Elisabeth Schönbeck, Kirjapaja, 2009.
Paikka sisarussarjassa ja meihin lapsena kohdistetut odotukset näyttävät ohjaavan elämäämme monella tavalla edelleen aikuisina. Tämä kirja käsittelee sisarusaseman vaikutuksia ratkaisuihimme elämässä ja tarjoaa välineitä itseymmärrykseen. Paikka sisarussarjassa on saattanut vaikuttaa merkittävästi esimerkiksi ammatin, puolison tai harrastusten valintaan. Kirjan luettuaan voi katsoa hieman myötätuntoisemmin itseään, mutta myös ympärillä olevia ihmisiä.
Kirjan mukaan esikoiset hakeutuvat herkästi johtotehtäviin tai jatkavat vanhempiensa työtä, kun taas kuopukset suuntaavat ammatteihin, joissa he voivat olla esillä. Keskimmäiset tottuvat sovittelemaan lapsuuden perheessään ja jatkavat samaa kodin ulkopuolella. Myös ainoiden lasten erityisasema näkyy myöhemmin elämässä.
Elisabeth Schönbeck on ruotsalainen kasvatustieteilijä, joka on erikoistunut tutkimaan sisaruutta. Tässä kirjassa Schönbeck popularisoi tieteellisiä tuloksia kaikelle kansalle ymmärrettävään muotoon. Kirjailijan kiinnostus sisarussuhteen tutkimiseen voimistui, kun hän kasvatti omia lapsiaan: miten kahdesta saman äidin ja isän ja saman katon ja samojen sääntöjen alla elävistä lapsista voi tulla niin erilaisia? Asema sisarussarjassa on merkittävä tekijä lasten kasvussa ja käyttäytymisessä sekä niissä (vanhempien) odotuksissa, jotka ohjaavat kasvuamme edelleen aikuisina. Mikään sisarusasema ei ole toista parempi, kaikilla on etunsa ja haittapuolensa. Kaikkia tarvitaan ja kaikki voivat täydentää toisiaan, mutta ne tekevät meistä erilaisia.
Asemalla sisarusparvessa tarkoitetaan sitä, kuinka monentena järjestyksessä kukin on syntynyt. Sisarusasema voi olla sama kuin syntymäjärjestys tai sitten se voi olla vaihtunut. Esimerkiksi alle 1,5-vuoden ikäerolla syntyneitä sisaruksia Schönbeck kutsuu valekaksosiksi. Varsinkin jos tällaisista sisaruksista vanhempi on poika ja nuorempi tyttö, oppivat he monet asiat samaan tahtiin ja arvojärjestys voi heidän kohdallaan muuttua. Pikkusiskosta tuleekin taitava ja huolehtiva, kun taas isoveli ei tunnu riittävän mitenkään.
Sisarusasemat jaetaan ainoaan lapseen, esikoiseen, keskimmäiseen ja kuopukseen. Tyypillisimmillään käyttäytyminen on nähtävissä, kun sisarusten välinen ikäero on kolmesta neljään vuoteen. Yli viiden vuoden ikäerolla sisaruksistaan syntynyt saattaakin kasvaa ainoan lapsen asemassa. Näin ollen kukaan ulkopuolinen ei voi päätellä asemaasi perheessä vaan kirja on tarkoitettu ensisijaisesti itsetuntemuksen lisäämiseen. Itselläni kirjan lukeminen lisäsi erityisesti myötätuntoa omaa sisarussarjaani kohtaan sekä lievensi odotuksia omaa esikoista kohtaan.
Vanhemmat eivät koskaan kohtele lapsiaan tasavertaisesti, vaikka he niin itse uskovatkin. Usein isosisarus saa eniten nuhteita ja pikkusisarukset saavat rakkautta vain olemalla pienempiä. Meillä kaikilla on tarve tulla rakastetuksi, ja jotta se toteutuisi, käytämme erilaisia strategioita. Esikoisten ja ainoiden lasten tulee olla reippaita ja aikaansaavia. He saavat rakkautta tekemisen ja suorittamisensa ansiosta sekä pääsevät opettamaan pienempiä sisaruksiaan, mitkä kaikki vahvistavat esikoisten itseluottamusta. Isosisarukset ottavat vastuuta ja tulevat jokaisen työnantajan unelmatyöntekijöiksi tai esimiehiksi. Mutta hänen sisaruksensa ja työtoverinsa voivat olla sitä mieltä, että hän nalkuttaa ja määräilee liikaa. Sisarussarjassa meihin vaikuttaa eniten lähimmät edellä ja jäljessä tulevat sisarukset. Jos katsotaan sisarusten asemaa, suurperheessä saattaakin elää useita pienperheitä. Aikuisuudessakin toistamme lapsuuden perheen rooleja: esimerkiksi isosisaruksen odotetaan järjestävän sisarusten yhteinen matka tms.
