Kiintymysvanhemmuusperheet ry on kirjannut arvoihinsa, että kaikkia perheitä ja perhemuotoja on kunnioitettava. Siksi on luonnollista, että lempeään kasvatukseen kuuluvassa puheessa ja keskusteluissa nostetaan myös ihmisoikeus- ja arvokysymyksiä esille.
Milloin tahansa kannattaa puhua lapsille, mitä seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuus tarkoittavat. Kesäkuu on kuitenkin erityinen kuukausi aloittaa keskustelu, koska silloin vietetään Pride-kuukautta ympäri maailman. Tällä viikolla Pridea vietetään monissa paikoin Suomea ja erityisen näkyvästi Helsingissä. Lapset saattavat nähdä lippuja, kulkueita tai virtuaalitapahtumia ja siksi olla uteliaita aihepiiristä. Keskustelua on tärkeä käydä, vaikka lapsi ei varsinaisesti mitään kysyisikään, tai vaikka lapsen elinpiirissä Pride ei juuri nyt millään tavoin näkyisikään. Vaikka vanhempana ei tietäisi kysymyksiin vastauksia, tai miten keskustelua voi avata, on avoin keskustelu silti tärkeää. Kaikkea ei tarvitse tietää ja lapsen kanssa voi yhdessä selvittää asioita. Verkosta ja somesta löytyy paljon materiaali aihepiiristä puhumiseen ja myös eri kielillä videopätkiä, jossa Priden tausta on tiiviisti selitetty. Me jaamme niiden pohjalta nyt omat vinkkimme, jotta lapsetkin voivat ymmärtää, että meillä kaikilla on tärkeä rooli yhdenvertaisten oikeuksien toteutumisessa.
TARKISTA FAKTAT JA OSOITA TUKESI
Aikuisen on ensinnäkin itse tärkeä tuntea ja tietää paitsi käytetty termistö, mutta myös Priden tausta. Siispä:
Pride-liike puolustaa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen yhtäläisten oikeuksien ja etujen puolesta tehtyä työtä. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia on ajettu ainakin toisesta maailmansodasta alkaen, mutta 1969 Stonewallin mellakat käynnistivät liikkeen, jonka pohjalta homoseksuaalien oikeuksia tukevia järjestöjä perustettiin ympäri maailman. Tuohon aikaan myös Suomessa homoseksuaalisuus oli rikos ja ihmisten täytyi tavata toisiaan salaa. Stonewallin mellakoiden kunniaksi on siitä lähtien järjestetty paraateja ympäri maailman ja ne ajoittuvat useimmiten kesäkuun loppuun.
Suomessa Pride-tapahtumia on järjestetty vuodesta 1975 lähtien ja pikkuhiljaa ne ovat laajentuneet ympäri maata. Useat kunnat Suomessa liputtavat priden kunniaksi myös tänä vuonna ja tapahtumia järjestetään sekä virtuaalisesti, että livenä.
Priden ohella lapselle on tärkeä ympäri vuoden puhua ja kertoa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä ja tuoda ilmi tukensa ihmis- ja lasten oikeuksiin liittyvissä kysymyksissä silloinkin, kun ei itse vähemmistöihin kuulu. Omaa tietotaitoa voi kartuttaa esimerkiksi sivustoilla Sateenkaariperheet tai Setan Sateenkaaritieto. Lisäksi lastenkirjoista, joissa käsitellään erilaisia perheitä löytyy kirjastosta jo paljon. Katso esim. Sukupuolenosaamiskeskuksen sadut ja tarinat ja Maailmankoulu kuvakirjoja ja kirjavinkkejä varhaiskasvatukseen ja 1-2-luokkalaisille.
AVAA KESKUSTELU
Aikuisesta saattaa tuntua, että lapsella ei ole kysyttävää asiaan liittyen, eikä siksi ole tarpeen avata keskustelua. Voi olla, että lapsi haluaakin kysyä ja on utelias, mutta ei osaa kysyä tai tiedä mitä voisi kysyä. Vanhempana voi siis rohkeasti avata keskustelun, kysymällä esimerkiksi onko lapsi huomannut sateenkaarilippuja jossain tai ihan vaan sanomalla, että haluaisin puhua sinulle tärkeästä asiasta.
Lapsille voi ja saa puhua siitä, ettei kaikkia ihmisiä edelleenkään kohdella yhteiskunnassamme samoin, ja samalla muistuttaa, että jokainen ihminen on yhtä arvokas. Lapsen on hyvä kuulla, että kasvattaja, vanhempi haluaa tukea sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksia ja pitää niitä tärkeinä. Lapsi imee tärkeitä arvoja vanhemmiltaan, eikä lasta ole tarpeen suojata yhteiskunnassa näkyviltä ongelmilta. Pride on myös ilon juhla, mistä sen nimikin kertoo. Meistä jokaisen tulee saada olla ylpeitä itsestämme!
