Blogi

tervetuloa

Tervetuloa mukaan teemaviikolle!

Tunnetaidot ja -kasvatus ovat pinnalla suomalaisessa kasvatuskeskustelussa. Tunnetaitojen opetus on saapunut myös päiväkoteihin ja kouluihin, ja isot tahot kuten opetushallitus ja THL tuottavat materiaalia opetuksen tueksi. Kiintymysvanhemmuusperheet ry on ollut tunnetaitojen asialla jo vuodesta 2009, sillä lempeä lapsentahtinen hoiva ja turvallinen kiintymyssuhde ovat mitä parhainta kasvualustaa hyville tunnetaidoille. On siis luontevaa, että KiVa ry lanseeraa […]

Tervetuloa mukaan teemaviikolle! Read More »

Tunnetaitoja voi oppia vielä aikuisiälläkin

“Älä nyt noin pienestä suutu.” “Älä itke, ei sattunut.” “Ei tarvitse pelätä.” “Älä valita, toisilla lapsilla ei ole edes ruokaa.” Muiden muassa tällaisilla lauseilla aikuinen viestittää lapselle, että lapsen tunteet ovat vääriä. Lapsi voi kokea, ettei näitä hankalia tunteita saa tuntea, ne tulee torjua. Ja esittää jotain hyväksyttävämpää tilalle. Omalla kohdallani tunteiden vääristely meni niin

Tunnetaitoja voi oppia vielä aikuisiälläkin Read More »

vihan tunnetta

Vihan tunnetta kannattaa kuunnella

Viha on tärkeä tunne. Viha auttaa tunnistamaan itselle tärkeitä asioita, pitämään omia rajoja ja muuttamaan asioita. Lapsen vihaa ei tulisikaan kieltää, vaan lasta tulisi auttaa kanavoimaan vihansa sopivalla tavalla. Toisten rajoja tai tavaroita ei saa rikkoa, mutta ylimääräistä vihaenergiaa voi purkaa vaikka hakkaamalla tyynyä. Tällaisesta vihan purkamisesta saa vain hetkellisen helpotuksen. Lasta tulisi lisäksi auttaa

Vihan tunnetta kannattaa kuunnella Read More »

tunteekkaat aivot

Tunteikkaat aivot – aivotutkimuksesta arjen tunnetaitoihin

Lempeän kasvatuksen viikolla teemana on tunnekasvatus, ja aivoillamme on tärkeä merkitys tunteiden synnyssä ja käsittelyssä. Tunnetutkimuksen alalla on kilpailevia käsityksiä siitä, voidaanko tunteet nähdä vain tiettyjen aivoalueiden aktiivisuutena. Aivotutkija Heini Saarimäki (Aalto-yliopisto) on tutkinut aihetta, ja hänen väitöstutkimuksensa (2018) vastaa kysymykseen siitä, miten eri tunteet vaikuttavat aivojen toimintaan ja yhteyksiin aivoissa. Haastattelimme Heiniä tästä ajankohtaisesta

Tunteikkaat aivot – aivotutkimuksesta arjen tunnetaitoihin Read More »

häpeä

Häpeästä defensseiksi

Kun vanhempi joutuu kieltämään lasta, hän voi kiellon lisäksi tai sijaan kertoa lapselle, mitä ei-toivotun toiminnan sijaan voisi tehdä. Näin lapsi saa kokemuksen, että virhe on korjattavissa. Vanhemman kannattaa jättää “olit tuhma”-toteamukset väliin ja kertoa sen sijaan lapsen teon olleen väärä, jotta lapsi ei kokisi häpeää (“olen huono”) vaan syyllisyyttä (“tekoni oli väärä”). Häpeäidentiteetti voi

Häpeästä defensseiksi Read More »

kiitokset

Ylpeät kiitokset teemaviikosta

Ylpeydentunteella on osittain negatiivinen kaiku. Ihan kuin sanalla olisi kaksi täysin erilaista puolta. Jätetään tänään kuitenkin se ylimielisyyteen viittaava puoli sanasta huomiotta, ja keskitytään siihen positiiviseen puoleen, joka hehkuu itseluottamusta ja onnistumisen riemua. Koska jokaisen ihmisen tulisi tuntea edes jonkin verran ylpeyttä. Jos ei tunne ylpeyttä itsestään, siitä kuka on, mitä antaa maailmalle ja muille

Ylpeät kiitokset teemaviikosta Read More »

Ärsyttävän lempeä kasvatus

Ärsyttävän lempeä kasvatus

Sitä, mitä ei ole itse saanut kokea, ei välttämättä osaa kaivata. Jos ei ole saanut lapsena osakseen kunnioittavaa kohtaamista, sitä ei ole helppoa aikuisenakaan vaatia tai tarjota muille. Lapsen ihmisarvoinen ja lempeä kohtaaminen voi tuntua tämän “pilalle lellimiseltä” ja toisaalta myös omia rajoja voi olla vaikea asettaa. Tätä ei kuitenkaan tiedosta ongelmakseen, niin kauan kun

Ärsyttävän lempeä kasvatus Read More »

KiVa vanhemmuuden tukena

KiVa vanhemmuuden tukena: Tiedolla, tuella ja vaistoilla kohti leppoisampaa lapsiperhearkea

Helsingin Sanomat uutisoi verkkojulkaisussaan 28.8.2018 Jyväskylän Yliopistossa tehdystä tutkimuksesta, jonka mukaan vanhempien uupumus vaikuttaa lapsilukumäärään. Tutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisvanhemmista kokee uupumuksen vaikuttaneen lapsilukuun. Tutkijatohtori Matilda Sorkkila kertoo uupumuksen johtuvan eri syistä. Tukiverkoston puuttuminen mainitaan niistä yhtenä. Lehtijutussa kerrotaan myös Väestöliiton keräämästä perhebarometristä, jonka mukaan yhä harvempi suomalainen harkitsee lapsen hankintaa. Tärkeimpinä syinä esille nousi

KiVa vanhemmuuden tukena: Tiedolla, tuella ja vaistoilla kohti leppoisampaa lapsiperhearkea Read More »

Pienesti pienten unikouluista

Pienesti pienten unikouluista

Jos vauvan nukkuminen koetaan perheessä ongelmaksi, ratkaisua lähdetään usein etsimään muokkaamalla vauvan nukkumiskäyttäytymistä. Tällöin asiaa lähestytään aikuisen näkökulmasta: vauvan heräily koetaan aikuisten ongelmaksi, mutta ratkaisua haetaan vauvan tarpeista tinkimällä ja vauvan luontaiseen käytökseen puuttumalla. Yksin nukkumista pidetään kulttuurissamme ihanteena, ja yksin nukahtavaa ja läpi yön nukkuvaa vauvaa tavoitellaan jopa alan ammattilaisten piirissä vauvan näkökulma unohtaen.

Pienesti pienten unikouluista Read More »

kun perheeseen syntyy sisarus

Kun perheeseemme syntyi sisarus

Monien elämä menee ylösalaisin, kun perheeseen syntyy ensimmäinen vauva. Seuraavien sisarusten syntymä ei välttämättä aiheuta niin isoa mullistusta aikuiselle, mutta isomman sisaruksen elämän se voi laittaa päälaelleen. Isompi sisarus joutuu kohtaamaan musertavia tunteita:Mikä on hänen asemansa perheessä? Vieläkö rakkautta riittää hänellekin? Huolehditaanko hänestä, vaikka vauva vie niin paljon vanhempien aikaa? Samaan aikaan lapsi varmasti myös

Kun perheeseemme syntyi sisarus Read More »