Miten estää valtataistelut taaperon kanssa?

Tässä tekstissä pureudutaan erityisesti taaperoikäisille sopiviin lempeän kasvatuksen keinoihin. Jokaiselle lapselle ei sovi samat keinot vaan vanhemman on itse luotava yhteys omaan lapseensa ja tutustuttava lapsen tapoihin reagoida. Vanhempi pyrkii yrityksen ja erehdyksen kautta vastaamaan lapsen haluihin ja tarpeisiin sekä rajaamaan hänen turvallisuuttaan. Lempeän kasvatuksessa ei ole oikotietä, tee näin ja perhe-elämä on aina seesteistä. Erilaisia keinoja voi shoppailla tyyliin, että kokeilenpa tätä meilläkin. Kasvatuksessa käytettävät keinot tulee jokaisen perheen löytää itse ja määritellä yhdessä arjen touhuissa. Tässä tekstissä tutustutaan kasvatustieteen kirjallisuudesta löytyviin keinoihin.

Lapsen kiukkuun kannattaa vastata empatialla

Taaperon tutkiessa maailmaa, joutuvat vanhemmat rajaamaan hänen touhujaan pitääkseen taaperon turvassa. Tämä johtaa pettymyksiin, jotka yleensä ilmaistaan vihan ja itkun kanssa. Viha antaa voimaa kehittää omaa tahtoa. Taaperolle arki näyttäytyy turhauttavaa, sillä hänellä ei vielä ole keinoja esittää mielipiteitään niin ymmärrettävästi, että vanhemmat tajuaisivat. Usein kiukun takana ei ole edes se, haluaako taapero banaanin vai ei, vaan tärkeää on ajatella, että nyt harjoitellaan aivomyrskystä paluuta tasapainoon. Takaisin tasapainoon tunteidensa kanssa päästäkseen taapero tarvitsee turvaa ja aikuisen kanssasäätelijäksi. Kun aikuinen viestittää rauhallisuutta ja turvaa lapselle ”taistele, pakene ja jähmety” -reaktiot aivoissa rauhoittuvat. 

Lapsi toimii parhaiten, jos hänelle ei huuda hermostuneena. Lapset eivät opi siitä mitään, sillä he muistavat jälkikäteen vain sen, että heille on huudettu. Mikäli onnistumme pysymään lapsen kiukkutilanteessa rauhallisena se rauhoittaa kaikkia. Tällöin vanhempi mallintaa tunteiden säätelyä. Markham (2012) pohtii, kuinka voimme olettaa lapsen oppivan säätelemään tunteitaan, jos me vanhemmat emme osaa säädellä omia tunteitamme. Vanhemman on mahdollista oppia rauhoittumaan hermostuessaan. Mutta monilla se tarkoittaa sukupolvien ketjun murtamista ja vanhoista käyttäytymistavoista irti pyristelyä. Tulistuvasta aikuisesta ei tule hetkessä muumimammaa, mutta hän voi oppia pikkuhiljaa harjoittelemalla. Aikuisella tunnepolut ovat aivoissa vakiintuneet, joten uusien temppujen tekemiseen tarvitaan paljon toistoja ja itsemyötätuntoa.  

Luolamiespuhe

Luolamiespuhe on yksi keino taaperon kiukun hetkellä. Siinä toistetaan rauhallisella äänensävyllä jotakin lyhyttä fraasia tai sitä, mitä lapsi sanoi, ennen kuin kuin alkoi huutaa. Esimerkiksi: ”Olen tässä kun haluat syliin”, ”Haluat banaanin” tai ”Olet turvassa”. Tämä keino perustuu siihen, että aivot joutuvat kiukkukohtauksessa myrskyyn eivätkä ota vastaan pitkiä lauseita tai sanoja ollenkaan. Näin ollen tärkeintä on vanhemman rauhalliset eleet. Vasta kun lapsi on vähän rauhoittunut, voidaan siirtyä aktiivisen kuuntelun vaiheeseen eli selvittämään, mistä tunnemyrsky johtui.

Aktiivinen kuuntelu

Aktiivinen kuuntelu tarkoittaa tapaa pyrkiä kuulemaan lasta niin, että hän kokee tulevansa ymmärretyksi. Taapero ei vielä osaa paljon puhua, joten vanhempi voi lukea lapsen eleistä, mikä lapsella on vialla ja sanoittaa lapsen tarpeita ja tunteita. Aktiivinen kuuntelu on aluksi arvailua ja sen osoittamista lapselle, että vanhempi haluaa yrittää ymmärtää häntä. Aktiivinen kuuntelu sopii tilanteisiin, joissa lapsella on eleistä päätellen jokin iso tunne, mutta hän ei kerro sitä sanallisesti. Aktiivinen kuuntelua kannattaa testata myös kun lapsi puolustautuu tai vastustaa jotakin.

