Kiintymysvanhemmuusperheet ry haluaa ottaa kantaa tutkija Ilana Aallon kirjoitukseen Entä äidit? Äitiysideaalien kiristymisen merkitys isien muutokselle, Perheen jäljillä -blogissa. Kirjoittaja tarttuu tärkeään aiheeseen, isyyden hitaaseen muutokseen kohti vanhemmuuden vastuiden jakamista. Hänen näkökulmansa on mielenkiintoinen: kuinka äitys ja äitiysideaalit vaikuttavat isyyden toteutumiseen. Samalla hän kirjoittaa:
“Kiintymysvanhemmuuden vakavasti ottavan äidin elämä keskittyy lapsen hoivaamiseen ja laittaa äidin omat yksilölliset tarpeet syrjään vähintään lapsen kolmen ensimmäisen elinvuoden ajaksi.”
Hän antaa myös ymmärtää, että kiintymysvanhemmuus on osaltaan lisännyt äitiyden vaatimuksia ja näin estää isien aktiivisemman osallistumisen vastuun jakamiseen.
Tämä ei ole Kiintymysvanhemmuusperheet ry:n näkemys kiintymysvanhemmuudesta. Terve ja turvallinen kiintymyssuhde sen sijaan vaatii sitä, että molempien osapuolten tarpeet tulevat tyydytetyiksi. Painotamme usein julkisessa keskustelussa sitä, että lasten kuuluu olla elämän keskipisteessä – ei sen keskipisteenä. Pyrimme tuomaan esille, että yleensä lasten, pienten vauvojenkin, tarpeet ovat tyydytettävissä ilman, että perheen aikuisten tarvitsee joustaa kohtuuttomasti. Kaikilla perheen jäsenillä on oikeus hyvään elämään.
Yhdistyksen nettisivuilla on mielenkiintoisia kirjareferaatteja kirjoista, jotka mielestämme ovat onnistuneet kuvailemaan jotain olennaista kiintymysvanhemmuudesta. Esimerkiksi Jesper Juul, tunnettu tanskalainen psykologi, kirjoittaa Viisas lapsesi -kirjassa kuinka tärkeää on, että vanhemmat muistavat olla autenttisia. Ei saa astua vanhempi-rooliin. Ei saa unohtaa itseään vanhemmuuden keskellä. Jopa sananmukaisesti Kiintymysvanhemmuuskirjan kirjoittaneet Searsin lääkäri-sairaanhoitajapariskunta nimeää yhdeksi tärkeäksi “baby B:ksi” tasapainon, “balance”. Tällä viitataan tasapainoon eri perheenjäsenten tarpeiden välillä. Kiintymysvanhemmuuden vakavasti ottava vanhempi ei siis suinkaan unohda itseään vuosikausiksi, vaan päinvastoin pyrkiii pitämään hyvää huolta myös omista tarpeistaan.
Myös Continuum Concept on hyvin suosittu kirja kiintymysvanhemmuudesta kiinnostuneiden parissa. Kirjan kirjoittaja Jean Liedloff painottaa vahvasti yhteisöllisyyttä: kaikki pitävät huolta lapsista yhdessä. Ei siis edes vain äiti ja isä, vaan myös muut sukulaiset ja yhteisön jäsenet. Tutkimusta isien aktivoimisesta ja osallistumisesta tulisikin mielestämme laajentaa kohti yhteisöllisempiä näkökulmia: Miten edistää ja vahvistaa lapsiperheiden sosiaalisia siteitä sukulaisiin ja muihin yhteisön jäseniin niin asenteisiin vaikuttamalla kuin poliittisilla päätöksillä. Yhteisöllisyydestä hyötyvät kaikki, niin äiti, isä ja lapsi sekä myös perheen lähi-ihmiset. Tällöin isiä ja äitejä ei tarvitsisi enää asettaa vastakkain keskustellessa perheiden sisäisen vallan ja vastuun jaosta.
Velvollisuutemme yhdistyksen puolesta on oikaista harhakäsityksiä, joita kiintymysvanhemmuudesta leviää, jotta oikea tieto saavuttaa mahdollisimman monen perheen. Yhdistyksemme haluaa lisätä lapsiperheiden hyvinvointia jakamalla tietoa lasten tarpeista sekä käytännöllisiä ratkaisuja näiden tarpeiden yhteensovittamisessa aikuisten elämään. Ylläpidämme vertaistukimahdollisuuksia ja kannustamme yhteisöllisyyteen, jotteivät vanhemmat jäisi kantamaan hoitotaakkaa yksin. Kiintymysvanhemmuus sopii kaikenlaisille perheille, kaikenlaisissa elämäntilanteissa.
Toivotamme kaikki kiintymysvanhemmuudesta kiinnostuneet tutustumaan nettisivuihimme ja Facebookin Kiintymysvanhemmuusperheet keskusteluryhmään.
Julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 2016.