Lempeään syntymään kuuluu vauvan pääsy välittömästi äidin vatsan päälle ja ihokontaktiin, mikäli molempien vointi sen sallii. Napanuoraa ei tarvitse leikata heti, vaan se voi sykkiä rauhassa loppuun. Mittaukset ja muut hoitotoimenpiteet voi tehdä myöhemminkin. Ihokontakti on heti alussa tärkeä tapa lapselle saada perheen omasta bakteerifloorasta suojakerros iholleen. Se vahvistaa haju- ja tuntoaistin kautta sekä lapsen […]
Kiintymyssuhteen muotoutuminen alkaa jo odotusaikana, ja lämmin ihmissuhde lapsen ja vanhemman välillä on elinikäinen prosessi. Luonnollisesti sujuvalla synnytyksellä ja ensihetkillä syntymän jälkeen voi saada merkittävän lisäavun sopeutumisessa vanhemmuuteen ja toisaalta vauvan sopeutumiseen elämään kohdun ulkopuolella. Lääkkeetön, omaan tahtiinsa etenevä synnytys tarjoaa optimaalisen pohjan turvalliselle syntymälle, imetyksen käynnistymiselle ja kiintymyssuhteen muodostumiselle. Luonnonmukaisen syntymän jälkeen lapsi on
Kaksi erilaista synnytystä Read More »
Elämme haastavia aikoja keskellä koronakriisiä. Pelko, suru, epävarmuus ja epätietoisuus ovat tunteita, jotka ovat vahvasti läsnä monissa kodeissa. Erityisesti lasta odottavissa perheissä on viime aikoina herättänyt huolta ja epäreiluuden tunteita yliopistosairaaloiden päätös rajata tukihenkilöiden mukanaoloa synnytyksissä: maanantaista 6.4. alkaen tukihenkilöt pääsevät mukaan vain alatiesynnytyksen aktiiviseen vaiheeseen. Tukihenkilöillä ei siis ole mahdollisuutta olla läsnä sektiossa tai
Lohtua koronapandemian keskelle Read More »
Normaali, matalan riskin synnytys on luonnollinen tapahtuma, joka sujuu todennäköisimmin turvallisesti sekä äidin että vauvan kannalta, jos siihen puututaan mahdollisimman vähän. Valitettavasti nykyaikaisessa länsimaisessa synnytyskulttuurissa ei aina lähdetä tukemaan naisen kehon omaa synnytysvoimaa, vaan tehdään synnytyksistä sairauteen verrattava, lääkehoitoa ja toimenpiteitä vaativa tila. Synnytyskipu on poikkeuksellista kipua: se viestii synnytyksen edistymisestä ja kannustaa äitiä liikkumaan
Kiintymyssuhteen muotoutuminen alkaa jo odotusaikana ja lämmin ihmissuhde lapsen ja vanhemman välillä on elinikäinen prosessi. Luonnollisesti sujuvalla synnytyksellä ja ensihetkillä syntymän jälkeen voi saada merkittävän lisäavun sopeutumisessa vanhemmuuteen ja toisaalta vauvan sopeutumiseen elämään kohdun ulkopuolella. Lääkkeetön, omaan tahtiin etenevä synnytys tarjoaa optimaalisen pohjan turvalliselle syntymälle, imetyksen käynnistymiselle ja kiintymyssuhteen muodostumiselle. Luonnonmukaisen syntymän jälkeen lapsi on
Synnytykseen valmistautuminen Read More »
Mediassa ja kirjallisuudessa näkee aika ajoin kirjoituksia, joissa neuvotaan, miten pienen vauvan saa nukkumaan paremmin, jopa koko yön heräämättä. Nämä kirjoitukset perustuvat oletukseen, että vauvan olisi tarpeen heti syntymästään sopeutua aikuisten maailmaan aikatauluineen ja lisäksi, että vauva olisi henkisesti ja fyysisesti siihen täysin kykeneväinen. Yritetäänpä vaihteeksi katsoa uniasiaa lapsen silmin. Syntyminen tähän maailmaan on vauvalle
Pienesti pienten unista Read More »
Olen iloinen siitä, että vastikään KiVan nettisivuilla julkaistu kirjani on saanut palautetta. Pariin otteeseen olen päässyt perustelemaan sitä, miksen ole käyttänyt tarkkoja lähdeviitteitä kirjassani. Vastaus on: tietoisesti. Olen historioitsija ammatiltani ja kyllä varsin kykenevä käyttämään tieteellistä lähdeviittausapparaattia. Koska lähteeni eivät ole tieteellisiä tutkimuksia enkä itse ole esimerkiksi psykologi tai kasvatustieteilijä, en halunnut kirjani vaikuttavan tieteelliseltä
Tieteellisten tutkimuskysymysten asettelusta vauvanhoidossa Read More »
Stereotypia: kun ensimmäinen lapsi syntyy, järkevistä naisista tulee tunteellisia, vain vauva-asioista kiinnostuneita höpsöjä, joita ei enää kiinnosta politiikka tai mitkään muutkaan ulkomaail-mantapahtumat. Tämä stereotyyppinen käsitys on viime aikojen mediakeskusteluissa esitetty vaarallisessa valossa, haitallisena kehityskulkuna naisen elämässä, joka on erityisesti vaara tasa-arvopolitiikalle ja kaikelle sille, mitä feministinen liike on yrittänyt vuosikymmeniä saada aikaa. Ensinnäkin voi kyseenalaistaa,
Varsin monet kiintymysvanhemmuuden periaatteita ja käytäntöjä toteuttamaan pyrkivät vanhemmat törmäävät sukulaisten, tuttavien ja toisinaan valitettavasti jopa terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen ammattilaisten tahoilta perinteisiin, kyseenalaistaviin käsityksiin. Liiallisen sylittelyn tai lapsen viesteihin nopean reagoimisen uskotaan hemmottelevan lapsen pilalle, lasten uskotaan nukkuvan parhaiten yksin ja mieluiten omassa huoneessa tai päiväunilla ulkona vaunuissa, runsaan itkeminen uskotaan olevan hyväksi esimerkiksi, koska
Itku vahvistaa keuhkoja ja muita myyttejä kasvatuksesta Read More »
Tämä kirjoitus koskee ensisijaisesti terveitä, tyypillisesti kehittyviä vauvoja, joiden täysimetys on sujunut hyvin 4 kuukauden ikään saakka. Esimerkiksi neurologisesti sairaiden lasten ja keskosten ravitsemuksessa on hyvä konsultoida puheterapeuttia. Pienten vauvojen vanhempien parissa on kiertänyt pitkään käsitys siitä, että Suomen puheterapeutit suosittelisivat kiinteiden aloittamista jo neljän kuukauden ikäisille vauvoille. Tätä tietoa ovat levittäneet myös yksittäiset terveydenhoitajat,