Myötätuntotutkimus on kasvava tieteenala. Myötätunnon ja itsemyötätunnon yhteyttä vanhemmuuteen, parisuhteeseen, itsetuntoon, mielenterveysongelmiin ja lähes kaikkiin elämän muotoihin ja osa-alueisiin on tutkittu runsaasti eri puolilla maailmaa ja uutta tutkimustietoa julkaistaan jatkuvasti. Myös OECD:n eli Organisation for Economic Co-operation and Development Global competency for an inclusive world –raportissa (2016), hoiva, empatia ja myötätunto mainitaan keskeisiksi globaaleiksi taidoiksi tulevaisuuden yhteiskunnissa. Erilaiset yhteisöt ja organisaatiot, joilla on vakiintuneita käytäntöjä huomata ja kohdata ihmisten mielipaha ja kärsimys ovat tuottavampia ja ihmiset myös voivat niissä keskimääräistä paremmin. Seuraavassa pääset lukemaan pientä pintaraapaisua tutkitusta ja ajankohtaisesta tiedosta.
HYVINVOINTI
Journal of Research in Personality -lehdessä vuonna 2007 julkaistussa artikkelissa kerrotaan kahdesta eri tutkimuksesta. Näiden mukaan itsemyötätunnolla on yhteys psyykkiseen terveyteen. Itsemyötätunto tuo mukanaan kiltteyttä ja toisen ihmisen ymmärrystä vaikeissa tilanteissa enemmän kuin itsekriittisyys. Toisessa tutkimuksessa todettiin, että itsemyötätunto auttaa torjumaan ahdistusta. Tutkimuksessa 2 todettiin, että yhden kuukauden jakson aikana tapahtunut itsemyötätunnon lisääntyminen liittyi lisääntyneeseen psyykkiseen hyvinvointiin. (Neff ym.)
Itsemyötätunnon vaikutusta hyvinvointiin on tutkittu myös esimerkiksi vuonna 2015 The International Association of Applied Psychology -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa. Tulokset osoittivat itsemyötätunnolla ja yksilön hyvinvoinnilla olevan selkeä yhteys.
KEHONKUVA, ITSETUNTO
Yli kolmelle sadalle kiinalaisopiskelijalle teetetyssä tutkimuksessa selvitettiin, vaikuttaako itsemyötätunto vähentävästi kehonkuvaongelmiin, kehon tarkkailuun ja “body shame” -ilmiöön. Tuloksissa todettiin itsemyötätunnolla olevan näihin ongelmiin vähentävää vaikutusta. Sukupuolten välisiä eroja ei havaittu, vaan vaikutus oli sama sekä mies- että naisopiskelijoille. Tutkimus on julkaistu Sex Roles: A Journal of Research -lehdessä kesäkuussa 2020. (Wang ym.) Myös Body Image -lehdessä maaliskuussa 2020 julkaistussa artikkelissa kerrotaan samansuuntaisista tutkimustuloksista: itsemyötätunto vaikutti naistutkituilla myönteisempään kehonkuvaan (otos 363 naista). Tulokset laajennettiin koskemaan syömiseen ja liikuntaan liittyviin sosiaalisiin vertailutilanteisiin. (Siegel ym.)
Kristin Neffin kirjoittaman artikkelin mukaan korkean itsetunnon tavoittelu voi olla myös ongelmallista. Itsemyötätunto onkin tälle hyvä vaihtoehto. Itsemyötätunto merkitsee itsensä kohtelemista ystävällisellä tavalla, inhimillisyyden tunnustamista ja tietoisuutta negatiivisten puolten esilletuontiin. Itsemyötätunnolla voi saada samanlaisia hyötyjä mielenterveydelle kuin korkealla itsetunnolla, mutta vähemmillä haitoilla. Tutkimus on osoittanut, että itsemyötätunto antaa enemmän emotionaalista sietokykyä ja vakautta kuin itsetunto, mutta siihen liittyy vähemmän itsearviointia ja itsepuolustusta, kuin korkean itsetunnon tavoitteluun. Vaikka hyvä itsetunto merkitsee itsensä positiivista arviointia siihen liittyy usein tarve olla erityinen ja keskiarvoa korkeammalla tasolla, itsemyötätunto sen sijaan ei merkitse itsearviointia tai vertailua muihin. Pikemminkin se on eräänlainen yhdistetty ja selkeä tapa suhtautua itseemme myös silloin, kun epäonnistumme ja olemme epätäydellisiä. (Neff)
IHMISSUHTEET
The Journal of Positive Psychology -lehdessä vuonna 2014 julkaistussa tutkimusartikkelissa todetaan, että koska ihminen käyttää itseään ankkurina arvioidessaan ihmissuhteita ja käsityksiään niistä, itsemyötätunnolla voi olla vaikutusta esimerkiksi seuraaviin ihmissuhdepiirteisiin: empatiaan ja auttaviin
aikomuksiin. (Welp & Brown.)
Personality and Social Psychology Bulletin -lehdessä kuvataan itsemyötätunnosta olevan monenlaisia etuja yksilölle. Yhä on kuitenkin epäselvää, kuinka näitä etuja saisi siirrettyä myös muille. Kolmen tutkimuksen tuloksissa osoitettiin itsemyötätunnon voivan lisätä omien epätäydellisyyksiensä hyväksymistä, mikä puolestaan voi samalla lisätä myös muiden ihmisten epätäydellisyyksien hyväksymistä. Erityisesti tutkimuksissa 1 ja 2 todettiin, että myötätuntoiset ihmiset ilmoittivat hyväksyvänsä omat virheensä paremmin, mikä myös ennakoi heidän seurustelukumppaniensa ja muiden tuttaviensa virheiden suurempaa hyväksymistä. Tutkimuksessa 3 havaittiin, että myötätunto edisti molemminpuolista hyväksyntää parisuhteessa. (Zhang ym.)