KERRO ASIOISTA LAPSEN KEHITYSTASO HUOMIOIDEN
Faktojen tietäminen taustalle on tärkeää, mutta se ei tarkoita, että kaikkea pitäisi lapsille juurta jaksaen selittää. Lapsille tarvitsee oikeastaan kertoa asioista lapsentasoisesti niin, että lapsi ymmärtää asian, mutta myös niin, että hän voi jollain tavoin reagoida ja empatisoida. Asiat kannattaa siis pyrkiä sitomaan lapsen kehitystasoon ja arkiseen elämänpiiriin. On hyvä, jos voidaan käyttää tuttavia tai sukulaisia esimerkkinä, mutta myös satukirjojen avulla voi lapselle asioita avata. “Ajattele, että tämän kirjan äidit eivät saaneet olla yhdessä ennen” ja siitä edelleen, että ihmiset ovat tehneet työtä ja vaatineet oikeuksia, että kaikkia kunnioitetaan sellaisina kuin he ovat ja että kaikilla olisi samat ihmisoikeudet. Ihan pienelle voi kertoa selkeää, helppoa faktaa. Kuka vaan saa rakastaa ketä tahansa, eikä ihmisen sukupuolta voi kukaan muu päättää kuin henkilö itse.
HYVÄKSY IHMETTELY
Kun kerrot lapselle Pridesta, lapsi saattaa ihmetellä joko sitä, miksi vähemmistöjä on sorrettu tai toisaalta sitä, miksi jossain perheessä on kaksi äitiä tai miten mies voisi synnyttää. Nämä ovat spontaaneja, myös aikuisia pohdituttavia kysymyksiä, joihin on tärkeä uskaltaa vastata rehellisesti. Omat kokemukset voi jättää syrjään, varsinkin mikäli ne ovat kovin tunnepitoisia. Lapselle asioiden ihmettely avoimesti on luontaista, eikä tarkoita aina sitä, että lapsi olisi syrjivä. Mikäli lapsi ei ihmettele ääneen, hän saattaa tehdä omia johtopäätöksiä, jotka eivät välttämättä ole totuudenmukaisia. Siksi voitte ihmetellä asioita yhdessä. Lapsi, jolle on asioista kerrottu avoimesti saattaa myös järkyttyä tiedosta, että ihmisoikeuksissa on paljon korjattavaa edelleen.
OLE POSITIIVINEN
On tärkeä pysyä positiivisella tavalla realistina.
Lapselle on tärkeä kertoa faktoja, mutta ei ole tarpeen kauhistella tai olla inhorealistinen. Historiassamme on tapahtunut karmeita asioita, mutta ihan kaikkea ei tarvitse kertoa kerralla. On totta, että ihmisiä kohdellaan väärin ja on luonnollista, että se ihmetyttää. On silti tärkeä tiedostaa, että asiat voivat mennä parempaan suuntaan. Me ihmiset voimme vaikuttaa ja tehdä työtä asioiden eteen. Koko ajan Suomessa moni yhdistys, yhteisö sekä edustajat päättävissä elimissä tekevät töitä asioiden eteen. Heidän ansiostaan asioihin voidaan saada muutoksia ja on onneksi jo saatu. Suomessa suunta on hyvä.
Lapselle voi kertoa, että arjessa me voimme päättää, että kohtelemme kaikkia tasa-arvoisesti, puolustamme heikommassa asemassa olevia ja puutumme syrjintään jos sitä näemme. Ja kun aikuinen näyttää tässä esimerkkiä, on lapsen helppo ottaa mallia.
ÄLÄ JÄTÄ KESKUSTELUA YHTEEN KERTAAN, VAAN JATKA SITÄ AKTIIVISESTI PITKIN VUOTTA
Pride-kuukausi on tärkeää aikaa, mutta nämä asiat on muistettava joka ikinen päivä. Keskustelu seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin liittyvistä asioista tulisi perheissä olla jatkuvaa ja täysin normaali, arkinen aihealue, josta jaetaan tietoa lapsille. Aikuisen olisi luotava kotiin ilmapiiri, jossa normalisoidaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen olemassaoloa. Sen voi tehdä kirjallisuuden avulla, tai nostamalla asioita esiin ohjelmia katsoessa. Kun keskustelua käydään arjessa, tulevat arvot luonnollisesti osaksi lapsen arkea, eikä joka kerta erikseen täydy painottaa, että nyt puhumme erityisen vakavasta asiasta. Lapsen näkökulmasta monimuotoisuuden normalisointi on kaikkein helpointa ja informatiivisinta työtä. Keskustelun täytyy siis jatkua myös avaamisen jälkeen.
Näillä vinkeillä Kiintymysvanhemmuusperheet ry toivottaa mitä parhainta Pride-viikkoa ja haastaa kaikki vanhemmat keskustelemaan lasten kanssa ihmisoikeuksista. Ei vain tällä viikolla, vaan pitkin vuotta.
Julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 2021.