Mitä on rakentava vuorovaikutus?
Yksinkertaistetusti voisi sanoa, että rakentava vuorovaikutus muodostuu läsnäolevan kuuntelemisen ja myötätuntoisen viestinnän kehästä. Hyvä vuorovaikuttaja on hyvä kuuntelija. Vuorovaikutus vaatii tämän vuoksi ehdotonta läsnäoloa hetkessä, jotta pystyy ottamaan viestin vastaan ja tekemään havainnon, joka sisältää myös nonverbaalin viestinnän. Läsnäoleva kuunteleminen on sitä, että kuullaan viesti kuten se on lähetetty. Tässä ehdottomaan tärkeää on havainnon ja …
Mitä ovat minä-viestit?
Lasten kasvatuksessa, tai vuorovaikutuksessa ylipäätään, käytetään usein huomaamatta sinä-viestejä. Kerrotaan, millainen lapsi on ja miten hänen ei pitäisi käyttäytyä sen sijaan, että selkeästi minä-viestein ilmaistaisiin, mitä lapselta odotetaan. Lapsen kanssa viestinnän tulisi olla selkeää, aitoa ja helposti mallinnettavissa. Selkeässä viestinnässä on tärkeä tiedostaa omat ajatukset, tunteet ja tarpeet, sekä kertoa näistä muille ymmärrettävällä tavalla. Minä-viestit …
Miten aikuinen voi tukea lapsen nukkumista?
Kiintymysvanhemmuuteen liittyy ajatus siitä, että vauva ja lapsi osaavat itse tunnistaa oman väsymyksensä ja haluavat nukkumaan, kun ovat väsyneitä. Kun vauvaa ja lasta kannustetaan ja tuetaan oman väsymyksensä merkkien tunnistamisessa, on nukkumaanmeno kaikille helpompaa. Tärkeäksi nähdään myös antaa lapselle mahdollisuus vaikuttaa siihen, missä hän nukkuu. Vanhempi luo optimaaliset olosuhteet lapselle nukahtamiseen. Näitä ovat hämärä valaistus, …
Hankala uniassosiaatio, vai vauvan luontainen tapa nukahtaa?
Rinnalle nukahtaminen on ihmiselle normaalia ja lajityypillistä käytöstä, kun taas toive itsenäisesti nukahtavasta vauvasta on varsin kulttuurisidonnainen ja tuore normi. Rinnalle nukuttaminen tarjoaa siis erinomaisen tavan nukuttaa lapsi helposti ajasta ja paikasta riippumatta. Se voi auttaa myös vanhempaa nukkumaan paremmin.
Mitä on aktiivinen kuuntelu?
Aktiivinen kuuntelu on tapa pyrkiä kuulemaan lasta siten, että hän kokee tulevansa ymmärretyksi. Aktiivisen kuuntelun tarkoituksena on auttaa huolissa, lisätä luottamusta, ymmärrystä ja läheisyyttä, sekä löytää ja sanoittaa tarpeita ristiriidoissa. Toisinaan lapsi ei itsekään tunnista tai osaa nimetä mikä häntä vaivaa. Silloin on mahdollista selvittää tunnetilan syy aktiivisen kuuntelun keinoin. Aktiivisen kuuntelun avulla ei ole …
Miksi vauva viihtyy vain sylissä?
On normaalia, että pieni vauva ei halua olla erossa hoitajastaan, sillä hänen hengissäsäilymisvaistonsa on vahva: vauvan näkökulmasta aikuisen läheisyys merkitsee turvaa ja yksin jääminen vaaraa. Ihminen on biologisesti jälkeläisiään kantava laji, ja pienelle vauvalle sylissä ja kannettavana oleminen on geeneihin koodattu oletus. Nykyvauvat ovat edelleen geneettisesti ja biologisesti samanlaisia kuin kivikaudella syntyneet vauvat ja heidän …
Miten lempeä kasvatus näkyy perheen vuorovaikutuksessa?
Kiintymysvanhemmuutta voisi kutsua myös tiedostavaksi vanhemmuudeksi; siinä pyritään tiedostamaan ja kehittämään tietoisesti perheen vuorovaikutustapoja kiintymyssuhdetta tukeviksi. Lapsen tunteiden ja tekojen taustalla olevat tarpeet pyritään tunnistamaan ja täyttämään mahdollisimman hyvin. Vanhempi tiedostaa lapsen riippuvuuden vanhemmasta ja joustaa omista tarpeistaan väliaikaisesti. Kuitenkin myös aikuisten tarpeet pyritään täyttämään; aikuisten hyvinvointi vaikuttaa lapseenkin. Kiintymysvanhemmuus ei vaadi esimerkiksi täysimetystä tai …
Miten lempeä kasvatus näkyy perheen vuorovaikutuksessa? Lue lisää »
Miksi lempeä kasvatus ei toimi toivotulla tavalla?
Kiintymysvanhemmuuden toteuttaminen käytännössä vaatii tunne- ja vuorovaikutustaitojen hallintaa sekä arvomaailman, jossa lapset, kuten kaikki ihmiset, ovat tasa-arvoisia. Lisäksi itsestä ja omasta jaksamisesta pitää pitää huolta. Jotta jaksaa huolehtia muista, täytyy itse voida hyvin. Tähän liittyy armollisuus itseä kohtaan. Aina voi parantaa ja virheistä voi ottaa opiksi, mutta vanhemmuus ei kuulu olla suorittamista, vaan yhteinen matka …
Miksi lempeä kasvatus ei toimi toivotulla tavalla? Lue lisää »