Kun perheeseen tulee uusi sisarus puhutaan detronisaatiosta, joka tarkoittaa sanakirjan mukaan “syöstä vallasta”. Vaikka sisaruksen saaminen olisi jännittävää ja hauskaa, se on pelottavaa ja uhkaavaa eikä mikään ole enää niinkuin ennen. Sillä miten vanhempina toimimme sisaruksen syntyessä on suuri merkitys. Sisaruksen syntymästä alkaa jatkuva taistelu rakkauden ja huomion valloittamikseksi, joka jatkuu koko loppuelämän. Asemaristiriita voi syntyä myös uusperheessä: kuvittele, että lapsen koko identiteetti perustuu siihen, että hän on reipas isosisko ja aivan äkkiä perheeseen tulee yhtä reipas isosisko lisää. Kumpi silloin luopuu identiteetistään?
Myös sukupuolella ja vanhempien sisarusasemalla sekä erilaisilla tapahtumilla perheessä on merkitystä siinä, minkälaisia meistä kasvaa. Esimerkiksi tyttö, jolla on vain sisaria on usein “naisellisempi” kuin keskivertonainen. Mies, jolla on vain veljiä on “miehekkäämpi” ja kilpailunhaluisempi. Mikäli tällainen mies ja nainen alkavat seurustella, perhetausta lisää myönteisellä tavalla jännitystä heidän välilleen rakastumisvaiheessa, mutta usein he eivät puhu samaa kieltä ja heillä on epärealistisia odotuksia vastakkaista sukupuolta kohtaan. Minulla on kolmen lapsen veljessarja ja pohdin kirjaa lukiessa, missä määrin voin tiedostamalla näitä asioita tuoda heidän elämäänsä tietoisuutta toisesta sukupuolesta ja vähentää keskinäistä kilpailunhalua, joka näyttää olevan jo valtava, vaikka he ovatkin vielä pieniä. Omaa perhetaustaa voi pohtia myös sisarusaseman kautta. Minut on kasvattanut isä, joka oli myös keskimmäinen ja hän osasi antaa erityistä keskimmäisen huomiota minulle, joka kasvoin sovittelijana tiiviisti syntyneiden sisarusten huomion kilpailun puristuksessa. Erilaisilla tapahtumilla perheessä voi olla myös merkitystä sisarusasemaan. Kirjan esimerkin mukaan vammaisen lapsen pikkusisar voi kasvaa ainoana lapsena, koska ei ole muita lapsia jakamassa vanhempien odotuksia tai mikäli huoltaja kuolee saattaa lapsi toimia jopa vanhempansa isosisaruksena.
Koin kirjan erittäin hyödyllisenä kaikille sisarusten vanhemmille sekä niille aikuisille, jotka haluavat lisätä ymmärrystä omasta perhetaustastaan. Kirjassa pureudutaan seuraaviin aiheisiin kappaleen verran: ainoa lapsi, kaksilapsinen perhe, valekaksoset, kaksoset, kolmilapsiset perheet ja suurperheet. Näistä jokainen voi tutustua juuri itseä kiinnostaviin ja koskettaviin lukuihin. Kaikille vanhemmille tärkeitä lukuja tutustuttavaksi ovat sisarusrakkaus sekä vanhemmat ja heidän roolinsa. Sisarussuhde on usein ihmisen elämän pisin suhde. Vaikka sisarusrakkaus voikin olla hyvin monimutkaista, se on silti turvallista, sillä muut elämän suhteet voivat väljähtää, sisarus on se joka jää. Vanhempien siis kannattaa vaalia ja vahvistaa sisarusten keskinäistä suhdetta. Kirjailija korostaa läsnäoloa vanhemmuuden tärkeimpänä tukipilarina:
Astrid Lindgren ilmaisee tämän sanoin: Antakaa rakkautta, niin käytöstavat tulevat itsestään.
– Pia Kosonen –
Julkaistu 5/2023.