älä itke

Kun vanhempi hermostuu 

Toisinaan lapsen kiukku tarttuu ja aikuinen menettää hermonsa huutaa, uhkailee rangaistuksilla tai jopa käyttää väkivaltaa. Elina Kauppila esittelee kirjassaan ”Huomaa hetki perheessä” metodin, jonka avulla aikuinen voi oppia pysähtymään ja valitsemaan käyttäytymisensä toisin kuin hänen selkärankareaktionsa. 


H
uomaa
Erota
Tunne
Kuuntele
Ilmaise

Metodissa opetellaan huomaamaan ne hetket, kun aivot ovat ajautumassa stressitilaan. Aikuinen voi oppia erottamaan omat ja lapsen tunteet ja tarpeet. Tunne-vaihe tarkoittaa kehon tuntemusten huomaamista kun on ajautumassa tunnekuohuun, jolloin keho-tunneyhteys rauhoittaa. Kuuntele myötätunnolla sekä omia että lapsen tunteita ja tarpeita. Kuunteluun kuuluu tunteiden sanoittaminen ja kannattelu, myötätuntoinen kuunteleminen sekä aito läsnäolo. Ilmaisuvaiheessa valitaan tapa, jolla halutaan ilmaista tunteet ja tarpeet. Toisinaan silmien sulkeminen, hiljaa oleminen tai paikalta rauhoittumaan poistuminen ovat paikallaan. Minäviestillä kerrotaan kuulijalle oma näkökulma, tarpeet ja pyyntö. Kaikkiin tilanteisiin, myös pieleen menneisiin, voi palata ja tarkastella niitä itsemyötätuntoisesti. Kun vanhempi pyytää anteeksi ylilyöntejään lapsi oppii mallin, kuinka konfliktin jälkeen sovitaan. 

Markham (2012) puhuu pause- ja reset- napeista. Tämä on hyvä vertaus sillä silloin kun vanhempi tuntee, että omat kierrokset alkavat nousta hän voi sanoa paussi ja olla toimimatta tunteen vallassa. Reset -nappi taas tulee tarpeeseen kun vanhempi on stressaantunut ja tarvitsee latausta. Latautuminen voi olla vanhemman omaa aikaa kuten liikuntaa, joogaa, mindfulnessharjoitus tai kuuma kylpy. Mutta yhtä hyvin koko perheen voi ottaa mukaan latautumaan: esimerkiksi kirjan lukua sohvalla, saippuakuplien puhaltamista, tanssihetki, männynoksan haistelua tai ötökän ihmettelyä. 

Valitse taistelusi ja opeta joustamista

Taaperoiden vanhemmat pohtivat usein, milloin joustaa lapsen halujen ja tarpeiden äärellä ja milloin joustaminen menee liiallisuuksiin. Varsinkin jos vanhemman on itse vaikea määritellä omia rajojaan ja pitää niistä jämäkästi kiinni, saattaa vanhempi alkaa tanssia liikaa lapsen halujen mukaan. Toisinaan lapsen haluja toteutetaan sen pelossa, että lapsi saa raivokohtauksen, mikäli ei toimita hänen tahtonsa mukaan. Taisteluiden valitseminen on aikuiselle tärkeä taito. Yksiselitteisiä oikeita ratkaisuja ei ole. Helposti kuormittuvan, herkän tai aggressiivisesti käyttäytyvän lapsen kanssa joutuu joustamaan enemmän kuin muiden lasten kanssa. Joskus voi olla järkevämpää joustaa kuin pakottaa lapsi kaikkiin aikuisten vaatimuksiin ja sääntöihin. Tällöin lapsi oppii mallia joustamisesta. Kun lapsen tunnesäätelyjousi on kireä, kannattaa etsiä arjesta kohtia, joissa voidaan joustaa ja keventää arkea. (Riihonen & Koskinen 2021.)

