Julia Pöyhönen & Heidi Livingston, Kumma-kustannus, 2024.
Fanni ja iso ikävä (Kumma-kustannus, 2024) jatkaa rakastettua Fanni-tunnetaitosarjaa. Kirjan ovat totuttuun tapaan kirjoittaneet lapsen kehitykseen ja tunnetaitoihin sekä perheiden tukemiseen erikoistuneet psykologit Julia Pöyhönen ja Heidi Livingston. Teoksen kuvituksen on loihtinut Linnea Bellamine. Fanni ja iso ikävä keskittyy erossa olemisen käsittelemiseen. Kirja on suunnattu yli 4-vuotiaille lapsille.
Kuten aiemmatkin Fanni-sarjan kirjat, myös Fanni ja iso ikävä on jaettu kolmeen osioon. Ensimmäisessä osassa on kirjan varsinainen tarina ja toinen osa on aikuisille suunnattu Tietoa tunnetaidoista -faktaosio. Kolmannesta osasta löytyvät kirjan teemaan liittyvät tehtävät.
Tarina ikävästä ja suuresta kaipauksesta
Tarina alkaa, kun äitinorsu pakkaa matkalaukkuaan. Hän on lähdössä pois kotoa yhdeksi yöksi, mistä Fanni on suruissaan. Hän ei haluaisi olla erossa äidistä ja häntä pelottaa, että äidille tai hänelle itselleen sattuu jotain äidin matkan aikana. Fanni ja äiti juttelevat yhdessä siitä, miltä erossa oleminen tuntuu ja miten ikävää voi helpottaa.
Seuraavana päivänä koittaa eron hetki. Äitinorsu vie Fannin tämän ystävien Lillin ja Lennin ja heidän isiensä luo yökylään. Kyynelsilmin Fanni eroaa äidistään. Pian ikävä unohtuu, kun Fanni tempautuu hauskaan leikkiin mustajoutsen kaksosten ja Ralf-liikerin kanssa.
Äiti, miksen minä voi tulla mukaan? Mitä, jos sinulle käy jotain, kun olet poissa? Mitä, jos minulle käy jotain? Fanni kyselee äidiltä huolissaan.
Voi kultaseni. Sinulla taitaa olla nyt aika kurja olo. Joskus rakkaasta ihmisestä eroaminen on todella ahdistavaa ja pelottavaa.
Tarinan yllättävin käänne koittaa, kun Ralfin isä tulee hakemaan liikerinpentua kotiin. Fanni seuraa vierestä, kuinka hänen ystävänsä telmivät yhdessä isiensä kanssa ja yhtäkkiä erilainen ikävä valtaa Fannin sydämen. Nyt Fanni ei ikävöikään äitiään vaan isäänsä, jota hän ei tunne. Onneksi ystävät rientävät Fannin tueksi tässäkin asiassa.
Kun yö koittaa ja päivän touhut hiljenevät, ikävä valtaa jälleen Fannin mielen. Kuinka Fanni selviää kaipauksen kanssa? Miten yö sujuu? Entä mitä tapahtuu, kun äiti tulee hakemaan Fannia ja norsunpoikanen saa tilaisuuden kysellä tarkemmin isästään?
Fanni ja iso ikävä on koskettava kuvaus kaipauksesta, jota lapsi vanhempaansa kohtaan tuntee. Tarinaan on saatu kauniisti ja hieman yllättäenkin nivottua yhteen kaksi erilaista ikävän muotoa: hetkelliseen eroon liittyvä ikävä sekä kaipaus, jota lapsi kokee kokonaan poissaolevaa vanhempaansa kohtaan. Millaisia tunteita vanhemman matkalle lähteminen herättää? Mitä lapsi kokee erossa ollessaan ja miten ikävän kanssa voi selvitä? Entä millaisia tunteita ilman toista vanhempaa kasvaminen voi herättää? Tai miten toisen vanhemman puuttumista yhteisestä arjesta voisi käsitellä lapsen kanssa? Näihin kaikkiin kysymyksiin löytyy vastaus jo kirjan tarinosiosta.
Linnea Bellaminen kuvitus on taattua laatua. Jo kannen kuva, sen yksityiskohdat ja värimaailma paitsi houkuttelevat tarttumaan kirjaan, myös sopivat kauniisti kuvastamaan kaipausta. Kauniit ja ilmeikkäät kuvat sekä pehmeä, mutta vahva väritys ovat niin ikään tärkeä osa tarinakokonaisuutta. Kuvitus tuo tarinaan syvyyttä ja vahvistaa sen koskettavaa, liikuttavaa vaikutusta. Kaunis tarina yhdistettynä kyynelsilmäiseen Fanniin ja tunnelmalliseen värimaailmaan saa aikuisenkin lukijan muistamaan, miltä rakkaista erossa oleminen lapsena tuntui, tai yhä vieläkin toisinaan tuntuu.
FAKTAOSIO SYVENTÄÄ VANHEMMAN TIETOJA
Vaikka jo tarinaosiossa käsitellään varsin kattavasti niitä kokemuksia, joita läheisestä erossa oleminen lapsessa herättää, perehtyäkseen aiheeseen syvemmin aikuisen kannattaa jatkaa kirjan lukemista. Tietoa tunnetaidoista-osa alkaa aiemmistakin kirjoista tutulla sivulla, jossa pohditaan, mitä tunnetaidot ovat ja miksi niitä täytyy opetella. Tämän sivun jälkeen osiossa syvennytään tarkemmin kirjan teemaan: lapselle tärkeästä ihmisestä erossa olemiseen.
