olla. Myytti ohjaa käyttäytymistä, kunnes sen tiedostaa ja käsittelee. Tällä hetkellä on vallalla täydellisen naisen äitimyytti: äidin pitää olla hyvännäköinen, työelämässä menestynyt, opiskellut, täydellinen kasvattaja, pärjätä muutaman tunnin yöunilla. Äitimyytit sekä suojaavat että vahvistavat äitejä. On hyväksi, että välillä äitiys ahdistaa ja aiheuttaa syyllisyyttä, sillä ne saavat pohtimaan ja työstämään omaa äitiyttä. Nykyajan isämyytti on, että isän tulee olla kuin äiti, mutta silti mies. Monilla miehillä ei ole tasa-arvoisen isyyden mallia, eivätkä he tiedä, mitä heidän pitäisi olla, kun äiti ei anna tilaa tehdä asioita isän tavalla. Tärkeää olisi tiedostaa, mitkä myytit vääristävät ja kuormittavat omaa vanhempana olemista. Äitien suurimpana haasteena on samaistua hukkumatta ja eriytyä irtaantumatta. 

Juusola kumoaa 14 äitimyyttiä ja lainaan ne tähän suoraan sillä ne liittyvät vuoden 2022 lempeän kasvatuksen viikon kasvatusmyytit teemaan (s. 56-57):

Äiti tietää, mikä on lapselle parasta.
Vai tietääkö todella?

Lapset kuuluvat äidille
Tästä olettamuksesta usein lähdetään liikkeelle avioerotilanteessa.

Äiti tuntee lapsensa paremmin kuin kukaan muu
Entä jos äiti onkin empatiakyvyltään ja sosiaalisilta taidoiltaan heikko?

Kukaan ei voi rakastaa lasta niin kuin äiti
Kyllä voi. Eivätkä kaikki äidit rakasta kaikkia lapsiaan. Jotkut äidit eivät osaa osoittaa rakkauttaan.

Äidin rakkaus ei lopu koskaan
Voi se loppua, jos elämä on liian rankkaa.

Lapset ovat äidille tärkeämpiä kuin työ
Korulauseissa kyllä, käytännössä ei läheskään aina.

Äiti on viisas
Totta, toisinaan ei.

Äiti ei jätä
Joskus on sekä lapselle että äidille hyväksi, että äiti päästää irti.

Äiti tahtoo lapsilleen pelkästään hyvää
Tilastot kuitenkin osoittavat, että lapset joutuvat kaikkein useimmin juuri oman äidin pahoinpitelemäksi.

Kaikilla naisilla on hoivavietti

Kaikilla naisilla ei ole tarvetta hoivaamiseen ja lasten saamiseen ei edes kaikilla äideillä.

Äidin täytyy jaksaa
Tämä uskomus on syypää monen äidin masennukseen: äidit yrittävät yli voimavarojensa, itsensä ja hyvinvointinsa unohtaen.

Äiti pärjää vähällä unella
Ei pärjää. Äidit tarvitsevat vähintään yhtä paljon unta kuin kaikki muutkin ihmiset.

Äiti ei jaksa nauttia seksistä
Jos äiti ei jaksa enää nauttia seksistä, se on merkki siitä, että hänen hyvinvoinnissaan ja parisuhteessa on jotain, mikä kaipaa korjaamista. Hyvässä suhteessa elävä hyvinvoiva nainen kykenee yleensä nauttimaan, elämästä ja seksistä.

Äiti on pyhä, äitiä ei saa loukata
Kun äidin ja lapsen suhde on vahva, äiti pystyy käsittelemään loukkaukset ja kritiikin, myös aikuisena.

Miten sitten saada perhedynamiikka vahvaksi?

Perhedynamiikka syntyy siitä, miten valta ja vastuu jakaantuu ja miten tunteita ja arvostusta ilmaistaan perheen sisällä. Hyvän perhedynamiikan keskeisimmät avainsanat ovat arvostus ja myötätunto. Kun vanhemmat käyttäytyvät toisiaan sekä lapsiaan kohtaan arvostaen ja myötätuntoa välittäen, lapsetkin oppivat toisia kunnioittavaan elämänasenteeseen. Kaikkien ihmissuhteiden pitäisi ottaa ja antaa vastavuoroisesti. Perhedynamiikassa on häiriö, kun ei voi luottaa, ei kykene asettumaan toisen asemaan, ei tule kuulluksi, nähdyksi tai hyväksytyksi eikä huomaa toisen pahaa oloa. Lisäksi elämä on jatkuvaa muutosta: juuri kun on taisteltu perhedynamiikka kuntoon, perhe muuttuu. Dynamiikan muutokset ravistelevat perheen tasapainoa: esimerkiksi lapsen syntymä, töihinpaluu, työttömyys avioero, uusperheen perustaminen, stressi, sairaudet, muutto…Aikuisen vastuu tarkoittaa jatkuvaa, jokapäiväistä pyrkimystä rakentavaan ongelmien selvittelyyn, sopuun, myötätuntoon, ratkaisukeskeisyyteen ja hyväntahtoisuuteen jakaista perheenjäsentä kohtaan. Vanhempien tehtävä on kantaa vastuu perheen ilmapiiristä. 

Perhedynamiikan avainsanat: 

  • arvostus
  • kunnioitus
  • avoimuus
  • luottamus
  • läsnäolo
  • osallistuminen
  • vastuuntunto
  • laumahenki
  • läheisyys
  • myötätunto
  • korjaaminen
  • itsenäisyys
  • anteeksianto
  • hyväntahtoisuus

Myös parisuhdeasioita käsitellään paljon kirjassa. Tärkein huomioni oli, että kannattaa huomata, missä vaiheessa parisuhde on: rakastuminen, vakiintuminen tai itsenäistyminen. Parisuhde kriisiytyy herkästi, jos pari ei tiedä, missä vaiheessa mennään tai ei ymmärrä uusien keinojen etsimisen tärkeyttä. 

Kaiken kaikkiaan kirja on ajattelua avaava opus, jonka keskeisin sanoma on, ettei väsymys vuosille tarvitse uhrata itseään, lapsen hyvinvointia tai parisuhdetta. Puurtamisesta ei jaeta palkintoja ja arjesta voi tulla iloa.

Loppuun vielä kirjaan pohjautuva tarkistuslista väsymyksen hallintaan:
Uni: miten saadaan kaikille riittävästi unta?
Lastenhoito: Onhan molemmilla perustaidot lasten hoidosta? Tärkeintä on hyvän kontaktin ottaminen lapseen, ilmeiden, eleiden ja kehonkielen kuunteleminen.
Ajankäyttö: Molemmille pitää taata omaa aikaa, mutta sitä ei ole yhtä paljon kuin ennen.
Kotityöt: Neuvotelkaa, tehkää vaikka kirjallinen sopimus.
Riitely: vai rakentavaa vuorovaikutusta?
Kahden H:n sääntö: Huumori ja hellyys, niillä saa kaikkien perheenjäsenten tunteet leppymään.




– Pia Kosonen – 



Julkaistu 5/2022.