vanhemmuudessa kasvaminen

tunteekkaat aivot

Tunteikkaat aivot – aivotutkimuksesta arjen tunnetaitoihin

Lempeän kasvatuksen viikolla teemana on tunnekasvatus, ja aivoillamme on tärkeä merkitys tunteiden synnyssä ja käsittelyssä. Tunnetutkimuksen alalla on kilpailevia käsityksiä siitä, voidaanko tunteet nähdä vain tiettyjen aivoalueiden aktiivisuutena. Aivotutkija Heini Saarimäki (Aalto-yliopisto) on tutkinut aihetta, ja hänen väitöstutkimuksensa (2018) vastaa kysymykseen siitä, miten eri tunteet vaikuttavat aivojen toimintaan ja yhteyksiin aivoissa. Haastattelimme Heiniä tästä ajankohtaisesta […]

Tunteikkaat aivot – aivotutkimuksesta arjen tunnetaitoihin Read More »

häpeä

Häpeästä defensseiksi

Kun vanhempi joutuu kieltämään lasta, hän voi kiellon lisäksi tai sijaan kertoa lapselle, mitä ei-toivotun toiminnan sijaan voisi tehdä. Näin lapsi saa kokemuksen, että virhe on korjattavissa. Vanhemman kannattaa jättää “olit tuhma”-toteamukset väliin ja kertoa sen sijaan lapsen teon olleen väärä, jotta lapsi ei kokisi häpeää (“olen huono”) vaan syyllisyyttä (“tekoni oli väärä”). Häpeäidentiteetti voi

Häpeästä defensseiksi Read More »

Ärsyttävän lempeä kasvatus

Ärsyttävän lempeä kasvatus

Sitä, mitä ei ole itse saanut kokea, ei välttämättä osaa kaivata. Jos ei ole saanut lapsena osakseen kunnioittavaa kohtaamista, sitä ei ole helppoa aikuisenakaan vaatia tai tarjota muille. Lapsen ihmisarvoinen ja lempeä kohtaaminen voi tuntua tämän “pilalle lellimiseltä” ja toisaalta myös omia rajoja voi olla vaikea asettaa. Tätä ei kuitenkaan tiedosta ongelmakseen, niin kauan kun

Ärsyttävän lempeä kasvatus Read More »

KiVa vanhemmuuden tukena

KiVa vanhemmuuden tukena: Tiedolla, tuella ja vaistoilla kohti leppoisampaa lapsiperhearkea

Helsingin Sanomat uutisoi verkkojulkaisussaan 28.8.2018 Jyväskylän Yliopistossa tehdystä tutkimuksesta, jonka mukaan vanhempien uupumus vaikuttaa lapsilukumäärään. Tutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisvanhemmista kokee uupumuksen vaikuttaneen lapsilukuun. Tutkijatohtori Matilda Sorkkila kertoo uupumuksen johtuvan eri syistä. Tukiverkoston puuttuminen mainitaan niistä yhtenä. Lehtijutussa kerrotaan myös Väestöliiton keräämästä perhebarometristä, jonka mukaan yhä harvempi suomalainen harkitsee lapsen hankintaa. Tärkeimpinä syinä esille nousi

KiVa vanhemmuuden tukena: Tiedolla, tuella ja vaistoilla kohti leppoisampaa lapsiperhearkea Read More »

curling-vanhemmuus

Vapaata curlingia vai jotain ihan muuta?

Kiintymysvanhemmuuden saloihin tutustumattomille KiVa saattaa ensisilmäyksellä näyttäytyä curling-vanhemmuutena tai vapaana kasvatuksena. Mutta onko se? Vai onko se jotain ihan muuta? “Curling on urheilulaji, jossa kaksi joukkuetta yrittää heittää pelikiviään jäätä pitkin lähimmäksi määräpistettä. Joukkuetoverit voivat radan pintaa harjaamalla edistää heitetyn kiven etenemistä. Kuten curling-pelaajat auttavat harjaamalla pelikiven etenemistä, poistavat curling-vanhemmat esteet ja vaikeudet lastensa tieltä,

Vapaata curlingia vai jotain ihan muuta? Read More »

KiVasti korvat auki

KiVasti korvat auki

Ollessani lapsi, äitimme piti kolmipäisen sisaruskatraamme ojennuksessa parhaalla osaamallaan tavalla: huutamalla. Jos viesti ei muuten mennyt perille, korotettiin ääntä. Isämme oli paljon töissä ja lapsikatraasta jokainen oma, erilainen persoonansa, joten eripuraa ja haasteita riitti. Niinpä ääntä korotettiin usein, ja samalla pyynnöt muuttuivat käskyiksi. Käskyiksi ne myös jäivät. Tilanteesta tuli normaali, ja normaali se on varmasti

KiVasti korvat auki Read More »

Toimiva Perhe -kurssilla: mitä opin?

Esikoisvauvan kanssa voi olla helppoa lukea kirjoja ja perehtyä kasvatuksen sekä vuorovaikutuksen teorioihin. Kun lapsi kasvaa, tulee kirjaan tartuttua yhä harvemmin – juuri silloin, kun kultaisista teorioista pitäisi siirtyä vaativaan käytäntöön. Luin Toimiva Perhe -kirjan esikoiseni ollessa noin 1-vuotias. Koin kirjan selkeäksi ja antoisaksi. Omaksuin kirjasta joitain uusia vuorovaikutus- ja viestintätaitoja, ainakin puolittain. Opin esimerkiksi

Toimiva Perhe -kurssilla: mitä opin? Read More »

yhden vanhemman perhe

Erilaiset KiVa-perheet: Lempeitä kohtaamisia yhden vanhemman perheessä

Kiintymysvanhemmuuteen liittyy mielikuvia, joissa se on sopiva lähinnä kahden vanhemman perheisiin, joissa isä elättää perheen käymällä töissä ja äiti on kotona. Hän hoivaa pienokaisiaan kotona varmistaen, ettei lasten psyykkiseen kehitykseen tule särön säröä. Lapsia on mieluusti vain yksi tai kaksi, koska useamman kanssa ei ole aikaa kohdata lempeästi ja vuorovaikuttaa rakentavasti. Jotkut näkevät edelleen KiVan

Erilaiset KiVa-perheet: Lempeitä kohtaamisia yhden vanhemman perheessä Read More »

help, support, letter-5148399.jpg

Avunpyyntö: arjen aarre vai ahdistus?

Avun pyytäminen kuuluu tämän kuukauden teemaan jaettu vanhemmuus. Tässä blogitekstissä pohdin avun pyytämisen haasteita ja kannustan avun pyytämiseen. Avun pyytäminen, onko se arjen aarre vai sittenkin vaikea taito, johon ryhdytään vasta viimeisessä hädässä? Suomalaiset ovat perinteisesti kamppailleet yksin pärjäämisen kanssa. Tästä löytyy meidän kielestä jopa erityinen sana: sisu. Sisulla vanhempi valvoo kaiket yöt ja painaa

Avunpyyntö: arjen aarre vai ahdistus? Read More »