Aluksi kappaleessa pohditaan sitä, mitä ikävä ja eroahdistus ovat ja mistä ne johtuvat. Lapsen ikävä ja eroahdistus ovat erittäin normaaleja, tärkeitäkin tunteita. Ne liittyvät oleellisesti lapsen turvallisuuden tunteeseen. On tärkeää muistaa, että lapsi ei tunne ikävää vain pitkissä eroissa, vaan myös esimerkiksi päiväkotipäivän ajan tai jopa yöunille käydessä.
Teksti muistuttaa siitä tärkeästä asiasta, joka meiltä vanhemmilta toisinaan tuppaa unohtumaan: lapsen tunteet eivät ole vaarallisia eikä hankaliakaan tunteita tarvitse yrittää pyyhkiä pois tai harhauttaa muualle. Tärkeää sen sijaan on, että haastavissa tilanteissa lapsi voi tukeutua turvalliseen ja luotettavaan aikuiseen, joka auttaa lasta selviämään eron yli.
Seuraavaksi tieto-osiossa keskitytään pohtimaan, kuinka aikuinen voi omalla toiminnallaan auttaa lasta ennen eroa, eron hetkellä ja sen jälkeen. On ilahduttavaa, kuinka konkreettisia neuvoja teksti näihin hetkiin tarjoaa. Tekijöiden vahva pyrkimys ymmärtää lasta ja auttaa meitä lasten läheisiäkin ymmärtämään huokuu myös tästä osiosta. Esimerkiksi jälleennäkemistä käsiteltäessä kirjan tekijät kannustavat aikuisia katsomaan lapsen käytöksen taakse. On aivan tavallista, että erossa olemisen ja jälleennäkemisen aiheuttamat monenlaiset tunteet voivat purkautua yllättävillä tavoilla. Erossaolon jälkeen aikuisen onkin tärkeää pyrkiä järjestämään aikaa yhteyden palauttamiselle.
Faktaosion lopuksi käsitellään tunteita, joita erilaiset perhesuhteet voivat lapsessa herättää. Kappaleessa annetaan jälleen konkreettisia neuvoja siihen, kuinka omaan perheeseen liittyviä asioita voi käsitellä lapsen kanssa. Samalla tekstissä jälleen avataan lapsen ajatus- ja kokemusmaailmaa.
TEHTÄVISTÄ LISÄÄ KÄYTÄNNÖN TYÖKALUJA
Tehtävä-osio alkaa muiden Fanni-kirjojen tapaan Tarinaporinalla, jossa yhdessä lapsen tai lasten kanssa keskustellaan kirjan tarinasta kysymysten avulla. Tämän jälkeen päästään leikkimään heippaleikkiä ja päästään pakkaamaan rohkeusreppua. Tehtävissä myös etsitään omaa lohdun tuojaa, pohditaan omaa perhettä ja omia tukijoukkoja. Lopuksi päästään tutustumaan vielä siihen, mikä on laskuri, millaisin tavoin sen voi toteuttaa ja millaisissa tilanteissa sitä voidaan käyttää.
Kaikki lasten kanssa tehtävät harjoitukset soveltuvat niin yksittäisen lapsen kuin lapsiryhmänkin kanssa tehtäviksi. Myös aikuinen voi hyödyntää kaikkia tehtäviä.
Osion lopusta löytyy lisäksi neljä aikuisille suunnattua tehtävää. Näistä ensimmäisessä aikuiselle annetaan vinkkejä eron ennakoimisesta. Seuraava tehtävä on nimeltään Erosurun kannattelijan muistilista ja se on tarkoitettu sille aikuiselle, erosurun kannattelijalle, joka on lapsen kanssa silloin, kun lapsi on erossa esimerkiksi vanhemmastaan.
Seuraavaksi vanhempi saa vinkkejä siihen, miten lapsen kanssa voi etsiä keinoja säädellä kahden kodin perheissä esiintyvää ikävää. Lopuksi vanhempi pääsee pohtimaan sitä, millaisen tarinan hän voisi kertoa lapselle lapsen perheestä sekä sitä, millainen on vanhemman oman perheen tarina.
Kokonaisuutena Fanni ja iso ikävä on jälleen lämminhenkinen, koskettava ja lapsen näkökulmaa avaava teos. Tapa, jolla kirja tarjoaa sekä lapselle että aikuiselle tietoa ja konkreettisia käytännön työkaluja verrattain tiiviissä paketissa, on erittäin ilahduttavaa!
Voin suositella kirjaa lämpimästi kaikille kirjan kohderyhmään sopiville lapsille, lasten vanhemmille ja muille läheisille sekä varhaiskasvatuksessa työskenteleville ammattilaisille. Kirja tarjoaa monelta kannalta tärkeää tietoa ja erilaisia apukeinoja lapsen tärkeistä ihmisistä erossa olemiseen liittyen. Myös tavan, jolla kirjassa käsitellään erilaisia perheitä ja perhesuhteita, voisi kuvitella olevan suuresti kaivattua.
Oma 6-vuotiaani kuunteli kirjan tarinaa keskittyneesti ja vaikutti pitävän siitä.
– Henriikka Vainio, Kiintymysvanhemmuusperheet ry –
Julkaistu 5/2024.
