Moni suomalainen kärsii tälläkin hetkellä kroonisesta kosketuksen puutteesta. Läheisyysvaje on vakava asia, sillä kosketus on ihmiselle sosiaalisena olentona merkittävä voimavara. Se rauhoittaa ja laskee stressiä, taltuttaa kipua ja lievittää pelkoa. Kosketus sitoo ihmisiä toisiinsa. Suomalaiseen kulttuuriin halailu ja muu koskettelu ei juurikaan ole kuulunut. Moni aikuinen kertoo, kuinka lapsena ainoa kosketuksen muoto oli lyöminen tai …
Rajat tulevat lähes poikkeuksetta esiin lapsen kasvatukseen liittyvissä keskusteluissa. Ja kuka lähtisikään kyseenalaistamaan sitä, etteikö täysin ilman rajoja oleva ihminen tuntisi itsensä turvattomaksi. Keskusteluissa rajojen tärkeydestä saa vain helposti sellaisen käsityksen, että ainoa tapa toteuttaa lapsen tarvitsema olemisen ja tekemisen kehys, on luoda lapsen ympärille keinotekoiset, aikuisen määrittelemät rajat. Aikuinen määrittelee ja päättää, mitä lapsi …
Ystäväni on viisas nainen. Viestittelimme lapsiaiheista ja hän totesi näin: “noin yleisesti ottaen paljon siedettävämpää on looginen toiminta, vaikka se olisi jossain määrin rasittavaa kuin epälooginen toiminta, vaikka se olisi kuinka epärasittavaa”.Mitä enemmän tätä pohdin, sitä vakuuttuneempi olen siitä, että ystäväni osui ehkä tahattomastikin kiintymysvanhemmuuden ytimeen. Tästä näkökulmasta kiintymysvanhemmuuden voisi määritellä lapsen logiikan ymmärtämään pyrkimiseksi …
Kiintymysvanhemmuus on lapsen ja aikuisen erilaisten logiikkojen ymmärtämistä Lue lisää »
Vanhemmuuden haastavissa tilanteissa kaipaa usein nopeita ratkaisuja erilaisiin ongelmiin. Miten harventaa yöimetyksiä, kuinka suhtautua aggressiivisesti käyttäytyvään taaperoon, kuinka kannustaa leikki-ikäistä ruokailussa? Usein koen houkutusta antaa ”meillä on toiminut tämä” -tyyppisiä vastauksia. Niitä olen saanut itsekin paljon – omalta äidiltäni, sisaruksiltani, puolison perheeltä, ystäviltä, naapureilta, keskustelupalstoilta ja joskus ventovierailtakin. Omakohtainen kokemushan on paras avain ratkaisuun, eikö …
Ehkä tärkein lastenhoidon viisaus, jonka olen viisivuotisen – siis vielä hyvin lyhyen – vanhemmuuteni aikana oppinut, on: erilaisia kausia tulee ja menee. Niihin kannattaa suhtautua sen mukaisesti. Searsin pariskunnan, kiintymysvanhemmuuden ‘grand old papan ja maman’ Kiintymysvanhemmuuden kirjassa yksi keskeinen ohje on: Varo vauvakouluttajia. Ällistyttävän usein – oikeastaan aina – vauvat tietävät, mitä tekevät. Ne imevät …
Tänä keväänä on saanut seurata medioista mitä moninaisimpia huolestuneita kannanottoja siitä, että lapsiaan kotona hoitavat äidit ja erityisesti kiintymysvanhemmat ovat takapajuisia ”50-lukulaisia”, haitaksi kansantaloudelle ja ties mitä muuta. Äitejä patistetaan töihin, isiä kotiin. Perustelut ovat yleensä tasa-arvoon vetoavia, toisinaan myös taloudellisiin seikkoihin ja joskus jopa lapsen ja perheen etuun vetoavia. Nyt on jo niin yleisesti …
Jesper Juul tuo esille Viisas lapsesi -kirjassa ajatuksen, että lapsi tietää, mitä haluaa, muttei aina tiedä, mitä tarvitsee. Kaikilla ihmisillä on perustarpeet, joita kuvataan yleensä Maslow’n tarvehierarkian avulla. Hierarkian ensimmäinen pohjakerros on fysiologiset tarpeet eli hengissä säilymisen fyysiset edellytykset, kuten ruoka, juoma, happi jne. Toinen kerros on turvallisuuden tarpeet eli suojautuminen vaaroilta. Kolmas kerros on …
Kiintymysvanhemmuutta voisi kutsua myös tiedostavaksi vanhemmuudeksi; siinä pyritään tiedostamaan ja kehittämään tietoisesti perheen vuorovaikutustapoja kiintymyssuhdetta tukeviksi. Lapsen tunteiden ja tekojen taustalla olevat tarpeet pyritään tunnistamaan ja täyttämään mahdollisimman hyvin. Vanhempi tiedostaa lapsen riippuvuuden vanhemmasta ja joustaa omista tarpeistaan väliaikaisesti. Kuitenkin myös aikuisten tarpeet pyritään täyttämään; aikuisten hyvinvointi vaikuttaa lapseenkin. Kiintymysvanhemmuus ei vaadi esimerkiksi täysimetystä tai …
Miten lempeä kasvatus näkyy perheen vuorovaikutuksessa? Lue lisää »
Kiintymysvanhemmuuden toteuttaminen käytännössä vaatii tunne- ja vuorovaikutustaitojen hallintaa sekä arvomaailman, jossa lapset, kuten kaikki ihmiset, ovat tasa-arvoisia. Lisäksi itsestä ja omasta jaksamisesta pitää pitää huolta. Jotta jaksaa huolehtia muista, täytyy itse voida hyvin. Tähän liittyy armollisuus itseä kohtaan. Aina voi parantaa ja virheistä voi ottaa opiksi, mutta vanhemmuus ei kuulu olla suorittamista, vaan yhteinen matka …
Miksi lempeä kasvatus ei toimi toivotulla tavalla? Lue lisää »