Vanha periaate molemmat voittavat on erinomainen. Aikuinen pitää kiinni turvallisuuteen vaikuttavista asioista, mutta niistä asioista joista hän ei keksi syytä, miksi asia pitäisi tehdä tietyllä lailla voidaan joustaa. Lapselle on jostain syystä tärkeää syödä jokainen ruoka erikseen tai pukea tietyssä järjestyksessä. Tämä ei ole turhaa pompottelua vaan voi liittyä lapsen vielä kehittyvään aistisäätelyjärjestelmään. Myös sisarusten välillä voidaan joustaa ja toimia eri tavalla. Lapset kyllä ymmärtävät, että toisella on vielä harjoittelemista jostain asiasta ja hän tarvitsee siihen erilaista tukea pystyäkseen tekemään sen. Tässä kannattaa kuitenkin välttää luomasta vertailua ison ja pienemmän sisaruksen välille. Parempi on puhua taidoista, oppimisesta ja auttamisesta.

Joskus on syytä antaa lapsen päättää. Kun lapsi on tyytyväisempi ja saa vähemmän raivokohtauksia, hänelle ja vanhemmille jää enemmän voimavaroja ratkoa yhdessä ongelmia ja oppia uusia taitoja. Greene (2006) kehottaa miettimään, onko tarvetta puuttua kaikkiin ongelmiin yhtä aikaa. Joskus voi olla parempi antaa periksi pikkuasioissa, jotta voimavaroja säästyy ensin suurempien ongelmien ratkomiseen. Kun ne on ratkottu, voidaan kiinnittää huomiota vähemmän tärkeisiin pulmiin. Tulistuva lapsi -kirjan tärkein sanoma ei kuitenkaan ole, että vanhempien tulisi joustaa tai antaa periksi tulistuvalle lapselle. Päinvastoin, kirjoittaja teroittaa, että aikuinen voi puolustaa myös omia rajojaan. (Kappale on lainaus Saila Salon kirjaesittelystä Tulistuva lapsi) 

Pohdi syitä lapsen käytöksen takana

Lapsen käytöksen takana on aina syitä. Mikäli vanhempi kokee lapsen käyttäytymisen hankalana kannattaa pohtia, mistä tuo tunne juontaa juurensa. Markhamin (2012) mukaan meidän on vaikea kestää sellaista käytöstä lapselta, mikä itseltämme on lapsuudessa kielletty. Jotkut tilanteet voivat siis triggeröidä omat tiedostamattomat muistomme. Kun vanhempi kohtaa tunteensa tiedostaen, kipu tilanteissa saa hellittää. Toisinaan aikuiselta vaaditaan salapoliisityötä pohtia, miksi lapsi reagoi joissain tilanteissa aina vahvasti. Tilanteista voi pohtia esimerkiksi aistien, tarpeiden, taitojen, vireyden tai kuormituksen kannalta. Vanhemman on hyvä tietää vähän aivojen kehityksestä sekä stressinsäätelystä, sillä se auttaa pysymään myötätuntoisena. Lapsen isot tunteet ei ole loukkaus aikuisen auktoriteettia vastaan vaan avunpyyntö: “Auta minua säätelemään itseni takaisin tasapainoon”.

Hyödynnä leikkiä – Vahvista yhteyttä

Lapsi oppii leikkimällä. Taaperon kanssa vaikeisiin tilanteisiin kannattaa kokeilla leikkiä ja huumoria. Iltapesut saadaan hoidettua kun lelutkin tulevat rivissä iltapesulle tai pukeutuminen onnistuu vanhemman leikkiessä hassua pukemis-robottia. Iltavillimeno rauhoittuu kunnon naurujen jälkeen kun laulun sävel rauhoittuu. Pehmolelut ja lapsen lempilelut voivat antaa lapselle ohjeita ja kauhakaivuri -leikin avulla lelut on äkkiä siivottu.

Taapero tarvitsee paljon läheisyyttä. Arkisia keinoja läheisyyden vaalimiseen ovat esimerkiksi taaperoimetys, perhepeti, kantaminen, sohvalla makoilu, yhdessä lukeminen, satuhieronta, painiminen, temppuilu tai jumppaliikkeet ja halailu. Yhdessä nauraminen ja yhteisen kiinnostuksen kohteen ihmetteleminen vahvistaa yhteyttä. Taaperot innostuvat yhteisistä rieha-leikeistä, esimerkiksi piilo, jahtaus, loruttelu, liikuntaleikit tai laululeikit. Leikkimisessä ja yhteyden vahvistamisessa tärkeää on seurata lapsen kiinnostuksen kohteita ja antaa lapsen ohjailla leikkiä. Päivään voi kehittää pieniä rituaaleja, jotka auttavat vahvistamaan yhteyttä. Varsinkin ennen eroa vanhemmista (nukkumaanmeno, päivähoito, lähteminen, kotitöiden tekeminen..) kannattaa lapsi huomioida pienellä yhteystankkauksella.  

