lkv2022

yoga, childs pose, asana-2959214.jpg

Mindfulnessin, eli tietoisuustaitojen, hyödyt ja käyttö lapsiperhearjessa

Mindfulness, eli hyväksyvä tietoinen läsnäolo, auttaa meitä elämään nauttien nykyhetkestä ja toimimaan vaikeissa tilanteissa. Arjen perhe-elämään niiden käyttö voi tuoda monenlaista helpotusta. Mindfulnessissa harjoitellaan tietoisuutta omista ajatuksista, tunteista ja aisteista. Siksi sen avulla opitaan tunnetaitoja, eli opitaan hillitsemään ja hallitsemaan omia tunnereaktioita. Olennaisena osana tietoisuustaitoihin kuuluu itsemyötätunto ja sen kehittäminen. Itsemyötätunto on lempeää ja hyväksyvää […]

Mindfulnessin, eli tietoisuustaitojen, hyödyt ja käyttö lapsiperhearjessa Read More »

yhteys

Yhteyden merkitys vuorovaikutuksessa

Olen huomannut, että yhteydellä on iso rooli rakentavan vuorovaikutuksen onnistumisessa. Rakentava vuorovaikutushan muodostuu siitä, että ymmärrämme oman toimintamme motiivit, kerromme ne muille ja yritämme ymmärtää myös muiden ihmisten motiiveja, eli tunteita ja tarpeita käytöksen takana. Kun minulla on vahva yhteys toiseen, niin minun on paljon helpompi ymmärtää häntä. Osittain tämä tuntuu jopa siltä, että vahva

Yhteyden merkitys vuorovaikutuksessa Read More »

erityislapsen käytös

Erityislapsen käytös – seurausta rajojen puutteesta vai huonosta vireystilasta?

Olen monesti törmännyt tilanteisiin, joissa erityislapsen käytös tulkitaan kasvatuksen rajattomuudesta johtuvaksi ja yksinkertaiseksi ratkaisuksi tarjotaan rajojen tiukentamista. Uskallan kuitenkin väittää, että suurimmassa osassa tapauksia rajattomuuden sijaan lapsen käytökseen on syynä lapsen huono vireystila. Optimaalinen vireystila Vireystilaa voi olla helpointa ymmärtää kuvaajan avulla. Ympäristössä, jossa on liian vähän ärsykkeitä, ihminen on alivireä. Ärsykkeiden lisääntyessä ihmisen vireystila

Erityislapsen käytös – seurausta rajojen puutteesta vai huonosta vireystilasta? Read More »

love flooding

Love Flooding – menetelmä yhteyden luomiseen ja ylläpitoon

Tutustuin Susan Stiffelmannin menetelmään pari vuotta sitten. Olen käyttänyt sitä silloin tällöin ja kannatan kokemuksiini pohjautuen menetelmää aivan ehdoitta. Totta puhuen, ensimmäinen ajatus oli, että onpa mahtipontinen nimi simppelillä menetelmällä. Halusin silti kokeilla sitä heti ja aikalailla välittömästi ymmärsin nimen taakse. Istuin alas illalla ja mietin sekä kirjoitin ylös kymmenen asiaa, joiden vuoksi rakastan 7-vuotiasta

Love Flooding – menetelmä yhteyden luomiseen ja ylläpitoon Read More »

Tunnetaitoja voi oppia vielä aikuisiälläkin

“Älä nyt noin pienestä suutu.” “Älä itke, ei sattunut.” “Ei tarvitse pelätä.” “Älä valita, toisilla lapsilla ei ole edes ruokaa.” Muiden muassa tällaisilla lauseilla aikuinen viestittää lapselle, että lapsen tunteet ovat vääriä. Lapsi voi kokea, ettei näitä hankalia tunteita saa tuntea, ne tulee torjua. Ja esittää jotain hyväksyttävämpää tilalle. Omalla kohdallani tunteiden vääristely meni niin

Tunnetaitoja voi oppia vielä aikuisiälläkin Read More »

häpeä

Häpeästä defensseiksi

Kun vanhempi joutuu kieltämään lasta, hän voi kiellon lisäksi tai sijaan kertoa lapselle, mitä ei-toivotun toiminnan sijaan voisi tehdä. Näin lapsi saa kokemuksen, että virhe on korjattavissa. Vanhemman kannattaa jättää “olit tuhma”-toteamukset väliin ja kertoa sen sijaan lapsen teon olleen väärä, jotta lapsi ei kokisi häpeää (“olen huono”) vaan syyllisyyttä (“tekoni oli väärä”). Häpeäidentiteetti voi

Häpeästä defensseiksi Read More »

communication, communicate, entertain-3737364.jpg

Vallattomat rajat

Rajat tulevat lähes poikkeuksetta esiin lapsen kasvatukseen liittyvissä keskusteluissa. Ja kuka lähtisikään kyseenalaistamaan sitä, etteikö täysin ilman rajoja oleva ihminen tuntisi itsensä turvattomaksi. Keskusteluissa rajojen tärkeydestä saa vain helposti sellaisen käsityksen, että ainoa tapa toteuttaa lapsen tarvitsema olemisen ja tekemisen kehys, on luoda lapsen ympärille keinotekoiset, aikuisen määrittelemät rajat. Aikuinen määrittelee ja päättää, mitä lapsi

Vallattomat rajat Read More »

Lempeä vuorovaikutus vai jokin tieteellisistä termeistä?

Lempeä vuorovaikutus vai jokin tieteellisistä termeistä?

Tiedemaailmassa ei ole yksittäisiä vakiintuneita termejä, jotka tyydyttävästi kattaisivat kaikki KiVa ry:n edistämät vauvanhoitotavat ja kasvatustyylit. Olemme siksi päätyneet käyttämään termejä kiintymysvanhemmuus ja lempeä vuorovaikutus. Psykologiatiede kuitenkin käyttää tiettyjä termejä, jotka yhdistelemällä päästään määrittelemään edistämämme kasvatustyyli tieteellisesti. Kehityspsykologian professori Kaisa Aunolan mukaan Baumrindin 1989 esittelemä klassinen kasvatustyylien kategorisointi ilmastaan nelikentässä, jossa toisella akselilla on tunteiden

Lempeä vuorovaikutus vai jokin tieteellisistä termeistä? Read More »