Kiintymysvanhemmuus koetaan eri tavoin eri perheissä. Tässä blogitekstissä yhdistyksemme aktiivi kertoo, miten hän on löytänyt KiVan pariin ja miten hän siihen liittyvät asiat kokee.
Jatka lukemista “Mitä KiVa on minulle?”Kategoria: Blogi
Blogia kirjoittavat hallituslaisten lisäksi jäsenkokouksissa valitut bloggaajat. Vieraskynäkirjoitukset ovat kutsuvieraiden kirjoittamia.
Vanhemmuusmatka minuuteen
Tämä on blogipohdinta siitä, miten vanhemmuus on syventänyt matkaa minuuteeni, itseeni ja jotakin siitä, mitä se on tuonut tullessaan. Jatka lukemista “Vanhemmuusmatka minuuteen”
Erityislapsen käytös – seurausta rajojen puutteesta vai huonosta vireystilasta?
Olen monesti törmännyt tilanteisiin, joissa erityislapsen käytös tulkitaan kasvatuksen rajattomuudesta johtuvaksi ja yksinkertaiseksi ratkaisuksi tarjotaan rajojen tiukentamista. Uskallan kuitenkin väittää, että suurimmassa osassa tapauksia rajattomuuden sijaan lapsen käytökseen on syynä lapsen huono vireystila.
Jatka lukemista “Erityislapsen käytös – seurausta rajojen puutteesta vai huonosta vireystilasta?”Puheenjohtajan tervehdys
10-vuotiaan Kiintymysvanhemmuusperheet ry:n puheenjohtajaksi alkaminen tuntuu aika isolta askeleelta. Edelliset puheenjohtajat ovat tehneet työtä intohimolla, sydämellä ja vahvalla asiantuntemuksella ja tehneet yhdistyksestä sen, mikä se nyt on. Pieni, mutta aktiivinen ja näkyvä, vahvasti oman kantansa takana seisova yhdistys.
Jatka lukemista “Puheenjohtajan tervehdys”Puheenjohtajan tilinpäätös eli ajatuksia kuluneista vuosista
Aktiivina toimiminen antaa tekijälleen aina paljon. On tärkeää saada tehdä työtä, jolla on merkitystä sekä muille että itselle. Itselleni aktiivivuodet antoivat niin paljon, että sitä on vaikeaa sanoin kuvailla. Osa kuvailun hankaluudesta johtuu myös siitä, että tekemistä, kokemista ja puuhaa on ollut niin paljon, että kuluneet kolme vuotta tuntuvat kymmeneltä. Liian paljon yksityiskohtia on unohtunut. Siksipä muistelen tässä vain suuria linjoja, ja kanssakulkijat antakoon anteeksi mahdolliset unohdukseni.
Jatka lukemista “Puheenjohtajan tilinpäätös eli ajatuksia kuluneista vuosista”
Saako joulun alla tuntea?
Ostoskeskuksessa käy kuhina. On viimeinen lauantai ennen joulua ja ihmiset ovat lähteneet jouluostoksille. Osa kiertää kauppoja määrätietoisen näköisesti, toiset istuvat rauhassa kahvila- tai ravintolapöydissä ja muutamat säntäilevät edestakaisin hiki otsalla. Kauppojen sisälle ja käytävien varsille ripustetut joulukoristeet loistavat kauniisti, ja tutut laulut kaikuvat kauppakeskuksen kaiuttimista. Yhtäkkiä eteeni ostoskeskuksen käytävälle pysähtyy pieni, tupsupipoinen tyttö. “Minä haluan karkkia!” tyttö huudahtaa.
Lapsen äiti ei suostu vaatimukseen, jolloin tyttö toistaa vaatimuksensa aiempaa ponnekkaammin. Kun tytön äiti ei vieläkään myönny, yltyvät voimakkaat vaatimukset itkun ja huudon sekoitukseksi. “Jos et nyt lopeta, et saa tänä vuonna yhtään joululahjaa!” tuskastunut äiti tiuskaisee.
Kohtele lasta kuten haluaisit itseäsi kohdeltavan
Tässä blogitekstissä käsitellään rakkauden ja pelon kautta sitä, miten haluan oppia kohtaamaan lapseni samalla tavalla kuin itse haluan tulla kohdatuksi.
Jatka lukemista “Kohtele lasta kuten haluaisit itseäsi kohdeltavan”
Lempeä kasvatus isän näkökulmasta
Isänpäivän kunniaksi saimme erään KiVa-perheenisän kertomaan ajatuksiaan vanhemmuudesta ja isyydestä. Millaista se on isän mielestä, kun perheessä toteutetaan lempeää kasvatusta? Mitä mieltä isä on pitkästä imetyksestä, perhepedissä nukkumisesta tai rankaisemattomuudesta? Mikä isänä olemisessa on kaikkein oleellisinta ja mikä vaikeinta? Miten isä kokee onnistuvansa lempeänä kasvattajana?
Vauva tuli taloon, kivaa!
Raskauteni sujui leppoisasti, ja tuttuun tapaani valmistauduin lähestyvään synnytykseen ja tulevaan kaksilapsisen perheen arkeen niin huolellisesti kuin osasin. Kävin doulailloissa, polskin Aquamama-kurssilla, valmistelin esikoista tulevaan isoveljeyteen ja tilasin kasvatuskirjallisuutta (Alfie Kohnin Unconditional Parenting, Laura Markhamin Peaceful Parent, Happy Siblings ja Elina Kauppilan Huomaa hetki perheessä – Vanhemman tunnetaitokirja), joita en kylläkään sitten ehtinyt lukemaan, kun vauva syntyikin aikaisemmin kuin luulin.
Kaksi erilaista synnytystä
Kiintymyssuhteen muotoutuminen alkaa jo raskausaikana, ja lämmin ihmissuhde lapsen ja vanhemman välillä on elinikäinen prosessi. Luonnollisesti sujuvalla synnytyksellä ja ensihetkillä syntymän jälkeen voi saada merkittävän lisäavun sopeutumisessa vanhemmuuteen ja toisaalta vauvan sopeutumiseen elämään kohdun ulkopuolella. Lääkkeetön, omaan tahtiinsa etenevä synnytys tarjoaa optimaalisen pohjan turvalliselle syntymälle, imetyksen käynnistymiselle ja kiintymyssuhteen muodostumiselle.