Iho on vauvan luontainen elinympäristö. Ihokontaktin tukee vauvan lämmönsäätelyä. Tasainen lämmöntuotanto vapauttaa energiaa kasvamiseen ja auttaa pitämään vauvan verensokerin tasaisena. Ihokontaktissa oleva vauva kasvaa hyvin. Ihokontakti tukee myös lapsen oman, hyvän bakteerikannan kehittymistä. Ihokontaktissa vauva on rauhallisempi ja nukahtaa helpommin.
Ihokontakti on tärkeä ensi-imetyksessä. Suora ihokontakti vahvistaa vauvan vaistoja ja refleksejä. Se houkuttelee vauvaa tiheästi rinnalle ja helpottaa hyvän imetysasennon ja imuotteen löytymistä. Iho ihoa vasten pesiminen auttaa äitiä rentoutumaan, edistää maidon nousua ja helpottaa maidon herumista. Ihokontakti ennaltaehkäisee monia imetysongelmia.
Ihokontaktissa oleskelu tukee äidin kiintymistä vauvaan. Ihokontaktissa myös puolisolla ja muilla aikuisilla sekä isosisaruksilla on mahdollisuus nauttia läheisyydestä vauvan kanssa ja vahvistaa kiintymyssuhdetta. Vauvoja ei ensi viikkoina kannata automaattisesti pukea – ihokkain oleminen voi olla perustilanne.
Kantovälineiden käyttö helpottaa ihokontaktissa oloa. Ulkona liikkuessa, esimerkiksi kävelyillä tai bussimatkoilla, vauva voi saada jatkuvaa ihokontaktia vain kantovälineissä. Kantoliinan voi aivan hyvin laittaa paljaalle iholle tai tarpeen tullen imetysliivien kanssa. Jos kantajaa palelee tai hän haluaa käydä ulkona, voi pukea niin monta vaatekerrosta liinavauva-paketin päälle kuin tarvitsee: esimerkiksi paitapuseron tai neuletakin ja siihen päälle suuren takin. Ulos mennessä vauvan pää ja niska on toki suojattava ja käsien ja jalkojenkin ympärille on puettava tarpeeksi lämpimät kangaskerrokset.
Kantoliinailun lisäksi ihokkain oleskelua voi lisätä osana normaalia kanssakäymistä vauvan kanssa. Kylvyn, suihkun tai saunan yhteydessä on luontevaa oleskella alasti tai samaan kylpytakkiin tai pyyhkeeseen yhdessä kääriytyneenä. Vaipanvaihdon yhteydessä ei ole mikään kiire pukea vauvalle vaatteita takaisin, vaan siihen voi yhdistää pienen vauvahierontahetken tai sujauttaa vauva hetkeksi omien vaatteiden sisään hellittäväksi.
Erityisesti synnytyksestä toipuvalla vastasyntyneen vauvan äidillä on oikeus viettää tuntikausia päivässä vauvansa kanssa pesien. Sohvannurkkaan, sänkyyn tai mukavaan nojatuoliin voi tehdä pesän, jossa oleskellaan lämpimän viltin alla yhdessä paljaat masut vastakkain. Imetykset, päiväunet ja seurustelut lomittuvat pesiessä ja äiti voi itseään viihdyttääkseen ottaa pesään mukaan esimerkiksi luettavaa tai mobiililaitteita. Mukaan mahtuvat myös mahdolliset isommat sisarukset, joille voi mukaan ottaa luettavaa, pelejä, pehmoleluja ja niin edelleen.
Myös isommat vauvat ja lapset nauttivat ihokontaktissa olemisesta ja kosketuksesta. Isomman vauvan ja lapsen kanssa luontevia hetkiä olla ihokontaktissa ovat esimerkiksi yöt perhepedissä sekä peseytymistilanteet (sauna, kylpy). Isomman vauvan ja taaperonkin kanssa voi silloin tällöin ottaa erityistä yhteistä läheisyystankkausaikaa pesimällä.
Julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 2016.