VANHEMMUUS JA KASVATUS
Elokuussa 2020 julkaistussa kiinalaistutkimuksessa tutkittiin ankaran vanhemmuuden ja nuoruusiän masennusoireiden välistä yhteyttä. Tuloksissa todettiin itsemyötätunnon olevan oireita torjuva tekijä. Masennusoireita oli vähemmän niillä nuorilla, ketkä olivat itsemyötätuntoisia. (Liu ym.)
Itsemyötätuntoa ja myötätuntoa sisältävät vanhemmuusinterventiot parantavat vanhemman omaa itsemyötätuntoa ja tietoisuustaitoja, sekä vähentävät masennusta, ahdistusta ja stressiä. (Jefferson ym.) Itsemyötätunnolla on myös todettu olevan vanhemmuuteen suora tiedostava ja kiitollisuutta välittävä vaikutus. Tutkimuksen tulokset osoittavat myös, että myötätunnon ja kiitollisuuden lisääminen voivat auttaa ylipäätään parantamaan tietoista vanhemmuutta. (Thanh ym.)
Tutkimusten mukaan myötätunnolla on merkittävä rooli toimivassa organisaatiossa. Suomen Opetushallitus on vuosina 2019-2020 rahoittanut ”Empatian ja myötätunnon laajenevat kehät varhaiskasvatuksessa” -hanketta, jonka avulla avulla päiväkotiyhteisöjä voidaan tukea oman myötätuntokulttuurinsa tiedostamisessa, tunnistamisessa ja kehittämisessä ja sitä kautta elävän myötätuntokulttuurin saavuttamisessa. Myötätuntokulttuurilla tarkoitetaan yhteisöön vakiintuneita ja säännöllisiä tapoja huomata jäsentensä mielipaha ja kärsimys ja myötäelää näissä tilanteissa. Hankkeessa luodun Pedagogisen mallin avulla päiväkotiyksiköitä koulutettiin havainnoimaan, tunnistamaan ja tarkastelemaan omaa myötätuntokulttuuriaan. Tulosten perusteella “Kohti elävää myötätuntokulttuuria” -malli osoittautui koulutuskäytössä toimivaksi ja päiväkotiyhteisöt kokivat saaneensa sen avulla hyvän alun oman toimintansa kehittämiseksi kohti elävää myötätuntokulttuuria. (Rainio ym.)
Haku seuraavista: Google Scholar, ResearchGate, PsycINFO(EBSCO), FINNA
Hakusanoilla: “self-compassion”, “compassion”, “itsemyötätunto”, “myötätunto”
- Jefferson F., Shires A. & McAloon J. 2020. Parenting Self-Compassion: A Systematic Review and Meta-analysis. Mindfulness 11(2).
- Liu K. & Hu Y. 2020. Self-compassion mediates and moderates the association between harsh parenting and depressive symptoms in chinese adolescent. Current Psychology: A Journal for Diverse Perspectives on Diverse Psychological Issues, Aug 29, 2020.
- Neff K. 2011. Self‐Compassion, Self‐Esteem, and Well‐Being. Social and personality Psychology Compass.
- Neff K., Kirkpatrick L., Rude S. 2007. Self-compassion and adaptive psychological functioning. Journal of Research in Personality. Vol 41(1), Feb 2007, pp. 139-154.
- Rainio A, Kurenlahti E., Nurhonen L., Pursib A., Hilppo J. & Lipponen L. 2020. ”Kohti elävää myötätuntokulttuuria”: Päiväkotien myötätuntokäytännöt liikkeessä. Varhaiskasvatuksen Tiedelehti Journal of Early Childhood Education Research Volume 9, Issue 2, 2020, 329–348.
- Siegel J., Huellemann K. & Hillier C. 2020. The protective role of self-compassion for women’s positive body image: An open replication and extension. Body Image, Vol 32, Mar, 2020. pp. 136-144.
- Thanh M., Thi T., Xingxue X. & Vu, H. 2020. The Influence of Self-Compassion on Mindful Parenting: A Mediation Model of Gratitude. The Family Journal
- Welp L. & Brown C. 2014. Self-compassion, empathy, and helping intentions. The Journal of Positive Psychology, Vol 9(1), Jan, 2014. pp. 54-65.
- Wang Y., Wang X., Yang J., Zeng P. & Lei, L. 2020. Body talk on social networking sites, body surveillance, and body shame among young adults: The roles of self-compassion and gender. Sex Roles: A Journal of Research, Vol 82(11-12), Jun, 2020. pp. 731-742.
- Zessin U., Dickhäuser O. & Garbade S. 2015. The Relationship Between Self‐Compassion and Well‐Being: A Meta‐Analysis. The International Association of Applied Psychology.
- Zhang J., Chen S., Tomova S. & Teodora K. 2020. From me to you: Self-compassion predicts acceptance of own and others’ imperfections. Personality and Social Psychology Bulletin, Vol 46(2), Feb, 2020. pp. 228-242.
Julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 2020.