Muista itsemyötätunto

Taaperon kanssa elo voi olla kiukkuista, vaikka kuinka ohjaisi lempeästi ja tarjoaisi ämpäreittäin empatiaa. Kaikki keinot eivät sovi kaikille, joten kokeile sellaisia keinoja, jotka sinusta tuntuvat hyvältä. Toisinaan pitää antaa ajan vain kulua. Kun lapsi pikkuhiljaa kasvun myötä oppii uusia taitoja, ongelmallinen käytös onkin muuttunut tai kadonnut. Taaperovaihe on vain vaihe, vaikka ne päivät kun hän huutaa satatuhatta kertaa ovatkin pitkiä. 

Taaperovaiheessa tulee usein ensimmäiset tilanteet, kun oman lapsen käytös hävettää julkisella paikalla esimerkiksi kun joutuu kantamaan kaupassa raivoavaa lasta. Usein häpeän tunnetta nostattavat ajatukset, että olen huono vanhempi, kun en saa lasta rauhoittumaan tai häntä käyttäytymään kiltisti. Entäpä jos seuraavan kerran sanoittaisi häpeän tunteen ja päästäisi siitä irti:
“Nyt minua hävettää, mutta se on ihan ok ja voin silti toimia rauhallisesti.” Samalla voi kääntää ajatukset siihen, että lapset saavat käyttäytyä lapsellisesti, koska heidän aivonsa eivät vielä ole kehittyneet. Lapsista saa olla vaivaa, onhan lähes kaikissa ihmissuhteissa joskus haasteellisia tilanteita. Julkisella paikalla raivoavan lapsen kanssa toimiessa vanhempi voi rauhoittaa itseään myös kuvittelemalla itsensä KiVa-kuplaan. Siinä voi kuvitella muiden tilanteessa olevien ihmisten ihailevan, kuinka myötätuntoisesti ja empaattisesti kohtaan lapsen, vaikka tilanne on minullekin hankala.

Tilanteen jälkeen voi omaan häpeän tunteeseen pureutua enemmän ja päästä jopa sellaiseen tilanteeseen, ettei lapsen käytös enää turhaan hävetä. 

Tahtovan taaperon kanssa kannattaa kokeilla erilaisten keinojen vaihtelua, sillä yllätys ja harhautus voivat olla joskus paikallaan, vaikka niitä ei suositella jatkuvasti käytettäväksi. On tärkeää antaa lapsen tuntea tunteensa eikä mitätöidä sitä harhauttamalla. Yksi puhdas tunne kestää suunnilleen kahdeksan minuuttia, jonka jälkeen ylläpidämme tunnetta ajatuksilla. Joskus voi olla syytä ohjata lasta uusien ajatusten pariin, mikäli hän jää tunteeseen kiinni. Toisinaan aikuisen raja tulee vastaan ja silloin itsemyötätunto on loistava keksintö. Tilanteita kannattaa opetella käymään läpi lapsen kanssa myöhemmin ja pyytämään anteeksi käytöstään. Näin lapsi oppii keinoja, kuinka konflikteja ratkaistaan. Itsemyötätuntoisia lauseita voi harjoitella ja puhua ääneen lapselle. Itsemyötätunnosta ja vanhemmuudessa kehittymisestä kuulemme lisää lauantaina. Vanhemmuus on jatkuvaa uuden oppimista ja kehittymistä.



 Pia Kosonen

  • Greene, R. W. & Tervonen, E. 2006. Tulistuva lapsi: uusi lähestymistapa helposti turhautuvien ja joustamattomien lasten ymmärtämiseen ja kasvattamiseen. The explosive child. Finn Lectura. 
  • Kauppila, E. 2019. Huomaa hetki perheessä: Vanhemman tunnetaitokirja. Viisas Elämä.
  • Markham, L. 2012. Peaceful Parent, Happy Kids, How to stop yelling and start connecting. Penguin group. 
  • Riihonen, R. & Koskinen, M. 2020. Kuinka kiukku kesytetään. Lasten agressiokasvatus. PS-kustannus.
  • Siegel, D. & Bryson, T. P. 2018. Yes Brain Child.




Julkaistu 5/2022.