Miten saan lapseni kuuntelemaan, mitä minulla on sanottavana? Miten vaalin lapseni luottamusta minuun, jotta hän uskaltaa kertoa minulle murheistaan ja ongelmistaan? Näitä kysymyksiä itse aika ajoin pohdin, ja varmasti muutkin vanhemmat. Molempien kysymysten taustalla on vanhemman ja lapsen välinen yhteys. Kun heidän välillään on kunnioittava, ymmärtävä ja lämmin keskusteluyhteys, vanhemman sanomisilla on lapselle merkitystä, ja […]
Siltoja rakentamassa Read More »
Sisarusten välit eivät ole aina pelkästään suloiset. Riitojakin tulee. Vanhemmilla on usein tapana asettua tuomariksi näissä tilanteissa. He päättelevät, kuka on syyllinen ja kuka uhri, ja asettavat omasta mielestään oikeudenmukaiset seuraukset. Ongelmana on, että vanhemmat eivät aina oikeasti tiedä, mitä todella tapahtui, ja mikä olisi hyvä ratkaisu. Jos lapset kokevat, etteivät tulleet kuulluiksi tai että
Sisarussuhteista osa 2/2 – ristiriitojen ratkaiseminen Read More »
Kiintymysvanhemmuuteen liittyy mielikuvia, joissa se on sopiva lähinnä kahden vanhemman perheisiin, joissa isä elättää perheen käymällä töissä ja äiti on kotona. Hän hoivaa pienokaisiaan kotona varmistaen, ettei lasten psyykkiseen kehitykseen tule särön säröä. Lapsia on mieluusti vain yksi tai kaksi, koska useamman kanssa ei ole aikaa kohdata lempeästi ja vuorovaikuttaa rakentavasti. Jotkut näkevät edelleen KiVan
Erilaiset KiVa-perheet: Lempeitä kohtaamisia yhden vanhemman perheessä Read More »
Avun pyytäminen kuuluu tämän kuukauden teemaan jaettu vanhemmuus. Tässä blogitekstissä pohdin avun pyytämisen haasteita ja kannustan avun pyytämiseen. Avun pyytäminen, onko se arjen aarre vai sittenkin vaikea taito, johon ryhdytään vasta viimeisessä hädässä? Suomalaiset ovat perinteisesti kamppailleet yksin pärjäämisen kanssa. Tästä löytyy meidän kielestä jopa erityinen sana: sisu. Sisulla vanhempi valvoo kaiket yöt ja painaa
Avunpyyntö: arjen aarre vai ahdistus? Read More »
Sisarussuhteet ovat monelle elämän pisimpiä ja tärkeimpiä suhteita. Kun vanhemmat pohtivat perheen perustamista ja lapsien lukumäärää, vilahtelee mielessä ajatus kaveruksista, toistensa tukihenkilöistä ja maailman tärkeimmistä suhteista, jotka kantavat aikuisuuteen saakka. Kun lapsia sitten on useampi, huomaa moni, ettei kaikki sujukaan mutkattomasti. Lapset tappelevat keskenään, piinaavat, kiusaavat ja ärsyttävät toisiaan. Leikkivät ehkä hetken sopuisasti, kunnes aloittavat
Sisarussuhteista osa 1/2 – sopuisan suhteen tukeminen Read More »
Kiintymysvanhemmuuden arvot sopivat myös neuropsykologisia erityispiirteitä omaavien lasten (nepsyjen) kasvattamiseen, kunhan muistaa sovittaa omat toimintatapansa lapsen erityispiirteisiin. Aikoinaan sanoitin lapseni tunteita raivotilanteissa ja tarjosin empatiaa kosketuksen kautta. Nykyisin jätän aistiyliherkän lapsen rauhaan. Pysyn samassa tilassa mutta en ota häneen edes katsekontaktia. Keskityn omiin puuhiini kunnes lapseen saa taas yhteyden. Aivan päinvastaisten toimintatapojen taustalla ovat samat
Arkea herkästi aistivan lapsen kanssa Read More »
Vauva-ajan jälkeen kiintymysvanhemmuuden tavoitteissa on keskeistä lapsen tunteiden huomioiminen, ymmärtäminen ja sanoittaminen, konfliktitilanteiden rauhanomainen ja fiksu ratkaiseminen ja omien rajojen vetäminen. EI karjuminen, uhkailu, kiristys, mökötys tai marttyyriys. Monet miettivät mm. Facebookin Kiintymysvanhemmuusryhmässä ovatko KiVahenkisiä ollenkaan, vai vain feikkejä, kun hermot palavat niin usein, neuvotteluista ei ole tietoakaan ja lempeän kasvatukset ideologia tuntuu ihan utopialta.
Gurullakin meni hermot Read More »
Kiintymysvanhemmuusperheet ry haluaa ottaa kantaa tutkija Ilana Aallon kirjoitukseen Entä äidit? Äitiysideaalien kiristymisen merkitys isien muutokselle, Perheen jäljillä -blogissa. Kirjoittaja tarttuu tärkeään aiheeseen, isyyden hitaaseen muutokseen kohti vanhemmuuden vastuiden jakamista. Hänen näkökulmansa on mielenkiintoinen: kuinka äitys ja äitiysideaalit vaikuttavat isyyden toteutumiseen. Samalla hän kirjoittaa: “Kiintymysvanhemmuuden vakavasti ottavan äidin elämä keskittyy lapsen hoivaamiseen ja laittaa äidin
Mitä kiintymysvanhemmuus on – Vastine Ilana Aallolle Read More »
Moni suomalainen kärsii tälläkin hetkellä kroonisesta kosketuksen puutteesta. Läheisyysvaje on vakava asia, sillä kosketus on ihmiselle sosiaalisena olentona merkittävä voimavara. Se rauhoittaa ja laskee stressiä, taltuttaa kipua ja lievittää pelkoa. Kosketus sitoo ihmisiä toisiinsa. Suomalaiseen kulttuuriin halailu ja muu koskettelu ei juurikaan ole kuulunut. Moni aikuinen kertoo, kuinka lapsena ainoa kosketuksen muoto oli lyöminen tai
Hellän kosketuksen voima Read More »
