LKV

erityislapsen käytös

Erityislapsen käytös – seurausta rajojen puutteesta vai huonosta vireystilasta?

Olen monesti törmännyt tilanteisiin, joissa erityislapsen käytös tulkitaan kasvatuksen rajattomuudesta johtuvaksi ja yksinkertaiseksi ratkaisuksi tarjotaan rajojen tiukentamista. Uskallan kuitenkin väittää, että suurimmassa osassa tapauksia rajattomuuden sijaan lapsen käytökseen on syynä lapsen huono vireystila. Optimaalinen vireystila Vireystilaa voi olla helpointa ymmärtää kuvaajan avulla. Ympäristössä, jossa on liian vähän ärsykkeitä, ihminen on alivireä. Ärsykkeiden lisääntyessä ihmisen vireystila […]

Erityislapsen käytös – seurausta rajojen puutteesta vai huonosta vireystilasta? Read More »

vuorovaikutustavat

Vuorovaikutustavat ovat keinoja – yhteys on päämäärä

Lapseni sai aiemmin toistuvasti pitkäkestoisia raivokohtauksia. Erään tällaisen aikana hän sai sanottua: “Haluan rauhoittua, mutta en voi, koska siitä tulisi sinulle hyvä olo!” Se oli pysäyttävä hetki. Tajusin käyttäneeni “aktiivista kuuntelua” saadakseni oman viestini perille ja hiljentääkseni lapsen, en ymmärtääkseni lasta. Olin koettanut helpottaa omaa oloani, en auttaa lasta pyyteettä. Olin toiminut pelosta, en rakkaudesta,

Vuorovaikutustavat ovat keinoja – yhteys on päämäärä Read More »

man, work, desk-597178.jpg

Rakentava vuorovaikutus työssä perheiden kanssa

Yhdistyksemme Lempeän kasvatuksen viikolla teemana tänä vuonna on rakentava vuorovaikutus. Työskentelen yksityisellä sektorilla nimikkeellä perheohjaaja, mutta työkenttä on käytännössä laajempi; toimin ammatillisena tukihenkilönä lapsille ja nuorille, perheohjaajana sosiaalihuolto- ja lastensuojelulakien mukaisessa perhetyössä sekä tuetun asumisen ja sosiaalisen kuntoutuksen ohjaajana aikuisille. Ajattelen kaikilla meillä ja myös asiakkaillani iästä ja tilanteesta riippumatta olevan perustavanlaatuinen tarve, kuulluksi ja

Rakentava vuorovaikutus työssä perheiden kanssa Read More »

love flooding

Love Flooding – menetelmä yhteyden luomiseen ja ylläpitoon

Tutustuin Susan Stiffelmannin menetelmään pari vuotta sitten. Olen käyttänyt sitä silloin tällöin ja kannatan kokemuksiini pohjautuen menetelmää aivan ehdoitta. Totta puhuen, ensimmäinen ajatus oli, että onpa mahtipontinen nimi simppelillä menetelmällä. Halusin silti kokeilla sitä heti ja aikalailla välittömästi ymmärsin nimen taakse. Istuin alas illalla ja mietin sekä kirjoitin ylös kymmenen asiaa, joiden vuoksi rakastan 7-vuotiasta

Love Flooding – menetelmä yhteyden luomiseen ja ylläpitoon Read More »

tervetuloa

Tervetuloa mukaan teemaviikolle!

Tunnetaidot ja -kasvatus ovat pinnalla suomalaisessa kasvatuskeskustelussa. Tunnetaitojen opetus on saapunut myös päiväkoteihin ja kouluihin, ja isot tahot kuten opetushallitus ja THL tuottavat materiaalia opetuksen tueksi. Kiintymysvanhemmuusperheet ry on ollut tunnetaitojen asialla jo vuodesta 2009, sillä lempeä lapsentahtinen hoiva ja turvallinen kiintymyssuhde ovat mitä parhainta kasvualustaa hyville tunnetaidoille. On siis luontevaa, että KiVa ry lanseeraa

Tervetuloa mukaan teemaviikolle! Read More »

Tunnetaitoja voi oppia vielä aikuisiälläkin

“Älä nyt noin pienestä suutu.” “Älä itke, ei sattunut.” “Ei tarvitse pelätä.” “Älä valita, toisilla lapsilla ei ole edes ruokaa.” Muiden muassa tällaisilla lauseilla aikuinen viestittää lapselle, että lapsen tunteet ovat vääriä. Lapsi voi kokea, ettei näitä hankalia tunteita saa tuntea, ne tulee torjua. Ja esittää jotain hyväksyttävämpää tilalle. Omalla kohdallani tunteiden vääristely meni niin

Tunnetaitoja voi oppia vielä aikuisiälläkin Read More »

tunteekkaat aivot

Tunteikkaat aivot – aivotutkimuksesta arjen tunnetaitoihin

Lempeän kasvatuksen viikolla teemana on tunnekasvatus, ja aivoillamme on tärkeä merkitys tunteiden synnyssä ja käsittelyssä. Tunnetutkimuksen alalla on kilpailevia käsityksiä siitä, voidaanko tunteet nähdä vain tiettyjen aivoalueiden aktiivisuutena. Aivotutkija Heini Saarimäki (Aalto-yliopisto) on tutkinut aihetta, ja hänen väitöstutkimuksensa (2018) vastaa kysymykseen siitä, miten eri tunteet vaikuttavat aivojen toimintaan ja yhteyksiin aivoissa. Haastattelimme Heiniä tästä ajankohtaisesta

Tunteikkaat aivot – aivotutkimuksesta arjen tunnetaitoihin Read More »

häpeä

Häpeästä defensseiksi

Kun vanhempi joutuu kieltämään lasta, hän voi kiellon lisäksi tai sijaan kertoa lapselle, mitä ei-toivotun toiminnan sijaan voisi tehdä. Näin lapsi saa kokemuksen, että virhe on korjattavissa. Vanhemman kannattaa jättää “olit tuhma”-toteamukset väliin ja kertoa sen sijaan lapsen teon olleen väärä, jotta lapsi ei kokisi häpeää (“olen huono”) vaan syyllisyyttä (“tekoni oli väärä”). Häpeäidentiteetti voi

Häpeästä defensseiksi Read More »

kiitokset

Ylpeät kiitokset teemaviikosta

Ylpeydentunteella on osittain negatiivinen kaiku. Ihan kuin sanalla olisi kaksi täysin erilaista puolta. Jätetään tänään kuitenkin se ylimielisyyteen viittaava puoli sanasta huomiotta, ja keskitytään siihen positiiviseen puoleen, joka hehkuu itseluottamusta ja onnistumisen riemua. Koska jokaisen ihmisen tulisi tuntea edes jonkin verran ylpeyttä. Jos ei tunne ylpeyttä itsestään, siitä kuka on, mitä antaa maailmalle ja muille

Ylpeät kiitokset teemaviikosta Read More »

communication, communicate, entertain-3737364.jpg

Vallattomat rajat

Rajat tulevat lähes poikkeuksetta esiin lapsen kasvatukseen liittyvissä keskusteluissa. Ja kuka lähtisikään kyseenalaistamaan sitä, etteikö täysin ilman rajoja oleva ihminen tuntisi itsensä turvattomaksi. Keskusteluissa rajojen tärkeydestä saa vain helposti sellaisen käsityksen, että ainoa tapa toteuttaa lapsen tarvitsema olemisen ja tekemisen kehys, on luoda lapsen ympärille keinotekoiset, aikuisen määrittelemät rajat. Aikuinen määrittelee ja päättää, mitä lapsi

Vallattomat rajat Read More »